Tommy Wirén: Koiran käyttäytyminen ja koulutus, osa 1

Tommy Wirén
- eläinkouluttaja
- kouluttanut eläimiä työkseen 15 vuotta, pääasiallisena työnä 10 vuotta
- kouluttaa eniten ihmisiä, toiseksi eniten koiria tai lintuja (kanoja)
- oma yritys Trainer's Choice

KOULUTUKSEN PERUSPERIAATTEET

• TW ei ota kantaa laumahierarkia-ajatteluun
• Laumateorioiden mytologiat vievät huomion epäolennaiseen
• Olennaista on: kouluttaminen = tekemistä
• Kouluttaminen perustuu muutamiin perusperiaatteisiin
  - kaikki muu on niiden soveltamista

Muista ainakin nämä:

• Älä ota eläimen käytöstä henkilökohtaisesti!
  - eläin käyttäytyy vain niin kuin se käyttäytyy
  - se tekee omasta (evolutiivisesta, lajinomaisesta, rodunomaisesta, yksilöllisestä) näkökulmastaan järkevästi
• Eläin ei ole etukäteen mitään mieltä, se vain reagoi
  - eläin elää koko ajan nykyhetkessä
  - ihminen aikamatkailee päänsä sisällä (mitä juuri äsken tapahtui, mitä tehdä seuraavaksi, mitä ostaa huomenna kaupasta...), eläin ei kykene siihen
  - eläin ei tiedä kaikkia käytöksensä potentiaalisia seurauksia, ihminen pohtii sellaisia
• Monimutkaisiakaan juttuja ei tarvitse opiskella
  - kaikki käytöksen muokkaamisessa on samojen perusasioiden sovelluksia
• Olit millä tasolla tahansa, sinusta tulee parempi kouluttaja, jos harjoittelet kouluttamisen perusteita

Eläimet oppivat...

• toimintansa seurauksista
• kaiken aikaa (kaiken hereilläoloaikansa)
• ovat oppineet jo kauan ennen kuin ihminen keksi alkaa niitä kouluttaa
• ihmisestä huolimatta

• Eläimet ovat oppimiskoneita
  - se on ja on aina ollut niiden olemassaolon edellytys
  - niinpä jos eläin tuntuu oppivan hitaasti, kouluttaja tekee jotain huonosti

Käyttäytyminen

• Kaikki se, mitä nähdään
• Käyttäytymiseen vaikuttavat monet eri asiat
  - laji- ja rotuominaisuudet
  - terveydentila
  - oppimishistoria
• Eläin käyttäytyy niin kauan kuin se on hengissä

Lajiominaisuudet

• Lajille tyypilliset käytökset (kiinteät käytösmallit, fixed action patterns, FAP)
  - synnynnäinen tapa toimia, ei tarvitse kouluttaa
  - kaikilla lajeilla
  - aika samantyyppisiä yli lajirajojen (ruoanhankinta, lisääntyminen, pakeneminen)
  - käynnistyvät yksilönkehityksen mukaan ("sisäinen kello")
  - koiramaailmassa nimeltään "vietti"
  - "vietti" = yksittäisiä käytöksiä, jotka on niputettu yhteen
  - tieteessä termi "vietti" on hylätty jo 60-70-l., koska sitä ei voi pitää yleispätevänä määritelmänä (toisin kuin FAP = fixed action patterns: kiinteitä käytösmalleja on enemmän kuin "viettejä")
  - koiramaailmassa termi kuitenkin elää ja voi hyvin
• Rotuominaisuudet
• Perimä

→ Näihin ei voi juuri vaikuttaa. Niitä voi kyllä muokata vähän, mutta muut asiat maailmassa ovat jo kontrolloineet niitä aiemmissa sukupolvissa.

Terveydentila

• sairaudet
• kivut
• loukkaantumiset
• ruokavalio
• liikunta

• Risteytyskoirissa on vanhempiensa (molempien) vitsaukset
• Terveydentilan muutokset näkyvät suoraan käytöksessä (käytöksen muutoksena)
• Liikunnan ja ruoan (määrän / laadun) on oltava tasapainossa
  - laske koiran aktiiviaika, hereilläoloaika ja nukkumisaika
  - nykykoiralta odotetaan uskomattomia unenlahjoja
• Lukuisat käytösongelmat ratkeavat liikunnan ja ruokinnan määrää muuttamalla
  - pahinta koiralle on paahtaa 1-2 h täysillä ja lopun aikaa olla täysin unohdettu

Oppimishistoria (asia, joka voi ylittää jopa vietit)

• Koiran elämän ensimmäiset 16 viikkoa?
  - missä, miten kasvatettu?
  - mitä asioita vahvistettu?
• Koira oppii läpi elämän toimintansa seurauksista
• Sudella varuillaanolovietti ylittää tutkimusvietin n. 7 viikon iässä
• Aivosolujen välisten yhteyksien kehitys on voimakkainta alle 16-viikkoisella
  - koiran kehitykselle tärkeimmät viikot
• Koiran käytökseen vaikuttaa paljon, mitä se tänä aikana oppii

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

• Koulutuksessa tulee ottaa huomioon kaikki käyttäytymiseen vaikuttavat seikat
• Kouluttaminen = käytöksen muokkaamista

KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN

• ehdollinen refleksi
• ärsyke + reaktio = opittu refleksi

       ärsyke   →   reaktio
       helppo muuttaa        vaikea muuttaa

• Näiden avulla on helppo ymmärtää, mikä on synnynnäistä ja mikä opetettua
• Ominaiskäytökset klassisella puolella
  - ovat helppo saada esiin
  - kun ehdollistuvat klassisesti, vaikeampi kontrolloida
• Eri ärsykkeet voivat aktivoida saman käytöksen
  - pakenevat asiat saavat aikaan tietyn reaktion
  - ärsykkeenä voi olla pallo, keppi tai pyöräilijä
• Pelko on aina klassista ehdollistumista
  - jos harjoitetaan pelkoa saadaan pelkoa (vrt. Mehikon poika telkkarissa)
  - millä kontrolloidaan?
  - miten keskeytät/ehkäiset saalistuksen?
• Pitäisi olla varsin hyvin koulutettu käytös, jotta voisi liittää yhteen klassisesti ehdollistuneen reaktion kanssa
• Klassisesti ehdollistuneet käytökset reagoidaan kropalla (automaatiolla), ei ajatuksella

• Mitä koira hyötyy, jos se tottelee
• Mitä koira menettää, jos se ei tottele
  - vaikeaa klassisesti ehdollistuneissa käytöksissä, ympäristö vahvistaa jos ihminen ei niin tee
• Luonnolliset käytökset vahvistuvat helposti (saalistaminen, haukkuminen, astuminen...)
  - tekeminen vahvistaa tekemistä (haukkuminen vahvistuu haukkumalla jne.)
  → paras lopettaa/keskeyttää jotenkin
  → ketjutettava riittävän kauas, jottei haukkuminen vahvistu (koira saattaa liittää käytöksiä ketjuksi: ensin pitää haukkua, sitten olla hiljaa ja näin saa palkan)
  → toistuminen estettävä

OPERANTTI EHDOLLISTAMINEN
ei ärsykettä       reaktio   →   seuraus
                            jokin reaktio lisääntyy → tuottavaa (vahviste)
                            jokin reaktio vähenee → tuottamatonta (rankaisu)

• Aluksi yhtälöllä ei ole ärsykettä (ei aiheuttavaa asiaa)
  - kouluttaessa haluttu reaktio kannattaa nimetä varhaisessa vaiheessa (vihjeen liittäminen), koska koira etsii vihjeitä muuten ympäristöstä
  - ensin pitää kuitenkin tehdä käytös, käskyä ei voi olla ennen käytöstä
• Ärsykkeen paikka on vapaana, joten sellainen on luotava (nimettävä toiminto)
• Arkipäivän tilanteissa ja tilanteiden aikana kouluttaminen onnistuu harvoin
  - vaiheittain koulutus toimii paremmin
  - keskellä kaoottista tilannetta : olet jo ojassa, päästä kaasu
• Mieti aina ei-halutun käytöksen kanssa, miksi koira toimii niin kuin toimii ja poista syy
  - opeta korvaava käytös erillään autenttisesta tilanteesta ja liitä se myöhemmin mukaan, kun toiminnan osaaminen on varmistettu
• Tukahdutettu (rankaisemalla näennäisesti poistettu) käytös tulee esiin jotenkin muuten
  - ei välttämättä osata yhdistää, jos haukkuminen muuttuu rapsutteluksi, räyhääminen eroahdistukseksi jne.
• Löydettävä kiertotie, jolla kierretään ongelmakäytökset
• Kanojen kouluttamisessa katoaa kaikki turha illuusio

• Operantti ja klassinen ehdollistuminen
  - universaalit metodit
  - tiedetty psykologiassa kauan
  - ihmispsykologia ei ole suoraan sovellettavissa eläimiin
  - eläinten kanssa toiminnan oltava vain mekaanista, perustuen psykologian aakkosiin
  → yksinkertaistettava ja yksiselitteistettävä kaikki
  - ihminen on liian älykäs, liikaa tietoisuutta

• Operantin koulutuksen yhteinen termistö n. 100 vuotta vanha
  - positiivinen vahviste R+
  - negatiivinen rankaisu P-
  - positiivinen rankaisu P+
  - negatiivinen vahviste R-
  - käyttäytymisanalyysi

•  R+ (reinforcement +)
  
  • jotain lisätään ympäristöön, jonka johdosta toiminta lisääntyy
  • eläin määrittelee, mikä sille toimii vahvisteena
  • kouluttajan tehtävänä on havainnoida, lisääntyykö käytös   
• P- (punishment -)
  
  • vahviste tai sen mahdollisuus vähennetään/poistetaan eläimen ympäristöstä
  • eläin määrittelee, mikä sille toimii rankaisuna
  • kouluttajan tulee havainnoida, väheneekö käytös 
  jne.

Tunnekorrelaatio

	PALKKIO	RANGAISTUS
+	positiivinen vahviste ++ tyytyväisyys	positiivinen rankaisu +- ahdistus
-	negatiivinen rankaisu -- turhautuminen	negatiivinen vahviste -+ helpotus

                                                           ↓                                                                                             ↓
                            luodaan motivaatiota                                              luodaan hämmennystä
                                                           ↓                                                                                             ↓
                                 oppii tekemään                                                     oppii välttämään

positiivinen ≠ salliva
positiivinen = matemaattinen lisäys

• R+/P- ja P+/R- -pareja ei voi käyttää samaan käytökseen
  - sekoittaa eläimen, tekee siitä epävarman ja käytöksestä epäluotettavan
• eri käytöksiin liitettynä ne usein tukevat toisiaan
• rankaisun käyttö on ihan pätevä keino kouluttaa (muistaen, että rankaisu = asia, joka vähentää käytöstä ja jonka eläin määrittelee)
  - rankaiseminen ei kuitenkaan saa olla provosoivaa
  - käytöksen pitää ehtiä muuttua, vaatii ehdollisen rankaisun (esim. merkkiääni, kielto)
  - P+ ja R+ osuttava eri käytöksiin (ei voi rankaista ja palkita samasta käytöksestä)
• positiivista rankaisua ei voi käyttää yksinään (rankaisua ei voi jättää päälle)
  - rankaisun myötääminen / loppuminen = negatiivinen vahviste, R-
  - keskityttävä siis sekä rankaisun antamiseen, negatiivisen vahvisteen antamiseen että koiran käytöksen seuraamiseen (3 muuttuvaa tekijää)
• negatiivinen rankaisu, P-
  - mitä koira menettää, jos se ei tee
• hyvällä palkalla ja taitavalla koulutuksella eläin oppii nopeasti
  - jos ei opi, kouluttaja tekee jotain huonosti
• on täysin sattumaa, että tiede on huomannut saman koulutusmetodin tehokkaimmaksi, kuin harrastajat eettisimmäksi
• tutkimus/havainto: auktoriteetti ylettyy vain noin 6 metriin
• samoin kesto: 30 sek - 1 min eläin jaksaa keskittyä siihen, mitä oli tekemässä
• hevoset ovat "jojoja", niiden tehtävä on väistellä koko ikänsä
  - kukaan ei opeta, mitä pitäisi tehdä, hevonen oppii vain välttämään painetta
• matkalla olo (kouluttaminen) on tärkeää, ei lopputulos (valmis suoritus)

Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä...

• miten kouluttaa
• mitä menetelmää käyttää
• miten muuttaa omaa käyttäytymistään
• miten muuttaa harjoitusta

• Jos haluat kontrolloida käytöstä, muunna sitä klassisesti ehdollistamalla ja pistä se käskyn alle
• Operantti ja klassinen ehdollistuminen ovat saman asian kaksi eri puolta, eivät eri asioita
  → yhteydessä toisiinsa
• Kun käytös aiheutetaan (esim. hihnasta nykimällä), se ehdollistuu klassisesti, jolloin sen kontrollointi on vaikeaa
• Jos halutaan hallittu käytös, on otettava, mitä koira tarjoaa (operantisti)
• Sisäsyntyiset asiat ja opitut jutut sekoittuvat toisiinsa (vrt. lintujen pesänrakentaminen)
• Kouluttajan tehtävä on opettaa oppimisen kautta
• Haluatko vahvan, mutta huonosti kontrolloidun käytöksen (klassinen ehdollistuminen)
• Vai tarkalleen muotoillun, vihjeestä toimivan käytöksen (operantti ehdollistaminen)
• Jos haluat kontrolloida käytöstä, luo sellainen itse (op.)
• Jos otat luonnon luoman käytöksen, et voi hallita sitä (kl.)

VAHVISTEET OVAT KOIRAN TOIMINNAN MOOTTORI

Vahviste

• eläin määrittelee
• lisää toimintaa
• mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee

• On eri asia ruokkia koiraa ja palkita koiraa
  - sinulla voi olla ruokaa, mutta ei palkkaa
• Kouluttajan mielipiteellä ei ole merkitystä
  - objektiivisesti tarkkailtava, vahvistuuko käytös = onko vahviste toimiva

Tehokas vahviste on

• tavoiteltu
• arvostettu
• ansaittu
• välitön (mahdollisimman pieni viive, nopeasti nautittu)

• Ruoka voi olla vahviste tai ravintoa
  - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään
• Joka kerta, kun ruoan eteen joutuu tekemään hommia, sen arvo kasvaa
  → sitä parempi vahviste siitä tulee

Vahvistaminen on prosessi

• Vahviste on kokonaisuus, ei yksittäinen asia
• Sitä ei voida jakaa pienemmiksi prosesseiksi
• Tehon, voimakkuuden ja *keston* tietää vain eläin!
• Leikki voi vahvistaa itseään, mutta ei edeltänyttä käytöstä
• Ole objektiivinen, ei tarvitse julistaa - kokeile itse
  - eläin kyllä kertoo, mikä sille toimii
  - myös eri käytöksille toimii eri vahvisteet
• Käytöksestä tulee erilainen, jos palkataan käytöksen aikana ruoalla tai käytöksen jälkeen lelulla

Primääri vahviste

• ehdoton vahviste
• jotain, mistä koira pitää ja mitä se tavoittelee
  - esim. ruoka, kosketus, leikkiminen, hajut, toiset koirat, ihmiset jne.

• Ruokakupilla on eri asia, istuuko koira 14 vai 700 kertaa
• Ruoka on helppo vahviste, se on eläimen perustarve ja sitä koirille annetaan joka tapauksessa
  - ei maksa mitään (korkeintaan pienen hetken aikaa) vaatia jotain toimintaa ennen ruoan antamista
  - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään

Sekundääri vahviste

• ehdollinen vahviste
• edeltää palkitsemistapahtumaa
  - esim. kehuminen, kädenliike, makupalapussin rapina, vihellykset, jääkaapin oven narahdus, ovikello, naksuttimen ääni, taluttimen lukon kilinä, oven aukeaminen jne.

Rankaisu

• eläin määrittelee
• vähentää toimintaa
• ei opeta oikeaa tapaa toimia
• ajoitus ja voimakkuus kriittisiä
  - tärkeää myös rangaistuksen laatu
• mikä käytös vähenee? ei voi tietää ennen kuin kokeilee
  - jos käytös on tärkeä, kannattaako ottaa riski ja kokeilla?

Menetelmiä ei kannata sekoittaa

• Älä koskaan käytä rankaisua ja palkkiota saman ärsykkeen, käytöksen tai käskysanan yhteydessä
  - esim. tänne-käskyn jälkeen et voi positiivisesti rankaista (P+) koiraa tottelemattomuudesta, jos yleensä käytät positiivista vahvistetta (R+)
• Eri käytöksissä tukevat toisiaan
• Tarkoituksenmukaisuus määrittää, mitä tehdään
• Mitä milloinkin halutaan määrittelee, mitä ja miten käytetään
• Vastaehdollistuminen = ärsyke saa toisen merkityksen

Vaiheet, joiden tulisi edeltää epämiellyttävän rankaisun käyttöönottoa:
(Mary R. Burch - Jon S. Bailey)

• ongelmakäyttäytymisen funktioanalyysi ja käyttäytymisen diagnostiikka
• lääketieteellisen ongelman hoitaminen
• ensisijaisesti positiivisen vahvistetekniikan käyttö
• ympäristöratkaisut, mikäli tarkoituksenmukaisia
• harjoittelutapojen tai muiden harjoitteluympäristön muuttujien muuntelu
• rangastuksen käyttöönotto viimeisenä keinona

Katriina Tiira: Koiran käyttäytyminen ja persoonallisuus

Katriina Tiira, FT, tutkija
Helsingin yliopisto & Folkhälsan, mukana koirien geenitutkimusprojektissa

Käyttäytyminen

• Käyttäytymistä tutkitaan paljon, mutta käytäntöön siitä ei juurikaan siirry
  - käytännössä ollaan hyvin vanhakantaisia
• Molekyyligenetiikan, käyttäytymisen, morfologian ja ääntelyn perusteella koira periytyy sudesta.
  - Sudesta voi saada joitain viitteitä koiriin, mutta ei missään nimessä kaikkea.
  - koira = koira
• Koiraa ei aiemmin ajateltu "oikeana eläimenä" tutkimuksissa, koska se elää niin domestikoituneena
  - sittemmin koiran arvo on kuitenkin ymmärretty
• Domestikoituminen = kesyyntyminen = luonnon valintapaineen heikkeneminen, tilalle on tullut ihmisen tahallinen ja tahaton valinta
  - domestikoitumisesta on eri teorioita
  - luonne muuttui + morfologiset muutokset
• Hopeaketun "kesyyntyvyyskokeet" Neuvostoliitossa, Belyaev 1979
  - jo 2 sukupolven valinta tuotti suuren muutoksen
  - 6. sukupolven jälkeen käytös muuttui koiramaiseen suuntaan
  -> luonteeseen voi vaikuttaa jalostuksella nopeasti!
  - valitessamme jotain tiettyä ominaisuutta (esim. turkin väriä) saatamme samalla valita tiettyä korreloitunutta käyttäytymistä/luonteenpiirrettä
• 60-l. eläin ajateltiin konemaiseksi ärsykkeisiin reagoivaksi olennoksi
  - malli on hylätty tutkimuksessa jo kauan sitten
  - termistö on todettu riittämättömäksi kuvaamaan koiraa
  - käytännössä näitä termejä voi käyttää, kunhan muistaa että koira on paljon monimutkaisempi
• Koira toimii itselleen kannattavaksi kokemallaan tavalla, jos olemassa on tietty hyöty/haitta-suhde (maksimoi hyödyn, minimoi kustannukset)
  - riippuen perimästään ja aiemmin oppimastaan
  - lisäksi koira punnitsee ja tekee päätöksiä tilannekohtaisesti
  - myös persoonallisuus vaikuttaa koiran tekemiin valintoihin
• Kognitiivinen tutkimus: koiralla erinomaiset kognitiiviset kyvyt (perinnöllisesti)

Periytyykö käyttäytyminen?
- perinnölliset tekijät (äidin merkitys isompi, sillä se myös kasvattaa pennun)
- ympäristö (kaikki yksilön kokemukset kohtuajasta eteenpäin, jopa emon kantoaikainen stressi)
- epigenetiikka (vanhempien ympäristötekijät periytyvät)

• Käyttäytymistä säätelee todennäköisesti monta geeniä sekä ympäristö = nk. complex trait
• Pleiotropia = yksi geeni saattaa vaikuttaa moneen ominaisuuteen
• Kaksostutkimukset: 30-50 % käyttäytymisen vauhtelusta määrää geenit
• Perinnöllistä osaa piirteistä voidaan kuvata esim. periytyvyysasteen avulla
• Erilaisia testejä ja kokeita kehitetty mittaamaan koiran taitoja, myös saamaan tietoa jalostusta varten - oletetaan siis, että testi/koe antaa tietoa koiran periytyvästä käyttäytymisen osasta
  - metsästyskokeet, luonnetesti
• Periytyviä ominaisuuksia: pelokkuus, rohkeus, aktiivisuus, ääniarkuus, sosiaalisuus, aggressiivisuus koiria/ihmisiä kohtaan
• Testeissä paljon virhevaihtelua
• Termien määrittelyn vaikeus: esim. hermorakenne = arkuus/rohkeus + vilkkaus
• Jotta pystytään tehokkaampaan luonteen jalostukseen, on saatava oikeat työkalut periytyvän luonteen selvittämiseen
  - koirien testaamisen kehittäminen
  - nyk. luonnetestissä paljon päivitettävää
• Luonteen määritelmät - persoonallisuuskategoriat?
• Koiran luonteen määrittelystä vastanneet harrastajat, ei tieteellistä määrittelyä
  - sekava kenttä, jossa puhutaan samoista asioista eri termein

Eläimen persoonallisuus - inhimillistämistä?

• Nykypäivänt käyttäytymistutkimuksessa ehkä isoin edistysaskel vuosikymmeniin: persoonallisuustyyppejä löydetty eri eläimiltä
• Persoonallisuus = aina samantyyppinen tapa reagoida tilanteisiin
  - temperamentti: ennen ympäristön vaikutusta
  - temperamentti + ympäristö = persoonallisuus
• Tapoja tutkia koiran persoonallisuutta: testit & kyselyt
• Eri tavoilla päädytty hieman eri persoonallisuuskategorioihin
• Koiralle esitetty useita eri persoonallisuuskategorioita, "oikeita" etsitään parhaillaan
• MH-väitöskirja 2002
  - rohkeat: leikkisiä, sosiaalisia, pelottomia
  - ujot: haluttomia leikkiin, pelokkaampia sosiaalisissa ja ei-sosiaalisissa tilanteissa
• Muilla eläinlajeilla rohkeat aggressiivisempia, näin ei ole koirilla
  - koirilla aggressiivisuus melkein aina epävarmuusperäistä?
• Koulutettavuus ≈ yhteistyöhalukkuus ihmisen kanssa
• Roduissa jatkuvaa evoluutiota, valintaa, myös luonteessa
• Näyttely vs. käyttölinjat
  - roturyhmien välillä vähän eroa, suurempi korrelaatio näyttelymenestyksellä
  - saman rodun käyttö- ja näyttölinjoissa havaitaan paljon luonne-eroja

Koiran kognitiiviset taidot

• Koiralla paremmat sosiaalis-kognitiiviset taidot kuin simpanssilla tai sudella
  - koira ymmärtää ihmisen eleitä paremmin kuin susi tai apina
  - ongelmatilanteissa koira kysyy ihmiseltä, susi tai apina ei
• Koira pystyy ymmärtämään ihmisen kommunikointia erinomaisesti
  - jalostettu ominaisuus?
  - työkoirat pärjäsivät paremmin, olivat ne sitten geneettisesti lähellä tai kaukana sutta
  - ihmisen kanssa yhteistyössä toimivat koirat parempia lukemaan ihmisen eleitä -> koulutettavuus?
  - pyöreäkalloiset parempia kuin pitkäkalloiset
  → ihminen on valinnut yhteistyökykyisiä koiria → geneettinen ominaisuus
• Rico ja Chaser

Sosiaalinen oppiminen = yksilö oppii toisen yksilön esimerkin avulla tehtävän

• koira oppii paitsi lajitovereiltaan myös ihmiseltä
  - jos esimerkin antaja = ihminen, koiran status ei vaikuttanut
  - jos esimerkin antaja = toinen koira, dominantit yksilöt suoriutuivat huonommin kuin alisteiset
• koira valitsee todennäköisemmin samaa ruokaa, kuin mitä lajitoveri on syönyt → evolutiivisesti fiksua
• Toiminnan järkevyys vaikutti matkimiseen:
  - jos köydenpainamistehtävässä esimerkkikoiralla oli pallo suussa ja se painoi tassullaan kapulaa, muut koirat eivät seuranneet esimerkkiä (painoivat mielummin suullaan)
  - jos samassa tehtävässä koira painoi tassullaan kapulaa kun sillä ei ollut mitään suussa, muut koirat seurasivat esimerkkiä todennäköisemmin
• Do as I do
  - avustajakoira opetettiin operantisti ehdollistaen ensin matkimaan ihmistä, jonka jälkeen matkimistaitoa testattiin uusissa tehtävissä
• Missä sosiaalista oppimista voi käyttää?
  - A-este, hyppy, nouto, rauniorata, agility ym. tekniikkaa ja idean toistamista vaativat tehtävät
  - Vire: nuori koira näkee halukkaan ja iloisen koiran suorittavan tottelevaisuutta ja saavan palkkioita
  - Yksilön omat kokemukset yliajavat kuitenkin nopeasti nähdyn esimerkin
• Modern rival-metodi
  - oppimistapa, jossa ei käytetä palkkiota eikä pakkoa
  - hoetaan esim. esineen nimeä samalla kun näytetään esinettä (mukana "ihmiskilpi" eli pallosta kiinnostunut avustaja)
  - viedään esine pois ja sanotaan sen nimi
  → koirat oppivat tutkimuksissa yhtä hyvin kuin operantilla ehdollistamisella
  → käyttö noudossa/esineruudussa heittelyn sijaan?

Arkuus

• Arkuun löydetty oikeastaan kaikilta lajeilta
• Koiran pelokkuudella korkeat periytymisasteet
• Arkuuden taustalla geneettinen alttius, puutteellinen sosiaalistaminen ja huonot kokemukset tai kaikki yhdessä
• Ääniarkuus = koira reagoi pelokkaasti koviin ääniin
  - saatu korkeita periytymisasteita
  - alkaa tyypillisesti 2-3 ikävuoden kieppeillä, joskus myöhemminkin
  → ei voi nähdä pennusta!

Raili Halme: Koirien stressi

Koirien stressistä
stressi vaikuttaa elimistöön:

• adrenaliinitaso (ja noradrenaliinitaso) nousee (ennen kaikkea akuutissa stressissä)
  - jatkaa nousuaan 2-15 min stressaavan tapahtuman jälkeen (toisen koiran ohittaminen -> stressitaso nousee vielä vartin kun ohitus on jo tehty) -> stressin alastulo ei myöskään tapahdu kovin nopeasti

• suolistonesteet
  - vatsahaavat, ripuli ym.

• sukupuolihormonit
  - stressi hidastaa sukupuolihormonien toimintaa
  - kortisolin pitkäaikainen nousu vähentää testosteronin muodostumista

• kortisoli (sekä lyhytkestoisessa että pitkittyneessä stressissä)
  - ihmisillä tiedetään nostavan verenpainetta, vaikuttavan uni-valve-rytmiin, nostavan verensokeria ja aiheuttavan ylipainoa
  - kohonnut kortisolitaso on este kortisonin (lääke) määräämiselle, jolla hoidetaan esim. ihottumia -> tutkimusten mukaan jopa 80 % ihottumista stressiperäisiä (-> pahennetaan ongelmaa)

• neuropeptiini y (NPY)
  - tuhoaa immuunijärjestelmää
  (ihmisillä tiedetään stressin vaikuttavan myös kortikotropiinin ja betaendorfiinin eritykseen, melatoniinin määrään, muistia heikentävästi ym.)

Stressitason lasku normaalille tasolle ( = alastulo) voi kestää 2-6 vuorokautta 

Erotettava hyvä ja huono stressi toisistaan.

• lyhytkestoinen = hyvä stressi lisää suorituskykyä ja parantaa mahdollisuuksia selvitä erilaisista tilanteista
• pitkäkestoinen = huono stressi on krooninen tila, joka huonontaa suorituskykyä ja vaikuttaa terveyteen

Stressin aiheuttajia

• pelko
  - pelko lisää stressiä, stressi pelkoa jne. -> kierre

• fyysinen stressi (esim. kova fyysinen rasitus)

• liiallisuus/vähäisyys
  - ruokaa, liikuntaa, resursseja, tekemistä, seuraa, omaa aikaa, unta...
  - koirat ovat yksilöitä, toiselle liikaa on toiselle liian vähän
  - myös tottumuskysymys: pitkiin lenkkeihin tottunut stressaa, jos lenkille ei pääse tarpeeksi ja lyhyisiin tottunut stressaa liian pitkistä lenkeistä 

• ympäristön / perheen muutokset
  - muutto, ihmisten ero, riidat, kuolema, lapsen tulo, remontti, ...

• omistajan käytös
  - ei ymmärretä koiraa
  - oma stressi, joka tarttuu koiraan ja/tai muuttaa omistajan käytöstä
  - kaikki koirat eivät stressaa samoista asioista

Stressin oireita

• läähätys, kuolaaminen
• terveysongelmat (ihottumat, ripulit, suolisto-ongelmat, nuhat, infektiot...)
• sijaistoiminnot (maan haistelu, jalan nostaminen, ruohon syönti...-> koira rauhoittaa itseään)
  - erotettava normaalista haistelusta, jalan nostelusta ja ruohon syönnistä 
• levottomuus
• vetäytyminen
  - ennen kaikkea vakavan, pitkäkestoisen stressin oire! (haluttomuus tehdä yhtään mitään)

Pitkäkestoisen stressin oireita

• hännän jahtaaminen
• infektioherkkyys
• tassujen yms. pureskelu (itsensä pureskelu ylipäänsä)
• vaahto suupielissä

Usein lenkitämme itse koiramme stressaantuneiksi
- afalttitiet, hälinä ja lyhyt hihna <- stressaava ympäristö

(Liiallinen) vaatiminen ja vaatimukset stressaavat
(ennen kaikkea, jos koira ei osaa/kykene täyttämään vaatimuksia)

Stressin merkkejä: (kaikilla koirilla omanlaisensa stressioireet!)

• pennuilla hihnan pureminen
  - liian häsläävä uloslähtötilanne, liian pitkä lenkki, kaikki on muutenkin pennulle uutta
  - jos ongelma on paha: pentu takaisin kotiin
• hihnassa vetäminen
• hyökkäily koiria/ihmisisä kohtaan (mukana pelko!)
• keskittymisvaikeudet
• kömpelyys (seiniä päin kävely, omiin jalkoihin kompurointi...)
• pinnallinen hengitys + läähätys
• vetäytyminen, sisäänpäin kääntyminen
• hyperaktiivisuus
• liikaa/liian vähän asioiden tekeminen (esim. tarpeet)
  - liittyy monesti eroahdistukseen (liika erittäminen)
• ylimääräinen äänenkäyttö (haukkuminen, vikinä, vinkuminen)
• tuhoaminen (sisustuksen syöminen)
  - voi olla myös vain turhautumista esim. yksinollessa -> koiralla liian vähän tekemistä
  - lajinomaisten tarpeiden tyydyttäminen auttaa ja rauhoittaa
• pakkomielteinen käytös (haukkuminen, nuoleminen, hännän jahtaaminen...)
• kuolaaminen (melkein aina stressioire, jos ei ruoasta kuolaamista)
  - vaahto suupielissä pitkäkestoisen stressin merkki!
• nylkyttäminen!
  - koira on seksuaalinen vain kun se on uros juoksuisen nartun lähellä, kaikki muu = stressiä!
• punaiset silmät
  - iiriksen värin vaihtelu -> pitkäkestoinen stressi
• korvatulehdukset, kuumat korvat, likaantuvat helposti
• koiran haju
  - hyvinvoiva koira haisee hyvältä, eltaantuneen haju on merkki stressistä
• kuuma pää
• lihasten jäykkyys (koira kuin tiiliskivi)
• jäykkä liikkuminen
• vapina
• ääniherkkyys/meluherkkyys
• ihon herkkyys
• kuurous
• oppimiskyvyttömyys
• aggressiivinen käytös
• hikiset tassut
• hilse
• ripuli, oksentelu
• leuat jumissa
• liika laihuus/lihavuus
• varjojen jahtaus (pakkomielle -> pitkäk. stressi)

Stressin alentaminen

• selvitä stressin syy! (ja hoida se pois)
• rauhallinen ja johdonmukainen omistaja -> oma käytös muutettava, jotta koira muuttaa omaansa!
• unohda huutaminen ja komentaminen
• älä ole uhkaava (muista rauhoittavat signaalit!)
• hyvät rutiinit
  - myös vapaaehtoiset katsekontaktit, luvan kysyminen...
• virikkeistäminen
  - haistelu, virikkeistäminen ym. laskevat tehokkaasti stressitasoja
  - lajinomainen tekemnen: jäystäminen, kaivaminen...
  - nenän käyttö (jäljet, virikkeistämisalue, lenkillä haistelu...)
  - kaivaminen (oma kaivuulaatikko/hiekkalaatikko tai kaivelualue pihalta)
  - kongit, sanomalehtilaatikko, työ ruoan eteen
• poista stressin tekijä
• anna riittävästi tilaa
• samat reitit, haistelu, rauhallisuus lenkillä pitävät stressitasot alhaalla/laskevat tasoja -> lenkillä EI kovaa ja pitkälle!
• uni laskee stressitasoja
  - koira tarvitsee 12-16 h hyvää unta vuorokaudessa

Stressiin totuttaminen

• esteet (näköesteet)
• siedättäminen -> totuta valmiiksi asioihin
• ei pakottamista
• rinnakkain käveleminen (esim. toisen koiran kanssa, jos se on stressin aihe)
• poispäin lähteminen
• helppo tekeminen
• oma käyttäytyminen (rauhoittavat signaalit)

Välipäivät stressaavien tapahtuminen välillä estävät stressin muuttumisen pitkäkestoiseksi stressiksi.

Raili Halme: Koiran kieli ja rauhoittavat signaalit

Koiran kieli
- kaikki maailman koirat puhuvat samaa kieltä
- koira on visuaalinen eläin (kommunikoi pitkälti elein)
- koira on äärimmäisen kohtelias (mikäli on sosiaalistunut hyvin toisiin koiriin -> koirat, jotka eivät osaa puhua koiraa kunnolla, eivät myöskään osaa kaikkia kohteliaisuussääntöjä)

Rauhoittavat signaalit
- "löysi" ja dokumentoi Turid Rugaas
- koirien henkivakuutus
- susilla vastaavia cut off -signaaleita
- pysäytetään ja estetään aggressiota, stressiä, pelkoa ja muita epämiellyttäviä asioita
- luodaan luottamusta, turvallisuuden tunnetta ja keskinäistä ymmärrystä

Tapa kommunikoida
- syntymässä saatu kieli
- opettele lukemaan ja kuuntelemaan koiraasi
- ymmärtäminen rauhoittaa, lisää luottamusta ja parantaa suhdetta
- aggressiotikkaat

Vihreä alue
- silmien räpyttely
- kirsun nuoleminen
- silmien siristäminen
- haukottelu
- pään kääntäminen
- pois lähteminen

Keltainen alue
- pois päin kääntyminen
- hitaasti käveleminen
- leikkiin kutsuasento
- istuminen / maahanmeno
- kaartaen liikkuminen
- maan haistelu
- väliin meno
- hännän heilutus (kaksoissignaali)
- pentumainen käyttäytyminen
- hymyily (kaksoissignaali)
- pissailu
- jähmettyminen

Punainen alue
- irvistys
- murina
- haukkuminen
- tuijottaminen
- hyökkääminen / näykkiminen
-> Jos ei ymmärretä, PUREE!

- Älä koskaan rankaise koiraa rauhoittavien signaalien käytöstä!

Ihminen voi käyttää seuraavia:
- hidastaminen
- haukottelu
- istuminen/kyykistyminen
- kääntyminen / pään kääntö
- kaartaminen
- väliin meno

Auta koiraa vaikeissa tilanteissa
- anna tilaa
- käänny pois
- pidä hihna löysällä
- anna vaihtoehtoja ja pakoreittejä
- älä pakota
- puhu kauniilla äänellä
- opeta lapset/vieraat toimimaan oikein
- hyödynnä "muureja" (näköesteitä ym.)
- liiku poispäin
- sosiaaliset taidot kunniaan
- rutiinit kunniaan
- opettele ymmärtämään koiraasi
- kuuntele koiraasi