Maare Kaiperla: Koiran elämänkaari

 Osteopaatti DO, CranOst (UK)

• Osteopatian lähestymistapa on kokonaisvaltainen, ei oirekohtainen
  - pyrkii saamaan kehon itse homeostaasiin → auttaa sitä korjaamaan itse itseään
• Koiralla on oikeus olla mikä se on: koiraeläin
• Lähtökohdat: koiran hyvä elämä - saada elää lajityypillistä elämää
  - liikunta on koiran työtä
  - leikin kautta voidaan tehdä ja harrastaa
  - suhteen luominen lähtee jo pikkupennusta
  - suhde laumassa = perheessä, lauman dynamiikka ja harmonia
  - ravinto tuoretta, ei eineksiä, mahdollisimman hyvin käytettävissä
  - terveydenhoito, ei sairaanhoito
  → tuetaan koiran terveyttä koko sen elämän ajan, jo ennen kuin se sairastuu
  → kaikki ylläoleva liittyy terveyteen (ravinto, lauma, suhteet, liikunta)
• Liikunta on prioriteeteissa ykkönen → tärkein koiralle
  - ongelmat yleensä poistuvat pelkällä tällä

Koira- vai ihmisongelmia?

• fyysinen tila: kipukoira (hankala tietää, vain akuutti kipu on selkeää)
• pentuiän traumat
  - kannattaa purkaa paitsi hoitamalla eläinlääketieteellisesti, myös hermoradoiltaan (akupunktio, osteopatia, homeopatia)
• suhde ihmiseen: sosiaalistuminen, kasvatus → oikeammin ihmisen suhde koiraan
  - nonverbaali viestintä, energioiden aistiminen luonnossa
  - eleiden takana aina energeettinen tila
  - koirat aistivat ihmisen eleitä ja mielentiloja → ne voivat parantaa tai pahentaa ongelmaa, esim. hermostuminen lenkillä voi pahentaa ohitusongelmaa jne.
• tarvitaanko kasvatusta ja millaisilla metodeilla
  - toisessa päässä skaalaa väkivalta, toisessa nameilla lahjominen ja koiran miellyttäminen
• johtajuus ja laumahierarkia
  - ei alistamista, vaan syvää nonverbaalia viestintää → koira voi rentoutua
• syvempi vuorovaikutus
  - tunnetila luo oikeanlaisen energian, jota koira lukee → mahdollistaa viestinnän

Ravinto

• erityistarpeet ongelman ilmetessä
• koirilla enemmän kuin koskaan aiemmin suolisto-, iho- ja aineenvaihduntasairauksia
• lisäaineet
• ravinnon vitaliteetti ja luonnonmukaisuus
• imeytyminen ja hyötysuhde
• luonnollinen ravinto voi olla hyvälaatuista nappulaa, varta vasten koiralle tehtyä kotiruokaa tai raakaruokintaa (oikein tehtynä)
• suoliston toiminnan oltava tasapainossa
  - jatkuva vatsan löysyys on ongelma → ärsyttää pohjukkaissuolta, estää ravintoaineita imeytymästä, häiritsee kalsiumaineenvaihduntaa ja sitä kautta kalsiumtasapainoa
• ruokinta pitää sovittaa omalle perheelle ja elämäntilanteelle sopivaksi
  - muuten samantekevää, mitä ruoka lopulta on, kunhan se toimii ja sopii
• (yleisökysymys maitohappobakteerien käytöstä): toimivia maitohappobakteereja ei ole markkinoilla
  - akuutteihin tapauksiin OK, mutta viili ajaa saman asian
  - kroonisiin vatsavaivoihin toimii vain ruoan vaihto
• maitotuotteet muutoin kuin vatsan tasapainottamiseen käytettynä ovat huono vaihtoehto, ne ovat limaa muodostavia ruoka-aineita
• hyvä ruoka on mieluiten viljaton ja lisäaineeton
  - proteiinit mieluiten kunnon lihasta, ei teurasjätteestä tai hormonilihoista
• moni ruokavalmistaja ratsastaa brändillään, vaikka laatu on nykypäivänä kehno

Koiran elämänkaari

• Pentu 0-8 viikkoa: leimautuminen alkaa
  - sijoitusnartun erottaminen pennuista 5-viikkoisena on todella huono idea
  → kannattaa kysyä kasvattajan käytännöistä ja miettiä, haluaako moista toimintaa tukea ottamalla pennun tällaisesta pentueesta
  → koirien kasvattajilta vaadittava asennemuutos!
• Uudisasukas 8-12 vk: totuttelua uuteen laumaan, siisteyskasvatus
  - perheen vanhoihin koiriin tottuminen ei välttämättä käy itsestään
  → pentua on turha traumatisoida, jos vanhempi koira ei anna hyvän koiran mallia
  - alkuaikana jatkuva ulos pissalle ravaaminen on normaalia
  → siisteyskasvatuksen nopeus on kiinni omasta viitseliäisyydestä
• Nopeaa kehitystä 3-9 kk: uusien asioiden opettelua, sosiaalistuminen, hampaistus 4-6 kk iässä
  - tutustuminen ympäröivään maailmaan askel askeleelta
  - koulutuksen voi jo aloittaa namipohjaisena
  - luontainen kehittyminen ilman stressiä
  - on hyvä opettaa pennulle 2 uutta taitoa päivässä → voi olla mikä tahansa uusi asia (istuminen, kyläily, hihnakävely...)
  - pennun on tavattava erilaisia koiria → muuten aikuisena voi tulla rasistiksi
  → toisten koirien sosiaalisuus ja ystävällisyys kannattaa kuitenkin varmistaa ensin
• Kohti aikuisuutta 9-18 kk: rajojen kokeilua, taitojen opettelua
  - hyvä johtajuus tärkeää
  - liikkuminen eri paikoissa, erilaisilla pinnoilla, eri tilanteissa...
  - ihmisen oma olemus antaa joskus henkisesti epätasapainoiselle teinikoiralle turvan
• Haasteellinen askel aikuisuuteen 18-28 kk: keho valmis, mieli ei
  - koiralta on vaadittava, että pyydetyt asiat suoritetaan loppuun asti
  - koira yrittää käyttää kaikissa tilanteissa pentukortin
• Parasta aikaa 28 kk - 7 v: valmis elämäntehtävään
  - koira valmis henkisesti ja fyysisesti
  - isojen rotujen uroksilla luuston kasvu loppuu myöhään → säästettävä rasitusvammoilta
• 7 v → : eläkeikä

Syntymän ihme

• saanut negatiivisen sävyn pentutehtailun takia
• emolle on hyvä mahdollistaa luolamainen pentulaatikko, jossa ja jonka ympärillä on rauhallista kunnes pennut ovat 3-4 viikon ikäisiä
• emon stressitaso (kantoaikana ja imettäessä) vaikuttaa pentujen kehitykseen
• pennunhankkija voi vaikuttaa, mistä oloista pentunsa ottaa:
  - valitse kasvattaja
  - tapaa molemmat pennun vanhemmat
  - tutustu emon oloihin
  → vaatii vähän vaivaa, ja aikaa hyvän kasvattajan, yhdistelmän ja pennun löytämiseen voi mennä vuosia
  - ole kriittinen ja vaativa
  - vaadi, että pennut eivät ole pelkkiä käyttöesineitä joita myydään

Emä

• jalostusnartun hoito alkaa jo ennen astutusta
  - nartulta on hoidettava esim. selkävaivat pois
• stressi pois
  - autonominen hermosto rauhalliseksi
  - kilpailemisen lopettaminen jo pari kuukautta ennen astutusta
• hyvää ruokaa
  - puhdistuminen
  - terveet kudokset
• luonnonmukainen astutus
  - luonnonvalinta toimii ja sen pitää antaa toimia
• tiineysajan liikunta ja aktiviteetit
  - narttu tarvitsee niitä, mutta kohtuullisesti
• säännöllinen osteopatia koko kantoajan
• epigenetiikka - kontakti syntymättömiin pentuihin
  - pentu saa perimäänsä nartun ympäristön vaikutteita
  - narttua ja sikiöitä hyvä kosketella

Tie maailmaan, rankka kokemus?

• esim. pitkittynyt synnytys on rankka kokemus
• synnytyskanavan läpi tuleminen on pennulle valmistava kokemus
• ensimmäinen henkäys vapauttaa kallon paineen
• heikollakin pennulla on oikeus elämään → voidaan usein hoitaa osteopatialla
• vaikea syntymä voi aiheuttaa neurologisia- ja käytösongelmia → kallo-ongelmat

Kallo: keskusyksikkö

• suojaa aivoja ja aistinelimiä
• ei umpiluuta, vaan useiden luiden joustava liitos
• lukkiumat kallon luissa → vaikutus koko mekanismiin
• traumojen ja törmäysten vaikutus
• syntymäongelmat

Pentuiän merkitys

• hyvä kysyä tarkempia tietoja synnytyksestä kasvattajalta (tapa, odotusaika, imeminen ym.)
• onnettomuudet usein taustalla myöhempiin ongelmiin
• ravinto
  - opettele, mitä ravintoaineet tekevät elimistössä
• liikunnan ja levon suhde
• liikunnan laatu: luuston kehitys ja koordinaatio
  - erilaiset alustat, mäet, metsät
• psyykkinen stressi ja stressittömyys
  - sano ei tynnyrissä eläneille pennuille
• hyvä kasvattaja antaa hyvän pennun, jota omistaja muokkaa
• pentuikä on tärkein → ensimmäinen vuosi on oleellinen

Kasvuikä

• pohja hyvälle elämälle
• pennun valinta ja omistajan tietoisuus on jo yksi kriteeri
• leimautumisaikaa ei voi korvata
• sosiaalistuminen alkaa heti
• hampaistus 4-6 kk iässä
  - ravinto, joka antaa hampaille työtä
  - osteopatia hoitaa myös purentahäiriöitä
• rokotteet
  - paras olisi rokottaa, kun emon vasta-aineet ovat hävinneet ja hampaat vaihtuneet
  - rokotusajankohdan voi siirtää perinteisesti totutusta, mutta vastuullisesti → tämä on vain yksi näkökulma
  - rokottamatta jättäminen ei ole hyvä vaihtoehto
• liikunta ja leikit
  - isoille roduille kohtuus
  - nyrkkisääntö: ikä minuuteiksi → sen verran koira voi touhuta ja leikkiä ilman taukoja (esim. 4 kk = 4 min)
  - vapaalla liikunnalla metsässä ei saa koiraa rikki → omistajan perässä asfaltilla juokseminen hajottaa
  - leikkeihin järkeä: varo liukkaita pintoja ja pintoja, joihin voi törmätä → tee leikki turvalliseksi
• ravinto
  - ei lisäravinteita
  - VÄLTÄ YLIPAINOA!
  - pienikin kehityshäiriö on syy muuttaa ruokintaa heti!

Kasvuiän tavallisimmat ongelmat

• luustohäiriöt voimakkaaseen kasvuun liittyen
  - purenta
  - ryhti → selän ja lonkan vaivat (takakorkeus)
• panosteiitti
  = kasvuhäiriöt, usein ruokintapohjaisia
• lonkkavika perinnöllistä → kasvattajan vika
• korjauskirurgia, jolla korjataan huonoa jalostusta ansaitsee kritiikkiä
• nivelten kasvuhäiriöt, joissa niveltä ympäröivä rusto tai rakenne kehittyy epänormaalisti
  - syitä: perimä, onnettomuudet, ravinto (Ca/P-tasapaino, proteiini, energiankulutus)

Panosteiitti

• kasvavaa koiraa vaivaava kummajainen
• yleensä etupään ongelma
• luuydinalueelle verenkiertohäiriöitä, yleensä syynä liika proteiiniruokinta
• aiheuttaa ödeemaa ja painetta
• oireet: kuumeilu, anoreksia, apatia, lihastrofia
• luukalvomuutoksia
• erilaisia toimintahäiriöitä

Yleisimpiä syitä selän ongelmiin

• perimä - peritty/hankittu (esim. vinolantio)
• kasvunaikaiset häiriötekijät
• pentuiässä luodaan terve biomekaniikka!

Sairauksia korostetusta jalostamisesta

• luustorakenne
• kallo
• hermorakenne
• iho
• käytös
• immuniteetti
• fertiliteetti

Epigenetiikka

• geenit ovat tietokoneen kovalevy, epigeenit ohjelmia
• yksilön olosuhteet elämän aikana on tärkeä perintötekijä
• proteiinien vaikutus epigeneettiseen mekanismiin

Aktiivinen aikuisikä

• leikki on koiran työtä
  - jokaisella koiralla on oikeus työhön ja tehtäviin
  - sohvakoiran elämä ei ole elämisen arvoista
• työperäiset vaivat
  - miten harrastaa koiraa rikkomatta
  - ei ole tarkoituksenmukaista treenata 6 pv/vk → jos keho ei hajoa, niin psyyke ei ainakaan kestä
  - kohtuus kaikessa
• ymmärrä, miten terve koira liikkuu

Koirilla nykyään paljon ortopedisia ongelmia

• liika kuormitus
• paljon traumoja (törmäykset ym.)
• polviongelmat
  - joko traumaperäisiä tai toiminnallisesta rakenteesta (85 % lantiopohjaisia)
• selän ongelmat
• selästä aiheutuvat ongelmat eivät rajoitu pelkästään selän alueelle, vaan oirekuvasto on yleensä monimutkaisempi
  - heijaste- ja kompensaatiokivut
  - toiminnot ohjautuvat hermostosta, selkä toiminnallinen keskus
  - paikalliset ongelmat vs. koko kehon ongelmat

Voiko rikkinäisellä koiralla harrastaa?

• ei kipulääkkeiden avulla
• jos koiralla ei voi tehdä, se jää kotikoiraksi
• harrastaminen aina koiran ehdoilla
• ongelmien/kivun hoito
• säännöllinen kehonhuolto
• ravinto
• liikunta (ei vain lajiharjoittelua)
• koiran motivaatio
• jokaiselle sopivia lajivalintoja: metsäliikunta, uinti, jäljestys (mikä tahansa nenätyö)
  → palauttava vaikutus kehoon

Hyvä vanhuus

• vanhuusiän vaivat koirillakin yleisiä
  - johtuuko lisääntyneiden vaivojen illuusio siitä, että ennen vaivoja ei juuri noteerattu tai hoidettu?
• yleinen kankeus ja jäykkyys liikkeissä
• nivelten ongelmat
• nikamien degeneraatio
• selkäytimen degeneraatiot
• viskeraalivaivat
• dementia
• tervettä vanhuutta pohjustetaan läpi koiran elämän terveyttä hoitamalla
• vanhalla veteraanilla oikeus hyvään elämään ja terveyttä tukeviin hoitoihin
• ravinto
  - hyvin sulavaa, tarpeeksi usein
  - ei suuria muutoksia
• ravintolisät
  - MSM, C-vitamiini, omegat, yrtit
• painonsäätelyn salaisuus
  - ei laihdutusruokia! → anna kunnon ruokaa, muuta määrät koiralle sopiviksi
• aktiviteetit
• terveydenhoito
• älä ala sääliä tai inhimillistää vanhaa koiraa
  - kunnioita vanhuutta

Kohti transformaatiota

• hyväksyä vanhuus, uskaltaa luopua
• luonnollinen loppu vai eutanasia?
• kohtaa asia - se auttaa luopumisessa → ole mukana lopetuksessa
• voit tehdä toimintasuunnitelman jo etukäteen
• älä tee päätöstä liian pian tai toisaalta pitkitä sitä
  - asiantuntijoilta, kuten eläinlääkäreiltä, saa kyllä apua

Nauti elämäntoveristasi!

Tommy Wirén: Koiran käyttäytyminen ja koulutus, osa 1

Tommy Wirén
- eläinkouluttaja
- kouluttanut eläimiä työkseen 15 vuotta, pääasiallisena työnä 10 vuotta
- kouluttaa eniten ihmisiä, toiseksi eniten koiria tai lintuja (kanoja)
- oma yritys Trainer's Choice

KOULUTUKSEN PERUSPERIAATTEET

• TW ei ota kantaa laumahierarkia-ajatteluun
• Laumateorioiden mytologiat vievät huomion epäolennaiseen
• Olennaista on: kouluttaminen = tekemistä
• Kouluttaminen perustuu muutamiin perusperiaatteisiin
  - kaikki muu on niiden soveltamista

Muista ainakin nämä:

• Älä ota eläimen käytöstä henkilökohtaisesti!
  - eläin käyttäytyy vain niin kuin se käyttäytyy
  - se tekee omasta (evolutiivisesta, lajinomaisesta, rodunomaisesta, yksilöllisestä) näkökulmastaan järkevästi
• Eläin ei ole etukäteen mitään mieltä, se vain reagoi
  - eläin elää koko ajan nykyhetkessä
  - ihminen aikamatkailee päänsä sisällä (mitä juuri äsken tapahtui, mitä tehdä seuraavaksi, mitä ostaa huomenna kaupasta...), eläin ei kykene siihen
  - eläin ei tiedä kaikkia käytöksensä potentiaalisia seurauksia, ihminen pohtii sellaisia
• Monimutkaisiakaan juttuja ei tarvitse opiskella
  - kaikki käytöksen muokkaamisessa on samojen perusasioiden sovelluksia
• Olit millä tasolla tahansa, sinusta tulee parempi kouluttaja, jos harjoittelet kouluttamisen perusteita

Eläimet oppivat...

• toimintansa seurauksista
• kaiken aikaa (kaiken hereilläoloaikansa)
• ovat oppineet jo kauan ennen kuin ihminen keksi alkaa niitä kouluttaa
• ihmisestä huolimatta

• Eläimet ovat oppimiskoneita
  - se on ja on aina ollut niiden olemassaolon edellytys
  - niinpä jos eläin tuntuu oppivan hitaasti, kouluttaja tekee jotain huonosti

Käyttäytyminen

• Kaikki se, mitä nähdään
• Käyttäytymiseen vaikuttavat monet eri asiat
  - laji- ja rotuominaisuudet
  - terveydentila
  - oppimishistoria
• Eläin käyttäytyy niin kauan kuin se on hengissä

Lajiominaisuudet

• Lajille tyypilliset käytökset (kiinteät käytösmallit, fixed action patterns, FAP)
  - synnynnäinen tapa toimia, ei tarvitse kouluttaa
  - kaikilla lajeilla
  - aika samantyyppisiä yli lajirajojen (ruoanhankinta, lisääntyminen, pakeneminen)
  - käynnistyvät yksilönkehityksen mukaan ("sisäinen kello")
  - koiramaailmassa nimeltään "vietti"
  - "vietti" = yksittäisiä käytöksiä, jotka on niputettu yhteen
  - tieteessä termi "vietti" on hylätty jo 60-70-l., koska sitä ei voi pitää yleispätevänä määritelmänä (toisin kuin FAP = fixed action patterns: kiinteitä käytösmalleja on enemmän kuin "viettejä")
  - koiramaailmassa termi kuitenkin elää ja voi hyvin
• Rotuominaisuudet
• Perimä

→ Näihin ei voi juuri vaikuttaa. Niitä voi kyllä muokata vähän, mutta muut asiat maailmassa ovat jo kontrolloineet niitä aiemmissa sukupolvissa.

Terveydentila

• sairaudet
• kivut
• loukkaantumiset
• ruokavalio
• liikunta

• Risteytyskoirissa on vanhempiensa (molempien) vitsaukset
• Terveydentilan muutokset näkyvät suoraan käytöksessä (käytöksen muutoksena)
• Liikunnan ja ruoan (määrän / laadun) on oltava tasapainossa
  - laske koiran aktiiviaika, hereilläoloaika ja nukkumisaika
  - nykykoiralta odotetaan uskomattomia unenlahjoja
• Lukuisat käytösongelmat ratkeavat liikunnan ja ruokinnan määrää muuttamalla
  - pahinta koiralle on paahtaa 1-2 h täysillä ja lopun aikaa olla täysin unohdettu

Oppimishistoria (asia, joka voi ylittää jopa vietit)

• Koiran elämän ensimmäiset 16 viikkoa?
  - missä, miten kasvatettu?
  - mitä asioita vahvistettu?
• Koira oppii läpi elämän toimintansa seurauksista
• Sudella varuillaanolovietti ylittää tutkimusvietin n. 7 viikon iässä
• Aivosolujen välisten yhteyksien kehitys on voimakkainta alle 16-viikkoisella
  - koiran kehitykselle tärkeimmät viikot
• Koiran käytökseen vaikuttaa paljon, mitä se tänä aikana oppii

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

• Koulutuksessa tulee ottaa huomioon kaikki käyttäytymiseen vaikuttavat seikat
• Kouluttaminen = käytöksen muokkaamista

KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN

• ehdollinen refleksi
• ärsyke + reaktio = opittu refleksi

       ärsyke   →   reaktio
       helppo muuttaa        vaikea muuttaa

• Näiden avulla on helppo ymmärtää, mikä on synnynnäistä ja mikä opetettua
• Ominaiskäytökset klassisella puolella
  - ovat helppo saada esiin
  - kun ehdollistuvat klassisesti, vaikeampi kontrolloida
• Eri ärsykkeet voivat aktivoida saman käytöksen
  - pakenevat asiat saavat aikaan tietyn reaktion
  - ärsykkeenä voi olla pallo, keppi tai pyöräilijä
• Pelko on aina klassista ehdollistumista
  - jos harjoitetaan pelkoa saadaan pelkoa (vrt. Mehikon poika telkkarissa)
  - millä kontrolloidaan?
  - miten keskeytät/ehkäiset saalistuksen?
• Pitäisi olla varsin hyvin koulutettu käytös, jotta voisi liittää yhteen klassisesti ehdollistuneen reaktion kanssa
• Klassisesti ehdollistuneet käytökset reagoidaan kropalla (automaatiolla), ei ajatuksella

• Mitä koira hyötyy, jos se tottelee
• Mitä koira menettää, jos se ei tottele
  - vaikeaa klassisesti ehdollistuneissa käytöksissä, ympäristö vahvistaa jos ihminen ei niin tee
• Luonnolliset käytökset vahvistuvat helposti (saalistaminen, haukkuminen, astuminen...)
  - tekeminen vahvistaa tekemistä (haukkuminen vahvistuu haukkumalla jne.)
  → paras lopettaa/keskeyttää jotenkin
  → ketjutettava riittävän kauas, jottei haukkuminen vahvistu (koira saattaa liittää käytöksiä ketjuksi: ensin pitää haukkua, sitten olla hiljaa ja näin saa palkan)
  → toistuminen estettävä

OPERANTTI EHDOLLISTAMINEN
ei ärsykettä       reaktio   →   seuraus
                            jokin reaktio lisääntyy → tuottavaa (vahviste)
                            jokin reaktio vähenee → tuottamatonta (rankaisu)

• Aluksi yhtälöllä ei ole ärsykettä (ei aiheuttavaa asiaa)
  - kouluttaessa haluttu reaktio kannattaa nimetä varhaisessa vaiheessa (vihjeen liittäminen), koska koira etsii vihjeitä muuten ympäristöstä
  - ensin pitää kuitenkin tehdä käytös, käskyä ei voi olla ennen käytöstä
• Ärsykkeen paikka on vapaana, joten sellainen on luotava (nimettävä toiminto)
• Arkipäivän tilanteissa ja tilanteiden aikana kouluttaminen onnistuu harvoin
  - vaiheittain koulutus toimii paremmin
  - keskellä kaoottista tilannetta : olet jo ojassa, päästä kaasu
• Mieti aina ei-halutun käytöksen kanssa, miksi koira toimii niin kuin toimii ja poista syy
  - opeta korvaava käytös erillään autenttisesta tilanteesta ja liitä se myöhemmin mukaan, kun toiminnan osaaminen on varmistettu
• Tukahdutettu (rankaisemalla näennäisesti poistettu) käytös tulee esiin jotenkin muuten
  - ei välttämättä osata yhdistää, jos haukkuminen muuttuu rapsutteluksi, räyhääminen eroahdistukseksi jne.
• Löydettävä kiertotie, jolla kierretään ongelmakäytökset
• Kanojen kouluttamisessa katoaa kaikki turha illuusio

• Operantti ja klassinen ehdollistuminen
  - universaalit metodit
  - tiedetty psykologiassa kauan
  - ihmispsykologia ei ole suoraan sovellettavissa eläimiin
  - eläinten kanssa toiminnan oltava vain mekaanista, perustuen psykologian aakkosiin
  → yksinkertaistettava ja yksiselitteistettävä kaikki
  - ihminen on liian älykäs, liikaa tietoisuutta

• Operantin koulutuksen yhteinen termistö n. 100 vuotta vanha
  - positiivinen vahviste R+
  - negatiivinen rankaisu P-
  - positiivinen rankaisu P+
  - negatiivinen vahviste R-
  - käyttäytymisanalyysi

•  R+ (reinforcement +)
  
  • jotain lisätään ympäristöön, jonka johdosta toiminta lisääntyy
  • eläin määrittelee, mikä sille toimii vahvisteena
  • kouluttajan tehtävänä on havainnoida, lisääntyykö käytös   
• P- (punishment -)
  
  • vahviste tai sen mahdollisuus vähennetään/poistetaan eläimen ympäristöstä
  • eläin määrittelee, mikä sille toimii rankaisuna
  • kouluttajan tulee havainnoida, väheneekö käytös 
  jne.

Tunnekorrelaatio

	PALKKIO	RANGAISTUS
+	positiivinen vahviste ++ tyytyväisyys	positiivinen rankaisu +- ahdistus
-	negatiivinen rankaisu -- turhautuminen	negatiivinen vahviste -+ helpotus

                                                           ↓                                                                                             ↓
                            luodaan motivaatiota                                              luodaan hämmennystä
                                                           ↓                                                                                             ↓
                                 oppii tekemään                                                     oppii välttämään

positiivinen ≠ salliva
positiivinen = matemaattinen lisäys

• R+/P- ja P+/R- -pareja ei voi käyttää samaan käytökseen
  - sekoittaa eläimen, tekee siitä epävarman ja käytöksestä epäluotettavan
• eri käytöksiin liitettynä ne usein tukevat toisiaan
• rankaisun käyttö on ihan pätevä keino kouluttaa (muistaen, että rankaisu = asia, joka vähentää käytöstä ja jonka eläin määrittelee)
  - rankaiseminen ei kuitenkaan saa olla provosoivaa
  - käytöksen pitää ehtiä muuttua, vaatii ehdollisen rankaisun (esim. merkkiääni, kielto)
  - P+ ja R+ osuttava eri käytöksiin (ei voi rankaista ja palkita samasta käytöksestä)
• positiivista rankaisua ei voi käyttää yksinään (rankaisua ei voi jättää päälle)
  - rankaisun myötääminen / loppuminen = negatiivinen vahviste, R-
  - keskityttävä siis sekä rankaisun antamiseen, negatiivisen vahvisteen antamiseen että koiran käytöksen seuraamiseen (3 muuttuvaa tekijää)
• negatiivinen rankaisu, P-
  - mitä koira menettää, jos se ei tee
• hyvällä palkalla ja taitavalla koulutuksella eläin oppii nopeasti
  - jos ei opi, kouluttaja tekee jotain huonosti
• on täysin sattumaa, että tiede on huomannut saman koulutusmetodin tehokkaimmaksi, kuin harrastajat eettisimmäksi
• tutkimus/havainto: auktoriteetti ylettyy vain noin 6 metriin
• samoin kesto: 30 sek - 1 min eläin jaksaa keskittyä siihen, mitä oli tekemässä
• hevoset ovat "jojoja", niiden tehtävä on väistellä koko ikänsä
  - kukaan ei opeta, mitä pitäisi tehdä, hevonen oppii vain välttämään painetta
• matkalla olo (kouluttaminen) on tärkeää, ei lopputulos (valmis suoritus)

Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä...

• miten kouluttaa
• mitä menetelmää käyttää
• miten muuttaa omaa käyttäytymistään
• miten muuttaa harjoitusta

• Jos haluat kontrolloida käytöstä, muunna sitä klassisesti ehdollistamalla ja pistä se käskyn alle
• Operantti ja klassinen ehdollistuminen ovat saman asian kaksi eri puolta, eivät eri asioita
  → yhteydessä toisiinsa
• Kun käytös aiheutetaan (esim. hihnasta nykimällä), se ehdollistuu klassisesti, jolloin sen kontrollointi on vaikeaa
• Jos halutaan hallittu käytös, on otettava, mitä koira tarjoaa (operantisti)
• Sisäsyntyiset asiat ja opitut jutut sekoittuvat toisiinsa (vrt. lintujen pesänrakentaminen)
• Kouluttajan tehtävä on opettaa oppimisen kautta
• Haluatko vahvan, mutta huonosti kontrolloidun käytöksen (klassinen ehdollistuminen)
• Vai tarkalleen muotoillun, vihjeestä toimivan käytöksen (operantti ehdollistaminen)
• Jos haluat kontrolloida käytöstä, luo sellainen itse (op.)
• Jos otat luonnon luoman käytöksen, et voi hallita sitä (kl.)

VAHVISTEET OVAT KOIRAN TOIMINNAN MOOTTORI

Vahviste

• eläin määrittelee
• lisää toimintaa
• mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee

• On eri asia ruokkia koiraa ja palkita koiraa
  - sinulla voi olla ruokaa, mutta ei palkkaa
• Kouluttajan mielipiteellä ei ole merkitystä
  - objektiivisesti tarkkailtava, vahvistuuko käytös = onko vahviste toimiva

Tehokas vahviste on

• tavoiteltu
• arvostettu
• ansaittu
• välitön (mahdollisimman pieni viive, nopeasti nautittu)

• Ruoka voi olla vahviste tai ravintoa
  - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään
• Joka kerta, kun ruoan eteen joutuu tekemään hommia, sen arvo kasvaa
  → sitä parempi vahviste siitä tulee

Vahvistaminen on prosessi

• Vahviste on kokonaisuus, ei yksittäinen asia
• Sitä ei voida jakaa pienemmiksi prosesseiksi
• Tehon, voimakkuuden ja *keston* tietää vain eläin!
• Leikki voi vahvistaa itseään, mutta ei edeltänyttä käytöstä
• Ole objektiivinen, ei tarvitse julistaa - kokeile itse
  - eläin kyllä kertoo, mikä sille toimii
  - myös eri käytöksille toimii eri vahvisteet
• Käytöksestä tulee erilainen, jos palkataan käytöksen aikana ruoalla tai käytöksen jälkeen lelulla

Primääri vahviste

• ehdoton vahviste
• jotain, mistä koira pitää ja mitä se tavoittelee
  - esim. ruoka, kosketus, leikkiminen, hajut, toiset koirat, ihmiset jne.

• Ruokakupilla on eri asia, istuuko koira 14 vai 700 kertaa
• Ruoka on helppo vahviste, se on eläimen perustarve ja sitä koirille annetaan joka tapauksessa
  - ei maksa mitään (korkeintaan pienen hetken aikaa) vaatia jotain toimintaa ennen ruoan antamista
  - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään

Sekundääri vahviste

• ehdollinen vahviste
• edeltää palkitsemistapahtumaa
  - esim. kehuminen, kädenliike, makupalapussin rapina, vihellykset, jääkaapin oven narahdus, ovikello, naksuttimen ääni, taluttimen lukon kilinä, oven aukeaminen jne.

Rankaisu

• eläin määrittelee
• vähentää toimintaa
• ei opeta oikeaa tapaa toimia
• ajoitus ja voimakkuus kriittisiä
  - tärkeää myös rangaistuksen laatu
• mikä käytös vähenee? ei voi tietää ennen kuin kokeilee
  - jos käytös on tärkeä, kannattaako ottaa riski ja kokeilla?

Menetelmiä ei kannata sekoittaa

• Älä koskaan käytä rankaisua ja palkkiota saman ärsykkeen, käytöksen tai käskysanan yhteydessä
  - esim. tänne-käskyn jälkeen et voi positiivisesti rankaista (P+) koiraa tottelemattomuudesta, jos yleensä käytät positiivista vahvistetta (R+)
• Eri käytöksissä tukevat toisiaan
• Tarkoituksenmukaisuus määrittää, mitä tehdään
• Mitä milloinkin halutaan määrittelee, mitä ja miten käytetään
• Vastaehdollistuminen = ärsyke saa toisen merkityksen

Vaiheet, joiden tulisi edeltää epämiellyttävän rankaisun käyttöönottoa:
(Mary R. Burch - Jon S. Bailey)

• ongelmakäyttäytymisen funktioanalyysi ja käyttäytymisen diagnostiikka
• lääketieteellisen ongelman hoitaminen
• ensisijaisesti positiivisen vahvistetekniikan käyttö
• ympäristöratkaisut, mikäli tarkoituksenmukaisia
• harjoittelutapojen tai muiden harjoitteluympäristön muuttujien muuntelu
• rangastuksen käyttöönotto viimeisenä keinona

Heli Hyytiäinen: Koiran lihashuolto

Heli Hyytiäinen
- eläinfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti
- MSc, PgDip in Veterinary physiotherapy programme, Royal Veterinary College, London, UK
www.suomenelainfysioterapeutit.fi

Harrastuslajit

• Koira on otettu ihmisen tarpeisiin → hyötyeläin
• Harrastuslajit on tehty ihmissääntöjen mukaisiksi
  - vaikka hyppiminen on koiralle luontaista, koira ei tekisi luonnostaan esim. agilityrataa
  - tämä ei ole paha asia, mutta se pitää tiedostaa ja ottaa huomioon
  → aikarajat, korkeusrajat, tehorajat...
  → siksi lihashuolto on tärkeää!
• Koira suorittaa meille ehtojemme mukaan
  - ihmisellä vastuu
  - paremmassa kunnossa oleva koira on parempi (täyttää ehtomme paremmin)
• Lihakset nivoutuvat toisiinsa ja yhteen monimutkaisilla tavoilla toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, eikä niitä siksi voida täysin erotella toisistaan
  → laaja kuvio, samoin lihashuolto on laajempi kokonaisuus

Muutokset normaalitilasta

• Kaikki tulehdukset ja infektiot → treenitauko!
  - hevosihmisillä on periaate: 1 hevosen kuumepäivä vastaa 1 lepoviikkoa
• Koirapuolella monesti unohtuu, että kuntoutumisjakson pitää olla suhteessa pitempi kuin akuutti kipuvaihe
• Koirilla voi esimerkiksi olla mustelmia siinä missä ihmiselläkin, turkin takia ne eivät yleensä näy
• Koira kehittää todella nopeasti kompensaatioita, nelijalkaiselle eläimelle se on paljon kaksijalkaista helpompaa
  - kompensaatiot helposti jäävät, vaikka primääriongelma hoidetaan
  → pienestä jutusta voi kehittyä suuri vaiva (jännetulehdukset, lihastulehdukset...)
  - pienienkin vaivojen annettava parantua hyvin
• Ylipaino on koirillakin elintasosairaus
  - rajut rehut ja liian vähän aikaa liikkua
  - painonvaihtelut pitää suhteuttaa koiran kokoon: ½ kg ylipainoa terrierille/bichonille on hurja määrä
  → tarkoittaa paljon lisärasitusta agilitykentällä, mikä hajottaa koiran nopeasti
  - EI YLIPAINOLLE!
  - ylipaino ei kuulu lajien vaatimuskuvioon

Yksilöllisyys

• Omat venytys-/harjoittelu- ym. ohjelmat omille koirille
• Urheilutasolla lasketaan kyseessä olevan koirayksilön yksilölliset syke-/tehoalueet ym. ja suunnitellaan treenaus näiden perusteella

Kipu

• Koiran/eläimen kivun tunnistaminen on todella vaikeaa!
  - joskus koirassa on vain "joku vika"
  - sekin on kuitenkin tärkeä tunnistaa, eläinlääkärit, fysioterapeutit ym. asiantuntijat ovat olemassa selvittääkseen asiaa tarkemmin
• Esim. äänenkäyttö kivussa on yksilöllistä
  - harva koira huutaa tai valittaa muuta kuin akuuteimman ja yllättävimmän kivun
• Miten tunnistat esim. koiran päänsäryn?
  - oireet ovat todella vaihtelevia kaikessa kivussa: onnutko jos päätäsi särkee?
• Tunnettava koiransa, seurattava sitä, tiedettävä kun jossain mättää

Juominen

• Kuinka paljon koirasi juo? Kuinka paljon sen pitäisi juoda?
  - riippuu kaikesta
• Vrt. greyhoundkisat
  - koira väsyy enemmän kuljetuksesta ja odottelusta kuin suorituksesta
  - läähätys, haukkuminen ym. kuluttaa
  - nesteytys tärkeää
• Juomisen määrä on yksilöllinen
  - nollakeli, nollarasitus → peruskulutus
  - helle, treeni → kulutuksen pitäisi kasvaa
• Kuivaa lihaksistoa ei voi hieroa → erilainen jäykkyys, aiheuttaa kipua
• Hyvä apu on esim. maksamakkaravesi, piimävesi, hylamaitovesi, lihaliemi (vesi haaleaa), elektrolyytit
  - koira on saatava juomaan, jos se ei muuten juo
  - koiran juotava, tai leikitään sen terveydellä
• Varmista juominen
  - joillekin ongelma on vieras kuppi, väärä kuppimateriaali, väärä paikka, hälinä...
• Ravitsemus myös tärkeää, sitä omistajan on opiskeltava
  - mutta se ei ole fysioterapeutin erikoisalaaa

Peruskunto

• Kaiken A ja O
• On turha lajiharjoitella, jos ei ole peruskuntoa
• Jos koira pääsee lajin- ja rodunomaisesti liikkumaan, se ylläpitää kuntoaan luonnostaan, toisin kuin ihminen
• Lajiharjoittelu(muu urheilu vaatii harjoitusohjelman ja peruskuntoharjoittelun
• Peruskunnossa vaaditaan kestävyys, nopeus ja voima
  - ilman yhtä ei ole toista ja kolmatta
• Tunnettava lajin vaatimus, mitä ja miten treenattava, missä järjestyksessä...
• Hevosten urheilupuoli on paljon koirapuolta edellä, mutta koirat ovat kirineet hyvin
• Harjoitusfysiologiaa hyvä ymmärtää ainakin vähän
• Tavoitteellinen treenaus vaatii harjoituspäiväkirjan
  - tiedettävä, mitä tehty ja milloin
  - auttaa myös tulevien treenien suunnittelussa
• Jos kesällä aikoo kisaan, on jo talvella treenattava systemaattisesti
  - treenaus alkaa jo joulukuussa peruskuntokaudella
• Harva koira menee vuoden treenisyklillä, kausia voi olla jopa 4-5 vuodessa
  - silti jokin hahmotelma pitäisi olla
• Myös isot elämänmuutokset vaativat paljon tuki- ja liikuntaelimistöltä
  - esim. kun töölöläiskoira aikoo kesäksi maalle, on jo keväällä treenattava sitä varten
• Oman koiran kuntotaso pitää määrittää ja miettiä treeniohjelma sen perusteella
• Lajin ongelmat ja haasteet tulee tietää
  - useimmissa lajeissa vauhti ym. aiheuttaa uskomattomat voimat
  → hyvän mittakaavan saat, kun katsot omaa lajia high speed -kameralla kuvatuista videoista
  - lajin vaarat tulee tuntea → mistä koira hajoaa sitten kun se hajoaa
• Peruskuntoa pitää harjoittaa muutenkin kuin oman lajin treeneissä
• Pahinta on staattinen rasitus (vrt. tokon seuraaminen)
  - vältä staattisia asentoja → yliviety staattisuus on pahempi kuin yliviety dynaamisuus
  - yksi koira kykenee oppimaan satoja eri asioita ja erottaa eri käskyjä → miksei voisi opettaa tokokoiran seuraamaan myös oikealla puolella?

Lajin harjoittelu

• Voima
  - lyhyitä suoritussarjoja, paljon vastusta, kaikki pelissä
  - taakanveto, lonkkasyvyisessä vedessä täysillä juokseminen, hiekkakuoppamäen ylösjuoksu
• Nopeus
  - minimivastus, paljon tehoja, räjähtävyys
  - viestin lähetys, lajiharjoitteen alku, räjähtävät lähdöt
  - noutoleikit, temput, ihmisten väliä juoksutus, agilityharjoitteet
• Kestävyys
  - hidas ja pitkä, matalat tehot, rasitus tulee pituudesta
  - pyöräily, potkupyöräily, hölkkä/juoksu...

• Toisten koirien kanssa laumassa leikkiminen ei ole treeni (ei juuri kohota kuntoa)
  → silti se vaatii hyvät lämmittelyt ja lihashuollon
• Potkupyörä on kestävyystreenissä parempi kuin pyörä
  - pyörällä ajaessa ihminen istuu perseellään ja koira rehkii, jolloin treeni on liian helppo vetää täysin överiksi (pituuden ja vauhdin puolesta)
  - potkupyörä on turvallisempi (omistajakin tietää perseen polttelusta, paljon on kuljettu) ja enemmän koiran tahtinen
• Kasvavat ja ongelmaiset koirat ovat kunnonkasvatuksessa uhriryhmä
• Tervettä aikuista koiraa et saa liikuttamalla hajalle (niin kauan kun samalla liikut itse), kunto pitää kuitenkin ottaa huomioon
• Asfaltti on huono pohja, älä ulkoiluta sillä, ellei ole pakko
  - hiekkapohjaiset tiet muuttuvat myös kivikoviksi kesän ja käytön mittaan, voivat olla yhtä haitallisia
• Ei ole olemassa kuntotestiä koirille
  - Ongelma: miten tehdään/seurataan kunto-ohjelmaa ilman?
  - Itsearviointi on ainoa keino!
• Koirissa on rodullisia suorituseroja, samoin sukupuolieroja → ovat ongelma koirapuolen kuntomittaamisessa

Lihasvammat

• Yleisimmät syyt lihasvammoihin ihmisillä ovat huono liikkuvuus, riittämätön lämmittely, väsymys, yllättävä takareiden lihasten supistus tai polven yliojennus
  - mitä muuta koirat tekee?
• Lievä lihasvamma on venähdys, vakavampi revähdys
  - revähdyksessä aiheutuu repeämää → aiheuttaa lihaksen toiminnan muutokset ja muuttaa nivelten liikelaajuuksia
• Yleisiä revähdyspaikkoja ovat sisäreisi ja etureidet
  - paranemisaika 4 vk - 6 kk, jopa 1 v.
  - lihasvamma on pirullinen
  - mitä isompi arpi, sen huonompi paraneminen
  - valtavakin revähdys voi oireilla vain vähän → kivun mittarit, paranemisvaiheen mittarit
  → ontuma ei voi olla ainoa mittari
• Arpeuma vain kasvaa ja lihaksen suorituskyky heikkenee, jos lihasta rasitetaan liian aikaisin
• Todellinen ongelma voi olla muualla kuin missä oireet näkyvät (esim. sisäreisivammat)
• Niin kauan kuin kohta on puristusarka, se ei ole parantunut
• Uusinut vamma paranee aina hitaammin kuin ensimmäinen
• Kompensaatio kuluttaa elimistön muita kohtia
• Kontrollointi: kudoksen reaktiot jatkossa
• Jokainen takapakki vie kuntoutuksen aina alkuun tai jopa taaemmas, ja joka kerta kuntoutus aloitetaan aina alusta
• Kuntoutus: lepo
  - ei akuuttivaihetta lukuun ottamatta (1-2 pv) häkitetä
  - akuuttivaiheen jälkeen hallittua, kontrolloitua liikuntaa
  - kipu ja tulehdus otetaan heti haltuun kipulääkkeillä
  - TNS sähköhoito, laser, harjoitusohjelmat, vastus- ja voimaharjoittelu loppuvaiheessa
• Hyvä oletus jokaisen urheilusuorituksen jälkeen on, että koira on saattanut hajota
  - tunnusteltava heti suorituksen jälkeen ja vielä uudestaan parin tunnin päästä / illalla
  - sama pitäisi tehdä treenin, rankemman lenkin tai minkä tahansa korkeamman intensiteetin / suoritustason suorituksen jälkeen
• Liian huono kunto + liian rankka suoritus → ER (urheiluroduilla)
  - oireet vaihtelevat jäykkyydestä kuolemaan

Harjoitusympäristö

• Lihashuollossa tärkeä tekijä
  - missä koira asuu/liikkuu: kaupunki/maaseutu, asfaltti/metsä, hihnassa/vapaana, kotikoira/huippu-urheilija...
  - pohjat, tasot, maastonmuodot...
  - perusharjoittelu, lajiharjoittelu, vaihtelevuus...
• Vaihtelevuus on tärkeää!
  - metsäkoirienkin on käytävä asfaltilla, kaupunkikoirien metsässä...
• Koordinaatio!
  - liikelaajuuksien käyttö, lihaksien käyttö, asentotunto...
  → kehittyvät vaihtelevassa maastossa, pohjilla, maastonmuodoilla, eri temmoilla...
• Ihmisen maailma ei ole fyysisesti hirveän haastava koirille
• Parasta hoitoa on aktiivinen liike
• Käännöksissä pitää ottaa huomioon, ettei koira jarruta kurviin kuten ihminen tai hevonen
  → kudoksia repivä voima on valtava

Lepo

• Todella tärkeää harjoitusohjelmassa
  - tarve on yksilöllinen
• Tärkeää ennen kaikkea psyykkisesti, myös omistajalle
• Koira osaa levätä kunnolla, jos se vain saa
• Jollekin koiralle lepo = 2 pv täyslepo pelkillä pissatuksilla, jollekin lepo = vain 10 km lenkki/pv
• Joku tarvitsee lepopäiviä viikottain, jollekin niitä pitää lisätä vasta kun koira alkaa väsyä
  - alisuorittaminen ym. on vakava levontarpeen merkki
• Mieti koiran elämän ja oman elämäsi suhde!
  - koira lepää työpäivät, yöt ja ison osan muustakin ajasta
  - liikkuuko koira tarpeeksi, onko sillä muutakin kuin ohjatut treenit...
• Lepo vs. rasitussuhde
  - myöskään päivittäiselle treenille ei löydy perusteita

Psyyken vaikutus lihashuollossa?

• Psykosomaattisuus!
• Psyyke vaikuttaa lihaksiston tilaan
  - kipu, pelko, raivo, seksuaalisuus...
  - kilpaura, stressi, yksinäisyys, ruokahaluttomuus...?
• !!! VIETTI !!!
  - ihmisen paras kaveri ja pahin vihollinen
  - lihashuollossa huono homma
  - korkeassa vietissä oleminen saa koiran tekemään älyttömyyksiä itseään säästämättä ja rikkomaan itsensä
  - jopa halvaantuneet koirat ovat karanneet omistajiltaan viettiensä voimin
  → koira pystyy, jos se haluaa
• Hyvä käytös on osa lihashuoltoa!
  - hallittavuus, stereotyypittömuus...

Kun kaikki edeltävä on tehty

• Käytännön asioista tärkein on ALKULÄMMITTELY ja LOPPUVERRYTTELY
  - mikään ei korvaa näitä
  - tehtävä aina ennen mitään suurempaa fyysistä rasitusta
  → koirapuistoilu, ryhmälenkki, metsälenkki... vaativat lämmittelyn!
• Takki, BoT, autonlämmitin, sauna, helle... EI RIITÄ!
• Mikään muu kuin aktiivinen liike ei käy
  - takista ei ole haittaa kylmän ehkäisyssä, mutta se ei lämmitä, ei edes ylläpidä lämpöä kovin pitkää aikaa (raja n. 15 min)
• MUTTA takki / valjaat / muu ylimääräinen koiran päällä voivat estää koiraa liikkumasta kunnolla
  - ehkäisevät lämpeämisen!
• Lämmittely:
  - systemaattinen, progressiivinen
  - 20 min, teho nousee koko ajan
  - tempo, tyyli (liikesuunnat ym.) oltava suoritusta vastaavia
  → ennen ratajuoksua: kovia, suoria spurtteja
  → ennen agilitya: suunnanmuutoksia, spurtteja, hyppyjä ym.
• Vuoroa odotellessa on hyvä pitää yllä pientä liikettä
  - 10-15 minuutin odotteluun riittää pieni liike
  - sykkeen oltava korkeampi kuin levossa
  - ydinlämpötilan pitää nousta ja pysyä koholla
  - jos odottelu vie pidempään kuin 15 min, on jo tehtävä uusia vetoja
  → 15-30 min odottelu vaatii jo uuden lämmittelyn
  - koiran rotu, rakenne, lihastyyppi, peruskunto ym. vaikuttavat lämmön säilymiseen ja aikoihin
• Loppuverryttely on alkulämmittelyn peilikuva
  - alkaa suoritusta vastaavista liikkeistä ja tempo laskee
  - kesto vähintään 20 min
  → koiraa ei saa pistää autoon ennen kuin se on iltalenkkikunnossa → ei puhalla, läähätä, syke normalisoitunut
• Koira lämmitellään ja palautetaan joka kerta, muista tekijöistä (omistajan kiire, treenikavereiden huono esimerkki, hallivuoron ajankohta/paikka...) riippumatta
  - kisoissa ym. tilanteissa joutuu joskus joustamaan → supereettiseksi ei voi mennä tai ei voi kisata lainkaan
  - joskus pitää lämmitellä ja jäähdytellä useaan otteeseen → agikisoissa useampi rata, yllättävä odottelu...
  - hakutreeneissä ja muissa maastotreeneissä voi säästää muiden treeniaikaa kun yksi on aina lämmittelemässä koiraa edellisen treenatessa
• Maitohappoa ei voi hieroa pois lihaksista!
  - vain aktiivinen liike poistaa sen
• Back on track -loimista HH ei ole törmännyt yhteenkään hyvään tutkimukseen → tietoa toimivuudesta ei juurikaan ole saatavilla
  - käyttäjäkokemuksia on laidasta laitaan: toisten mielestä maailman paras keksintö, osa kokee tulleensa huijatuksi
  - tavallisena takkina monia muita parempi: peittää koiran suuret lihakset ja kaulan

Lihasvammojen ensiapu

• Ensiapupakkaus hyvä olla aina mukana, mutta kenellä todellisuudessa on aina sellainen mukana lenkillä?
• Autossa on hyvä pitää ainakin pikajääpusseja, talvella voi käyttää lunta
  - kylmän pointti on minimoida vaurio, mutta sitä on käytettävä heti vaurion synnyttä ja max. 20 minuutin ajan
  - kylmä aina hoitona mikrovaurioihin
  - märkä kylmä on kylmintä kylmää, menee turkin läpi ym.
  - kylmä auttaa myös ER:n ehkäisyssä, greyn/koiran kuumumiseen/kiehumiseen...
• KKK(K)
  - kylmä, koho, kevennys, kompressio
• Estä jatkovauriot (kevennys)
• Mikrovauriot (niiden paraneminen) on se, mikä lihasta parantaa (superkompensaatio)
  - ylisuoritus aiheuttaa mikrovauriot

Kylmä- ja lämpöhoito

• Akuuttiin vammaan (alle 24-48 h vanhaan) aina kylmää
• Pidetään max. 15-20 min kerrallaan, vähintään 2 h taukoa hoitojen välissä
• Voi hoitaa pari ensimmäistä päivää vamman jälkeen muutaman tunnin välein

Tutkimuksia urheilukoirista

• Kyselytutkimus agilityn aiheuttamista vammoista
  - 1627 koiraa, joista 33 % vammautuneita, niistä 58 % kisoissa suorituksen aikana
  - eniten selkä- ja olkavammoja
  - eniten loukkaantumisia A-esteellä, sitten puomilla ja hypyllä
• Toisen tutkimuksen mukaan syitä vammoihin

1. koirilla vammoja on jo olemassaan, vaikka niistä ei tiedetä
   → tulevat esiin vasta kun rasitetaan enemmän
   → eivät siis aina johdu urheilusta
2. krooniset ongelmat
3. onnettomuudet

•  Eräs tutkimus kategorisoi vammat ja urheilulajit
  
  • olkanivel-/olkapääongelmat: agility, metsästys
  • polvi, ristiside: kaikki lajit / kaikki urheilevat koirat
  • lonkka: kaikki urheilevat koirat
  • nivelsiteet: frisbee, flyball
  • tendons, polvenkoukistajat: agility, paimennus
  → antaa osviittaa, mutta koska kyseessä on amerikkalainen tutkimus ja harrastus on siellä erilaista, ei Suomen oloihin voi vetää suoria johtopäätöksiä

Yhteenveto

• Koirien kunto on erilainen kuin ihmisillä (koiran kunto ei häviä)
  - harjoitusfysiologia erilainen
• Vamman kuntoutus ei riitä
  - koira valmennettava alusta asti uudelleen

Milla Lind: Koiran hieronta

Milla Lind
- koirahieroja, koulutettu hieroja, pieneläinhoitaja, fysioterapeuttiopiskelija
- oma yritys KuntoRelax

Koiran hieronta

• Hieronnan otteita erilaisia eri puolilla maailmaa, klassisessa hieronnassa perusotteet
• Opiskele koiran kieltä: miten se kosketuksen kokee?
• Aiemmat kokemukset: mitä koira on kokenut kosketuksen kautta?
• Hoitovastuu koulutetulla koirahierojalla/eläinfysioterapeutilla, omistajalla ylläpitävä/palauttava hieronta
• Hieronnalla venytysvaikutus, kun lihas "pakenee" otteen alta
  → vaikutus eri suuntiin, toisin kuin perusvenytyksessä
• Kivunlievitys
  - porttikontrolliteoria: keskushermosto blokkaa kipuviestin, kun se vastaanottaa kilpailevan kipuärsykkeen paineen vaikutuksesta
  → lyhytaikainen, kestää yleensä vain paineen ajan tai max. pari tuntia
  - endorfiiniteoria: hyvänolonhormoneja vapautuu
  → kevyen kosketuksen jatkuttava tarpeeksi kauan (yhden lähteen mukaan yli 30 min/toisen lähteen mukaan yli 40 min)
  → sama vaikutus sähkö-/lämpöhoidolla
• Kylmä-/kuumahoidot myös todella tehokkaita, samoin BoT
• Nivelpussi jatkuu luita pitkin luukalvona
• Jänteet osa luukalvoa, sulautuvat lihakseksi
• Koiran liikkuessa nopea vauhti kohdistaa painoa enemmän etuosalle, hidas mahdollisesti takaosalle
  - seisovan koiran painosta 60-75 % etuosalla
  - käynnissä 75 %
  - ravissa 85 %
  - laukassa 95 %
  - hypyssä 100 %

Hierontaotteet

• sivelyt
  - kevyt, raskas ote, vähintään 5 toistoa/kohta → endorfiiniote
• pusertelut
  - "nostaa" lihaskudosta
• rullaukset
  - voimakas ote, neurologisia vaikutuksia, ei tehdä kauaa, muuten saa koiran transsiin
• hankaukset
  - verenkierron suuntaisesti
• ravistelu/näpittely

Hierontarutiinit

• Ennen hierontaa
  - palautus normaalia rasittavammasta liikunnasta
  → jos koira on tottunut metsälenkkeilyyn (tekee sitä väh. 5 krt/vk), ei tarvitse palautusta, mutta agility (3 krt/vk) vaatii palautuksen
  - annetaan koiran tehdä tarpeensa
  - ei raskasta ruokaa → vatsa täynnä ei ole kiva olla hierottavana, namit ym. ei kuitenkaan haittaa
• Palauttavat venytykset heti liikuntasuorituksen jälkeen suppeana (max. 5-10 s venytykset)
  - kunnon venyttely erillisenä suorituksena (jos haetaan lisää liikkuvuutta)
• Rauhallinen hierontapaikka

Hieronnan kulku

• kontakti/rauhoittaminen
• tunnustele selkää pitkin
• koko kropan sivelyt (tarkkaile ihon nytkähdyksiä, huomioi lämpötilavaihtelut)
• aloita rullaukset kaulasta ja etene takaselkään asti
• suorita hankausotteet kaulasta pakaroihin
  - aluksi koko käden hankaukset n. 5 kpl/paikka
  - hiero lopuksi raajat alhaalta ylös varpaista asti → otteet kuitenkin karvankasvun suuntaisesti
• hännän voi hieroa sivelyillä ja hankauksilla, ei ravisteluja
• viimeiseksi pää, korvat ja leuat
  - ote paikallaan, varo tukistamista
• sivelyä voi käyttää ylimeno-otteena, rauhoittavana väliotteena miettimistauoilla, herättelynä...
• viimeinen sively tasakäsin kertoo ruumiin rajat

Hieronnan jälkeen

• anna koiran rauhoittua hieronnan jälkeen
• koira on hyvä käyttää asioillaan, mutta siihen ei ole kiire
• anna koiran juoda, nestekierto saattaa aiheuttaa janon
• hierontaa seuraavana päivänä ei normaalia enempää/suurempaa rasitusta → lihakset palautuu
• pitkät ja rauhalliset kävelyt tekevät hyvää
• etenkin hieronnan jälkeen lihakset tulisi pitää lämpiminä, takin käyttö ei ole pahasta

Hieronta vs. venyttely

• hieronnalla ei saa yleensä aikaan mitään haittaa
  → koiran refleksit toimii ennen kuin mitään tapahtuu
• venyttely voivat olla haitallisia (väärin tehtynä), etenkin nivelrikkoiselle
  - palauttavat venytykset OK (lepomitan palauttaminen suorituksen jälkeen)
  - ääriasentoihin vieminen voi vaurioittaa niveliä
  - kesto: suoritusten jälkeen 5-10 sek, erillisenä harjoituksena ~20 sek per lihas
• omana harjoituksena venyttelyä max. 1-2 krt/vk

Maare Kaiperla: Koiran hyvä elämä

Osteopaatti DO, CranOst (UK)

Hyvä elämä

• Ihmiset haluavat luoda koiralleen hyvän elämän
  - eivät tiedä, miten
  - koirat elävät hyvin epänormaaleissa oloissa → kaupunkikoirat kovilla, elämä stressaavaa
• Nykykoira muuttunut paljon siitä, mitä se on ollut
• Sairastavat koirat jalostuksen takia
  - nykyään vain määrän lisäämistä?

Nykykoiran evoluutio

• jalostus vai kasvatus
• käyttötarkoitus ja mieltymys
• taustalla kuitenkin suden DNS ja luuston rakenne
• käyttäytyminen ja lauman hierarkaalisuus
• nykyään paljon käyttäytymisongelmia → stressi → sairaudet
• kipukoiria paljon → ongelmia

Hyvän elämän peruspilarit:
Saada elää lajityypillistä elämää!

• koirarodulle tyypilliset aktiviteetit
  - metsästys: liikunta, leikki → OVAT KOIRAN TYÖTÄ
• sosiaaliset suhteet
  - suhde omistajaan, ympäristöön
  - laumassa: lauman dynamiikka ja harmonia = perhe → säännöt
  - pentuikä ja sosiaalistumisvaihe tärkeä
• ravinto
• terveydenhoito
  - hoidetaan terveyttä, ei sairautta
  - mututuntuma tärkeä, kun oman koiransa tuntee

Seurauksia korostetusta jalostamisesta:

• luustorakenne
• kallo → hermorakenne
• konstituurio (kokonaisuus) → immuniteetti
• fertiliteetti
• iho
• käytös

Epigenetiikka

• epigeneettinen periytyminen
• geenit ovat kuin tietokoneen kovalevy, epigeenit ohjelmia
• DNA:sta "roska-DNA:ta" 95% → epigeenejä
  → ympäristöllä suuri vaikutus perimään ja jälkeläisiin
• yksilön olosuhteet elämän aikana tärkeä perintötekijä
• proteiinien vaikutus epigeneettiseen perimään/geenien toimintaan

Käyttäytyminen

• lempeästä pennusta rähjääväksi häiriköksi
  - opitut asiat
  - pennun kokemukset (paljon vaikutusta!)

Koira vai ihmisongelma?

• fyysinen tila: kipukoira (kivun ilmentäminen käyttäytymisen kautta)
• pentuiän traumat → purkautuvat aikuisiällä kun stressi kasvaa
• suhde ihmiseet: sosiaalistuminen, kasvatus
• tarvitaanko kasvatusta ja millaisilla metodeilla?
• johtajuus ja laumahierarkia (käsite, jossa mennään usein harhaan)
• syvempi vuorovaikutus
  - kun huutamista ym. ei tarvita, kehonkieli ja kauniit käskyt riittävät, ei lahjomista

Laumadynamiikan tärkeys

• koiran lauma = omat ihmiset + muut perheeseen kuuluvat
• laumavietti = yksi vietti
• koira hakeutuu laumaan selvitäkseen hengissä
• heikon lauman koira alkaa ottaa johtajuutta

Lauma

• laumahierarkia, noudattaa esim. susilauman järjestystä
• johtaja, leader, neuvonantaja, vastuunottaja
• henkiinjäämisen edellytys
• yksi pahimmista rangaistuksista = laumasta karkoitus

Vietit

• koiralla useita viettijärjestelmiä
  - laumavietti (paimenkoirat: miellyttämisenhalu)
  - saalisvietti (leikkisyys)
  - henkiinjäämisvietti
• vietit huomioonotettava koiraa koulutettaessa
• eri tulkintoja viettijärjestelmistä
• laumaviettiset eroahdistuvat helposti
• saalisviettiset stressaavat liiasta leikistä

Kommunikaatio

• nonverbaalia viestintää
  - mitä enemmän ihminen koiralle puhuu, sitä huonompi johtaja hän on
• kehokieli
  - koiralle tärkeämpi
  - koira sivuuttaa verbaalisen viestinnän ja katsoo kehonkieltä (saksalainen, vanhakantainen koulutus)
• eleet, signaalit, ilmeet
  - koirakieli
  → kannattaa seurata ja opetella

Muita kasvatuksellisia metodeja

• operantti oppiminen
  - koira opetetaan oppimaan
  - palkinto, oikea ajoitus
• rangaistus
  - nonfeedback parempi virhetoiminnoissa (sammuttaminen)
• namien ja naksuttimen käyttöä voi käyttää mausteena
  - laumahierarkia kaiken pohja
• kun hierarkia on kunnossa, voi ottaa namit mukaan
  → vasta toimivan lauman koira on toimiva harrastuskentällä

Yleisiä ongelmia laumassa

• melkein aina syynä puuttuva johtajuus
• kun hierarkia on kunnossa, ongelmia ei ole
• eroahdistus, koira askartelee
• pissailee sisälle
• haukkuu
• tuhoaa kotia
• ylivilkkaus
• aggressiivisuus
• remmiräyhäys
• polkupyörien metsästys
• arka äänille  

 → johtajuusharjoitukset

• koiran korjaus ei tapahdu hetkessä, vaatii säännöt
• koiraan ei saa purkaa vihaa
  - koira korjataan tunteettomasti
  - yliemotionaalisuus pois
• koiran koulutuksen oltava rauhallista
  - tietoisuus, asenteen muuttaminen 
• hengitysharjoitukset

Lääkkeet ongelmiin

• liikunta (metsästys) → koira purkaa itseään 1
• ravinto (lisäaineet ovat ongelma) 2
• vuorovaikutus (rauhallisuus) 3
• ovat yhteydessä toisiinsa
• liikunta ei ole pallonheittämistä tai koirapuistossa seisomista
• ennen muita "koirankorjauskeinoja" tehdään tyhjennysharjoitus: 2 tunnin lenkki
  - poistaa stressin
  - pitkä juoksulenkki/metsälenkki
• sitten oman rauhoittumisen etsiminen, kun koira on purkanut omat paineensa ulos

Ongelmien monimuotoisuus: bydymind-kokonaisuus

• keho ja mieli niin punoutuneet yhteen, ettei voida erotella
• käyttäytymisongelmien taustalla voi olla pitkään jatkunut kiputila/stressi

Kipu

• fyysinen, fysiologinen, aina yksilöllinen
• psyykkinen
• emotionaalinen
• akuutti (alle 7 h)
• krooninen (yli 7-48 h)
  - aikaansaa neurotoksisia muutoksia
  → kipuporttisolut alkavat tuhoutua
• pitkäaikaisena luo stressitilan elimistöön
  - fight or flight -tilanne
  - adrenaliinituotanto korkealla → sairaustilat
• stressi ylhäällä - tietoisuus (oppiminen) alhalla
• muutokset solumuistitasolla
  - kompensatoriset liikeradat

Kivun synty

• tietty ärsyke aktivoi kipureseptorit, jotka viestivät nosiseptisten tuntoratojen kautta aivoihin
  - puretaan lääkkeillä / akupunktiolla / osteopatialla
• kipu on kehon luonnollinen oire, ei koskaan syy
  → todellinen syy selvitettävä

Kipu näkyy koirassa

• stressi
• pelokkuus, äänet, haukkuminen
• vaikea keskittyä, rentoutua, oppia, nukkua
• venyttelemättömyys, ylivenyttely
• sijaistoiminnot
• käyttäytymismuutokset
• muutokset liikkeessä

Avainalueet, jotka vaurioituvat herkimmin

• lantio, lonkat, liitoskohdat ristiluuhun ja lannerankaan
• lanneranka, lannerangan ja rintarangan ylimenoalue
• kaula-rintarangan ylimeno
• kallo-kaularankaliitos
• lavat (vaikuttaa hyppyihin)
• leukanivelet, kallonpohja

→ näistä seuraa muita ongelmia
→ näiden avulla koira voidaan hoitaa

Miten terve koira liikkuu?

• liikkeen synty takaosassa, lantio laskee
• ohjautuu takaa eteen selkärankaa pitkin
• etupää tasapainottaa ja ohjaa
• selkäranka = kaiken keskus

Kipukäyttäytyminen → noidankehä

• aiheuttaa käytösmuutoksia
• kipukoiran hoidossa tarjolla erilaisia vaihtoehtoja perinteisen lääketieteen keinoista luontaislääketieteeseen
• hoidon oltava ammattitaitoista, nopeaa, lempeää, pysyvää
• tekijä ammattitaitoinen
• iho ei koskaan primäärisairaus
  - aina oire jostain muusta
  - hermosto ja iho kehittyneet samasta sikiöaikaisesta kerroksesta
  - stressissä iho kukkii
  - hermosto-oireet näkyvät ihossa
• koulutettavuus huononee

"Ravinto olkoon lääkkeenne"

• erityistarpeet ongelmien ilmetessä
• koirilla enemmän ongelmia kuin ikinä ennen
• lisäaineet
• hyödynnettävyys

Ravinnon merkitys koiran terveyteen

• selkeä ruokavalio (bakteerifloora häiriintyy)
• ravinnon biologinen hyötysuhde
• teollinen vai kotiruoka
  - HUOM! koira ei ole puuronsyöjä → gluteenipitoiset viljat
• raakaruoka
• lisäravinteet
• kuinka paljon
• ravinnon ja kemikaalien merkitys
• metylaatio (BHA ja BHT-säilöntäaineet)
  - metylaatio sammuttaa säätelytekijöitä
  - syövän kasvua heikentävä geeni vaimentunut

 Voiko rakennevikaisella koiralla harrastaa?

• lonkkavika
• vinolantio
• kyynär-/olkapääongelmat
• riskitekijät tiedostettava
• onko huono rakenne ylipäänsä este
• seurattava koiraa
• useampi lausunto eri asiantuntijoilta
• harjoittelu aina koiran ehdoilla (kuten aina)
• ongelmien/kivun hoito
• ravinto