Ingmar Sioen: PK-tottis

Treenaamisen perusteita

• Tee aina lyhyitä treenejä.
• Älä palkkaa koiraa, jos se tekee huonomman toiston kuin mitä edellinen oli → koira oppii epätasaiseksi suorittajaksi tai testaamaan, pääsisikö se välillä helpommalla.
• Kun koira tekee täydellisen (tai muuten tasoonsa nähden yllättävän hyvän) suorituksen, pidä bileet, anna koiralle kaikki nanna maailmassa ja lopeta treeni siihen.
• Koiran pitää tietää, että palkka tulee aina lopulta, muuten se tekee vain kun palkka on näkyvissä.
  → Ei kannata hakea motivaatiota turhaumasta, jossa koira ei saa lainkaan palkkaansa.
• Kisoissa koiralle halutaan pieni stressi ja turhauma palkattomuudesta → koira petraa, mutta palkan pitää tulla aina lopulta.
  - Tätä voi aluksi treenailla eri liikkeiden kanssa vaatimalla useamman toiston, esim. esteellä pyytämällä koiran yli muutaman kerran pelkästään kehuilla ja viimeisellä kerralla palkkaamalla kunnolla.
• Koiralle annetaan aina yksi mahdollisuus palkkioon: jos koira mokaa suorituksen, ei korjata sitä ja palkata vaan otetaan koko suoritus alusta asti uudestaan ennen palkkausta.
• Pakotekoulutuksen tapa palkata aina (aktivoivan) pakotteen jälkeen opettaa koiralle nopeasti, että pakotteesta seuraa palkka, ei että oikeasta toiminnasta seuraa palkka → koira jää helposti toistamaan virhettä eikä paranna suoritustaan.
  - Ainoa keino päästä tästä eroon on toistaa treeniä ilman pakotetta kunnes koira onnistuu ja se päästään palkkaamaan.
  - Pakote tarkoittaa koiralle "olit väärässä", siksi sen jälkeen ei pidä palkata.
• Jos tarvitset ylimääräisiä apuja, käytä aina mielummin kroppaasi kuin hihnapakotetta tai ylimääräisiä käskyjä → kroppaasi saat käyttää myös kokeissa.
  - Esim. seuraamisessa edistävälle koiralle hidasta omaa vauhtiasi hieman → tuomari ei tätä näe, mutta koira saa palautteen korjata suoritustaan (koira seuraa ohjaajaa eikä toisinpäin).
  - Samoin esim. seuraamaan lähdössä älä maiskuttele/nyi/tms. vaan odota että koira ottaa kontaktin ennen käskyä ja liikkeellelähtöä (koira hakee aktiivisesti kontaktia ohjaajaan eikä toisinpäin).
  - Sinun ei tarvitse etsiä virheitä joista päästä korjaamaan, vaan odota, että koira toimii oikein (tai provosoi se toimimaan oikein) jotta pääset palkkaamaan.
• Aina kun poistat ongelmaa (esim. väärin suoritetun liikkeen uudelleenkoulutus), opeta koiralle ENSIN oikea tapa toimia ja vasta SITTEN häivytä vanha (estä koiralta mahdollisuus toimia väärin).
• Aina uudella kentällä treenatessa tee samaa perustreeniä → jokaisessa uudessa paikassa tehdään aina tuttuja perusjuttuja.
• Varo tahattomia vartaloapuja → kun niitä ei tulekaan kisoissa, koiralla menee pakka sekaisin eikä se yhtäkkiä "osaakaan mitään".
  - Opeta koiralle vahvat käskyt = koira ymmärtää pelkät suulliset vihjeet.
  - Pyydä avustajaa huomauttamaan tiedostamattomista vartalovihjeistäsi ja varmista käskyt koiralle niin, että se tekee liikkeen vaikka käskisit sitä oven/seinän takaa, autosta, selkä koiraa kohti...
• Oikeaa virettä koiralle saa, kun treenaa paljon kisamaista treeniä, jossa pelkästään tullaan kentälle ja aloitetaan liike → palkka tästä.
• Kun koira on jo kisatasoinen, tule kentälle aina kisamaisesti (valmistelut, virittelyt, odottamiset, ilmoittautumiset...) → tee tästä tapa sekä itsellesi että koiralle.

Leikkiminen

• Lopeta treenit aina leikkimiseen (kahden lelun leikki varsinkin pennuille), vaikka treenauspalkkana muuten käyttäisit ruokaa.
  - Anna koiran lopuksi voittaa lelu, tehdä kunniakierros sen kanssa ja kantaa se autolle.
  - Koiran pitää lähteä kentältä häntä ylhäällä, voittajana.
• Voit mieluusti myös aloittaa treenin leikillä, jotta saat koiran heräämään ja kontaktiin, vaikka muuten käyttäisitkin palkkana ruokaa.
• Jos haluat koiralta lelun takaisin, irrottamiskäskyn (ja mahdollisen konfliktin) sijaan mene koiran lähelle ja paijaile sitä kunnes se pudottaa lelun itse → voit sitten jatkaa leikkiä tai treeniä.
• Koiralle on rangaistus, jos lelu vain otetaan sen suusta (mahdollisesti uhkaavalla irti-karjaisulla varustettuna), siksi irrotus haetaan pitämällä koiraa paikallaan ja antamalla sen pudottaa lelu itse.
• Opeta toimiva irrotuskäsky erillään leikistä.
• Siirtymistä namipalkkauksesta lelupalkkaukseen ei saa tehdä liian nopeasti, koira hämmentyy ja liikkeet hajoavat.
  - Lelun kanssa pitää käydä läpi kaikki samat vaiheet (kriteerit) kuin namiopetuksessa on tehty → opetetaan koiralle sama liike alusta lelulla (kriteerien kertaus).

Häiriöherkkyys

• Häiriöherkälle koiralle ei saa antaa liikaa aikaa miettiä ja keskittyä ympäristöönsä → pidä se koko ajan kontaktissa leikin tai ruoan avulla.
• Jos haluat kontaktia koiralta, pidä itse kontaktia koiraan.
• Vierailla kentillä (jossa paljon uusia ärsykkeitä) pitää treenata tuttuja juttuja ja perusasioita → vaikea ympäristö => helppo treeni ja toisinpäin.
• Selvitä, kuinka monta treenikertaa koira vaatii tottuakseen uuteen kenttään/paikkaan → kokeessa se pitää ottaa autosta kentälle yhtä monta kertaa.

Seuraaminen

• Perusasento saa olla liian takana, mutta ei koskaan liian edessä.
• Seuraamista ei voi treenata jos koira ei ota kontaktia = nosta katsetta heti käskyn kuultuaan. Seuraaminen ON kontakti, seuraamista ei ole jos ei ole kontaktia. 
• Seuraamisliike aloitetaan vasta, kun koira jo valmiiksi katsoo ohjaajaan → ohjaaja ei anele koiralta kontaktia vaan koira anelee katseellaan liikkeellelähtöä.
• Seuraa-sanasta koiran pitää ottaa ja pitää katsekontakti, lähdettiin liikkeelle tai ei → osaavaa koiraa jopa provosoidaan katsomaan muualle.
• Seuraa-käsky tarkoittaa kontaktinpitoa ohjaajaan sivullaollessa eikä päiväkävelylle lähtöä → koira ei saa nousta tai lähteä liikkeelle ellei ohjaaja lähde.
• Seuraa-käskyn jälkeen kannattaa lähteä myös suoraan peruuttamaan tai kääntyä paikallaan vasemmalle → liike ei aina ala eteenpäin → ei kannata ennakoida.
• Seuraamisessa palkkaa koiraa suoraan suuhun (ts. palkka juuri siihen missä haluat koiran pään olevan liikkeen aikana).
  - Saat aukeavan seuraamisen, jos lelu tulee edestä oikealta (oikeasta kädestä) ja/tai leikki/palkkaus tapahtuu ohjaajan edessä.
• Tee aukeavalle koiralle paljon vasempaan käännöksiä → seuraaminen ei ole muuta kuin käännöksiä vasempaan, kunnes paikka korjaantuu (+ muista palkan suunta).
• Aukeavalle koiralle voi myös tehdä 360 asteen käännöksiä tai neliöitä vasemmalle kesken kaavion ja jatkaa sitten alkup. suunnitelman mukaan.
• Jos koiran seuraamispaikka on epävarma, tee pelkkiä vasemmalle käännöksiä ja seuraamista hitaassa käynnissä (koira joutuu aktiivisesti ajattelemaan oikealla paikalla pysymistä)
  - Vasta kun paikka niissä on varma, ota mukaan normikäynti ja oikealle käännökset → näitä kannattaa olla tekemättä kunnes muut asiat ovat kunnossa.

Jäävät

• Käskyn sanottuasi joko pysähdy koiran kanssa ja jatka matkaa kun koira on ottanut asennon (jos se tarvitsee vielä apuasi) tai tee kokonaan kisamainen suoritus, jossa koira pysähtyy ja sinä et.
  - Älä tee minkäänlaisia hidasteluja tai himmailuja saadaksesi koiran jäämään paikalleen, vaan joko täysstoppi tai ei stoppia ollenkaan.
• Jäävissä ohjaajan palatessa koiran luokse koiran tulisi pitää kontaktia = luulla, että minä hetkenä tahansa voi lentää lelu.
  - Palaa siksi koiran luokse hitaasti ja sen näköisesti että olet juuri aikomassa kaivaa lelun esiin → hae kontaktinpito.

 
Eteentulo/Luoksetulo

• Tee paljon eteentuloja lyhyeltä matkalta esim. lelu leuan alla.
  - Voit myös auttaa koiraa pitämällä käsiä edessä sivullasi, jolloin koira tähtää päänsä niiden väliin.
• Monilla on paha tapa luoksetuloon nopeutta hakiessaan palkata koirajoka kerta kesken matkan tai alkaa kaivaa lelua esiin ennen kuin koira on perillä, jolloin koira alkaa ennakoimaan ja odottamaan palkkausta (ja siksi himmailemaan).
  - Tämmöinen on pentutreeniä, kisatasoisen koiran pitää osata tulla koko matka luokse asti ennen kuin se saa palkan, eikä tämän tasoista koiraa pidä enää joutua houkuttelemaan.

Nouto

• Opeta tuolin tai jakkaran avulla, että nouto on jalkojesi välissä kapula suussa istumista.
• Noutoliikettä on turha hakea saalisvietin tai leikin avulla.
• Aloita noudon opettaminen lähellä, kapula edessäsi ja koira sivullasi tai edessäsi. 
• Pitotreenissä koiran tulee olla rauhallinen, aktiivista noutotreeniä (iskuja) voi tehdä kun koira on korkeassa vireessä.
• Pitotreeniä ei kannata treenata ylivireällä/stressaantuneella koiralla, silloin tehdään iskutreeniä.
• Kun nouto on valmis ja koira sen osaa, tee pääosin hyvin lyhyitä iskunoutoja ja 1/20 kerroista todella pitkän matkan nouto jossa tulovaiheessa juokset karkuun.
  - Luovutusasentoa treenataan tuolin kanssa erikseen.
  - Ota palautuksia antamalla kapula koiralle ja antamalla sen tulla eteen.
• Nopeaa iskua kapulaan saa juoksuttamalla koiraa hihnassa kapulan yli ja antamalla koiralle niin vähän löysää hihnaa että sille jää vain sekunti aikaa tarttua kapulaan → noston jälkeen jatketaan juoksemista koska niin koiran halutaan noutaessakin tekevän.
• Jos kapulasta tulee koiralle tärkeämpi kuin palkkana käytetystä lelusta, palkataan koira antamalla sen kantaa kapulaa kunniakierroksen verran.
  - Kapulan saa koiralta pois samoin kuin lelut leikkiessä: pidetään koiraa aloillaan ja joko annetaan sen pudottaa kapula itsekseen tai pyydetään se pudottamaan (jos irrotuskäsky toimii).
• Koiran ote voi olla levoton muistakin syistä kuin rauhattomuuden tai väärän asian vahvistamisen takia → koira voi olla väsynyt (ei jaksa enää purra) tai se läähättää (pakko pitää suuta auki) → tällöin siltä ei voi vaatia parempaa otetta.

Hyppy/A-este

• Älä opeta estettä heittämällä lelua sen toiselle puolelle.
  - Kun palkka (lelu) on esteen takana, koira keskittyy ainoastaan siihen ja este on vain välttämätön paha siinä välissä → koira haluaa välttää esteen ja alkaa kiertää.
  - Esteellä koiran halutaan keskittyvän itse esteeseen ja katsovan sitä, siksi lelu esteen takana on huono kohde (koira keskittyy vain leluun).
• Opeta hyppyeste kulkemalla koiran kanssa sen yli ja naksauttamalla hypystä (aluksi myös ohjaaja ylittää madalletun esteen, myöhemmin ohjaaja kävelee esteen sivusta koiran hypätessä) → koira ei keskity palkkaan suorituksen aikana vaan palkka tulee näkyviin vasta naksauksen jälkeen.
• A-esteen on hyvä olla säädettävä alkeisharjoittelua varten, jotta koiraa voi kävelyttää yli madalletusta A:sta samalla tavalla kuin matalasta hyppyesteestä.

Lentsu Välimäki: Tokoseminaari

Vireen hallinta

• Jotkut ohjaajat jännittäessään koesuoritusta virittelevät koiraa liian kauan (leikkimällä) → koira on jo kaikkensa antanut ennen kuin päästään edes kehänauhojen sisäpuolelle.
• Varsinkin yhtään innottoman koiran sopii olla autossa/häkissä/tolpassa/avustajalla ennen suoritusta ja mennä kehään vain lyhyen hetsauksen jälkeen.
• Pitkä viritys ei takaa pitkäkestoista suoristusta, vaan ennemmin väsyttää koiran.
• Jos koira kuumenee palkkaamattomuudesta, sitä huonompi homma on nostaa kierroksia pitkällä leikillä → mielummin opettaa koiran kestämään pitkiä suorituksia vähitellen.
• Kaikille koirille pitää opettaa, ettei palkkaamattomuus tarkoita sen tekevän väärin.

Seuraaminen

• Koiran korjatessa perusasentoa paremmaksi (vars. seuraamisen aikana) kannattaa se palkata → koiran on kannattavaa olla aktiivinen ja pyrkiä hakeutumaan oikeaan asentoon itsenäisesti.
• Juoksuseuraamiseen saa napakat pydähdykset kun ei anna oman liikkeen valua. Ota kuitenkin yksi hitaampi askel ennen pysähtymistä, jotta koira ehtii varautua pysähdykseen.
• Ennen kuin koiralta voi vaatia suoraa peruuttamista seuratessa (askelsiirtymät taaksepäin), sen pitää osata peruuttaa suoraan itsenäisesti.
  - Monelle koiralle vinous on opittua → opeta suoruus (riko aiemmin opittu) esteen (seinän tms.) avulla
  - Seuraamisessa voi käyttää myös avustajaa esteenä = avustaja kävelee koiran toisella puolella.
  - Agikoirilla voi tehdä putkiharjoituksen: koira peruutetaan putken ja seinän välistä, palkaksi pääsee putkeen.
• Kun vaihdat seuraamisen palkkaustavan namista leluun, ole reilu koiralle.
  - Aluksi seuraamisen tekniikka alkaa tod.näk. vähän rakoilla (koira korkeammassa vireessä) → älä tässä vaiheessa huomioi sitä, oikean tekniikan voi palauttaa erillisellä namitreenillä.
• Sivuaskeliin vasemmalle kannattaa liittää ylimääräinen, sallittu vihje, esimerkiksi pieni vasemman kyynärpään liike taaksepäin merkiksi koiralle lähteä väistämään poispäin.
  - Opeta kyynärpäävihje peilin kanssa hakien koirasta mitä tahansa reaktiota → kun koira tiedostaa liikkeesi, liitä se vihjeeksi lähteä väistämään.

Maahanmeno

• Maahanmenon palkkauksessa tärkeää, että palkka tulee alhaalta → palkka joko on maassa jo valmiiksi tai tulee maahan.
  - Koira ei ole tyhmä: jos palkka tulee ylhäältä, koira nousee, jää vajaaksi tai hidastelee maahanmenossa.
  - Heittopalkka, kuten lelun heittäminen koiran taakse luoksetulon pysähdyksessä, on huono, samoin namin heittäminen/antaminen jos koira koppaa ilmasta.
• Lelupalkkautuvalle koiralle voi pistää lelun (ja namipalkkautuvalle namikipon/-alustan) pienen matkan päähän sen eteen maahan → palkka on jo valmiiksi alhaalla, joten koirankin kannattaa mennä.
• Takapalkan käyttäminen on huono, koska palkalle kääntyminen on ristiriitaista maahanmenon kanssa.
• Sukellusmaahanmeno voidaan hakea kosketusalustalla, jolle koira syöksyy → käsketään maahan → palkka tulee koiran etujalkojen väliin.
• Maahanmeno yhdistetään luoksetuloon ensin käyttämällä tolpan ympäri kiertämistä ja kosketusalustaa → koira kiertää tolpan ja tulee alustalle makaamaan.
  - Muista käskyttää vasta kun koiralla on tassu jo alustalla: jos maahanmenokäsky tulee liian aikaisin, koira todennäköisesti valuu silti alustalle asti → pysähdyksestä ei tule napakka.
• Myös sivulta voi tehdä maahanmenotippumisia alustalla muistaen palkan suunnan (alhaalta).

Irtoaminen

• Koiralle kannattaa opettaa irtoaminen jo pentuna, vaikka vaatiikin kanttia opettaa pennulle "juokse täysiä poispäin", kun yleensä halutaan vain päinvastaista.
  - Koirasta riippumatta on tuskallista alkaa opettaa koiralle irtoamista vasta AVOn jälkeen.
  - Pennulle opetetaan paljon, että lähellä olo on kivaa (perusasento, asennonvaihdot, seuraaminen, luoksetulo...), mutta irtoaminenkin on yksi perusasioista.
• Helppoa irtoamistreeniä on (tolpan/tötsän/puiden...) kiertäminen.
• Lähes kaikkea voi treenata kierrättämällä koiraa (ruudun loppuosan seuraamaan tulo, luoksetulon pysähdykset, nouto...)
  - Varsinkaan pikkupentua ei vielä kannata/tarvitse jättää yksin paikallaoloon luoksetulotreenaamista varten → kierrättämällä voidaan tehdä helppoa luoksetulotreeniä.
  - Noutotreenissä saadaan aikaan kaunis kapulan nosto, kun kapula on tolpan takana ja koira kiertäessään nappaa sen mukaansa.
• Koirat usein pitävät kiertämisestä, joten harjoitus on helppo pitää hauskana ja koirat kestävät paljon toistoja.
• Irtoamista voi tehdä myös alustalle (mm. ruudussa).

Lähetykset

• Tee merkkiä ja ruutua myös niin, että koira joutuu juoksemaan kohti uhkaavia asioita (haukkuvat koirat, seinä jne.) tai niitä on merkin/ruudun vieressä, jotta koira oppii menemään perille asti vaikka sitä vähän jännittäisikin.
• Jos koira jää merkille tai ruutuun haistelemaan, käytä paljon nopeaa palkkaa (heti hihkaisu ja palkka lentää lähelle/sen saa tulla hakemaan).
• Merkille menossa palkka voi tulla omistajalta → vahvistaa nopeaa kääntymistä.
• Nopeaa suoritusta saa nopealla palkalla → usein koiran hidas reaktionopeus selittyy ohjaajan hitailla reaktioilla palautteen kanssa ts. koira on hidas koska omistaja on hidas.

Nouto

• Noutokapulaa mälväävälle koiralle laitetaan nami nokan eteen sen pitäessä kapulaa → annetaan/heitetään koiralle kun leuat ovat paikallaan.
  - Kun merkkaussana on kuulunut, koira saa tiputtaa kapulan palkkausta varten.
• Usein mälväävillä koirilla on vahvistettu liikaa pelkkää kapulan ottamista suuhun eikä lainkaan sen (rauhallista) pitämistä → koira haluaa vain ottaaottaaottaa, mikä johtaa kapulan heittelyyn/pudotteluun/mälväykseen.
• Jo pennulle voi opettaa noutoa heittämällä kapula (jonka se todennäköisesti juoksee ottamaan) ja pennun tullessa kapula suussa takaisin houkutellaan se namilla perusasentoon.
  - Tässä vaiheessa ei haittaa, vaikka kapula tippuisi matkalla, kunhan pentu seuraa houkuttelua ja päätyy perusasentoon → pohjustetaan noudosta sivulletulo.
• Noutokapulan hitaalle nostamiselle saa nopeutta, kun palkkaa nopeasti pelkistä tarttumisista/iskuista → paras on heittää nami/lelu.
  - Voit pistää eri kapuloita riviin ja palkkailla kaikkien nostelemisesta vuorotellen → anna koiran tehdä spontaaneja nostoja, älä käskytä.

Hyppyeste

• Jos koira hiippailee/ennakoi pysähtymistä esteen takana, sen ajatus on hyvä saada pois pysähtymisestä → käytä palkkaavaa avustajaa tai lelua tms. esteen takana muutaman metrin päässä (koira joutuu etenemään esteen jälkeen).
  - Jos koira ennakoi paljon pysähtymisiä, tee vuorotellen pysähdyksiä ja suorapalkattuja hyppyjä.
  - Hiippailevalle koiralle nopea palkka → jos käsky on "odota", lelu on lentänyt jo d:n kohdalla = samaan aikaan käsky ja heitto.
• Jos koira kiertää estettä, käytä avustajaa esteen takana, joka hoitaa palkkauksen → lelu/nami ei tipu/lennä jos koira kiertää.
• Jos hyppynouto huolettaa, koiran kanssa voi mennä hypyn taakse leikkimään, jottei se jojota hyppyä eestaas tai yhdistä ohijuoksua hyppynoutoon.

Ääntely ja häiriöherkkyys

• Mikäli koira vinkaisee/haukahtaa lähtiessään noutoon/merkille/ruutuun, anna koiralle (riittävän iso) nami suuhun juuri ennen käskyä → koira lähtee liikkeelle nami suussa, joten se joutuu keskittymään muuhun kuin huutamiseen.
• Koiran(pennun) uteliaisuutta ei saa tappaa → häiriönsieto ja välinpitämättömyys toisia ihmisiä kohtaa tulee siitä, että omistaja on koiran mielestä paras ja kivoin → tehdään yhdessä kaikkea kivaa.
  - Koira, joka ei koskaan moikkaa ihmisiä tai kiinnitä huomiota ympäristöönsä on joko kipeä tai kuollut → ei haluta kumpaakaan.

Jessica Ristimäki: PK-tottis/Toko

 Pentuiän harjoittelu

• Jessica siitä erikoinen, että käyttää koiran pentuajan tutustumiseen ja leikkimisen opetteluun, ei liikkeiden hiomiseen
• Aluksi pennun kanssa vain leikitään, ensin tutuissa tilanteissa ja myöhemmin eri tottiskentillä vähintään viikottain
• Kun pentu osaa leikkiä hyvin, aletaan odottaa, että pentu esittää omaa aktiviisuutta saadakseen omistajan aktiiviseksi ennen leikin aloittamista
• Kaikki koirat eivät syty saalisleikkeihin nuorena → älä luovu toivosta
  - vietin löytyminen ja kehittyminen voi viedä aikaa

Kisamaiset treenit

• Jessicalla on samat rutiinit aina kentälle tullessa, sekä jokaisessa treenissä että kisoissa
  → konkreettinen rutiini riippuu koirasta: Jessican malinoisille sopii odottelu kentän laidalla, bc on otettava melkein suoraan autosta kentälle
  - rutiini sisältää aina valmistautumisen kentälle menoon (kuten kisoissa), ilmoittautumisen tuomarille (voi olla treenikaveri, muu tuttu tai vaikka mielikuvitustuomari) ja juoksutarkastuksen (joko vieraan henkilön tai omistajan toimesta)
• Pennun voi antaa kentälle tullessa häslätä hetken ja aloittaa sitten, kun se ottaa oma-aloitteisen kontaktin
• Käyttäydy eri tavalla treenien aikana kuin treenejä edeltävässä odottelussa ja ympäristön katselussa
• Joillekin koirille sopii kaavamainen, koemainen treeni joka kerralla, osalle pitää järjestää jatkuvasti yllätyksiä jottei niiden vire lässähdä
  → yllätyksellisyys auttaa myös liikaan terävyyteen → koira ei ehdi keskittyä muuhun kuin suoritukseen
• Terävän koiran kanssa voi olla hyvä aloittaa treeni antamalla koiran katsella ympärilleen → pystyy keskittymään töihin paremmin
• Osaavalle koiralle on hyvä järjestää ylivaikeita treenejä
  - poislukien huonohermoiset koirat, jos ne eivät selviydy tehtävistä → luottamus ohjaajaan menee
  - esim. noutokapuloiden heittoa seuraamisen aikana, lelujen heittelyä ennen noutokapulan heittämistä, vieraat ihmiset silittämässä koiraa sen ollessa paikallaan ym.
• Odottelu ennen treenejä (autossa tai kentän laidalla)
  - koira oppii siirtymään odottelutilasta viettitilaan heti
  - joillekin koirille yksi puru ennen treenejä on OK, useimpien kanssa ei kannata leikkiä ollenkaan
  - odota, että koira on itse aktiivinen ja hakee kontaktia
• Jessicalla on eri seuraamiskäskyt liikkeiden välisessä seuraamisessa ja varsinaisessa seuraamisliikkeessä → molemmissa on vähän eri intensiteetti
• Tietynlaisille koirille konflikti voi tuoda lisää suoritusvoimaa
  → asiat tehdään treeneissä täysin eri tavalla kuin kisoissa → kisatilanteen erilaisuus ja koiran hallintaan ottaminen luovat tarvittavan konfliktin
• Itsenäiselle koiralle pitää järjestää jännitystä treeneihin
  → tee 3 treeniä samalla kaavalla, 4. kerralla alku samanlainen ja loppuun jotain täysin erilaista
  → tee kaava, riko se, tee kaava, riko se, jne.
• Vaadi, mitä aloitat, älä anna koiran palkata itseään muulla hauskalla
  → koira arvostaa antamaasi palkkaa enemmän
  → tulet itse suuremmaksi auktoriteetiksi
• Treenejä edeltävät rutiinit ovat tärkeitä myös omistajan jännittämisen kannalta
  → jännitys ei tartu niin paljon koiraan, kun siihen otetaan mahdollisimman vähän kontaktia ennen suoritusta
  - kun rutiinit ovat tuttuja, ei tarvitse jännittää omaa tekemistään
• Opeta koiralle vauhdikas vireennostatustemppu (pyöriminen, kierto tms.)
• Tokossa käyttöön kannattaa ottaa liikekohtaiset virittelysanat, sillä liikkeiden järjestys on aina eri ja kuhunkin liikkeeseen pitää saada oma vireensä

Liikeharjoittelu

• Vauhtinoudot kapulalla tunne-ehdollistavat koiralle, että tarttuessa kapulaan on kiire ohjaajan luo
  - kovaa juokseminen antaa koiran jaloille tekemistä → koira ei ehdi/tajua pureskella kapulaa
• Kapulan pureskeluongelmat johtuvat yleensä siitä, että kapulan pito ohjaajan lähellä on stressaavaa
  - Jessica itse ei tee lainkaan kapulanpitoharjoituksia/vaatimista
• Noudossa voi ja kannattaa palkata paljon lennosta
  - Jessica tekee luovutukset ainoastaan kokeessa
• Hypyssä ja hyppynoudossa kannattaa käyttää aluksi matalaa, mutta aina vaihtelevaa korkeutta
  - jos noudon lisääminen hyppyyn saa koiran liikaa saalisvietille, seurauta koiraa pieni pätkä heiton jälkeen ennen noutokäskyä
  - noudon voi tehdä myös jättämällä koiran toiselle puolelle estettä kapula selkänsä takana → liikemallit kuin normaalissa noudossa mutta ilman saalisärsykettä (heittoa)
• Tokon tunnistusnouto kannattaa tehdä ylivaikeana, mikä pakottaa koiran rauhoittumaan ja keskittymään
  - ulkona oikean kapulan voi peittää nurmella, sisällä muovipussilla...
• Ota ylivaikeat treenit paikkamakuuseen, jotta koiralle saadaan hyvä fokus kohti ohjaajaa → koira kanavoi konfliktin katsekontaktiin
  → ylipaljon häiriötä
• Lonkkailemattomuus tulee helpoiten vireen/vietin kautta, ei fyysisesti korjaamalla
• Maahanmenoon saa nopeutta turhauttamalla koiraa
  - aluksi opetus tehdään namilla, myöhemmin avustaja pitää koiraa hihnassa niin ettei se pääse namille → turhauman kautta pitäisi saada nopeus
  - varmuus ja vahva osaaminen liikkeissä nopeuttaa myös, rakenna ensin paljon vahvistehistoriaa, älä huolestu liian aikaisin
• Eteenmenoon/lähetyskäskyihin kannattaa ottaa virittelysana tai -kosketus (esim. taputus rintaan)
  - vie lelu ensin koiran kanssa kauas ja lähetä, myöhemmin avustaja vie koiran odottaessa piilossa
  - lähetyksen jälkeisen maahanmenon opetus: avustajan taluttaessa koiraa kaukana hihnassa annetaan käsky → kun käsky alkaa toimia, sen voi yhdistää valmiiseen eteenmenoon
  - lopeta liike aina koiran vierelle menoon, jottei koira opi aina juoksemaan takaisin palkattavaksi
• Palveluskoirakokeiden A-esteellä kannattaa koira ohjata laskeutumaan alas asti lelulla
  → paljon toistoja, jotta koiran motoriseen muistiin jää oikea suoritus esteen suorittamisesta mahdollisimman alas (harjalta hyppäämisen sijaan)
  - yhdistä vasta vahva suoritus noutoon, koska saalisviettiliike saattaa provota koiran taas hyppäämään
• Jessica ei opeta seuraamista imuttamalla vaan perusasennon kautta askel kerrallaan
• Koiran venkoillessa seuraamisessa (jätättäminen, poikittaminen, etäisyys, hyppiminen...), älä ala itse venkoilla vaan pysähdy ja anna koiralle mahdollisuus itse korjata
  → älä palkkaa korjaamisesta, vain kehu ja liikkeen jatkaminen
  - palkkaa hyvin, kun seuraaminen näyttää haluamaltasi
• Käsky "seuraa" → koira ottaa kontaktin → palkaksi kehu ja liikkeelle lähtö → heti lähdön jälkeen palkka
• Lelupalkkaukseen siirtyessä koira alkaa usein edistää, mistä koiraa pitää aina korjata → korjaamalla koiralle kerrotaan korrekti paikka
• Takaa sivulletulo ei ole itsestäänselvyys koiralle, joka on opetettu tulemaan sivulle edestä
  - korjata/opettaa voi avustajan kanssa apparin pitäessä koiraa hihnassa ohjaajan takana ja estäen siten ylimääräisen venkoilun
• Koiralle kannattaa opettaa itsenäinen oikean perusasennon paikan katsominen ja oikealle paikalle tuleminen eri suunnista
• Koiran inhokkiliike tai muuten vain hitain liike kannattaa sijoittaa ensimmäiseksi liikkeeksi treenissä
  → koira saa tällä liikkeellä omistajan aktiiviseksi ja mukavaksi → kaikki kiva alkaa siitä → tunne-ehdollistuminen
  - tee treeniä vain tutulla kentällä, vieras ympäristö hidastaa koiraa entisestään
• Luoksetulon pysäytykset Jessica opettaisi kierrättämällä koiraa esteiden ympäri
  - myös lenkillä koiraa kannattaa pysäytellä paljon eri suuntiin

Maastolajit

• Haukkumattomasta koirasta tuskin saa haukkuen ilmaisevaa koiraa
  - rullailmaisu on kuitenkin usein helpompi kuin yleisesti luullaan
• Jäljillä keppi-ilmaisun Jessica tekee takaperinketjuttaen
  - esineet eivät saa aiheuttaa painetta, muuten ne jäävät ilmaisematta

Pekka Korri: Toko

Vireen nosto

• Alkeistreeniä vireen nostamiseksi ennen kentälle menoa: tee kisamainen kentälle meno (odottelua kehän laidalla, virittelysana, kutsusta kehään ja suorituspaikalle) ja aloita leikki. Muutaman toiston jälkeen koiran pitäisi yhdistää kenttä hauskaksi leikkipaikaksi. 
• Siirry sitten vielä koemaisempaan vireen nostoon: mene kisamaisesti kentälle ja asetu suorituspaikalle. Tule kisamaisesti pois kentältä (muista lopetussana) ja aloita leikki kentän ulkopuolella.
• Näin saat myös opetettua koiralle virittelysanat kentälle menoon ja sieltä pois tuloon.
• Käytä virittelysanaa ennen kehään menoa (esim. "kohta mennään") ja lopetussanaa sieltä tullessa (esim. "se oli siinä"), jolloin koira tietää homman tehdyksi ja saavansa palkan.
• Pidennä pikkuhiljaa aikaa ja lisää (valmiiksi koulutettuja ja yleistettyjä) liikkeitä kentälle aloitus- ja lopetusvirittelyn väliin, jotta koira oppii pitämään vireensä koko suorituksen ajan.
• Pekalla on näiden virittelysanojen lisäksi omat virittelyt eri liikkeille.
• Pekka suositteli joissain tapauksissa samallekin liikkeelle omia virittelysanoja eri tilanteisiin. Esimerkiksi välillä koiran pitää pysyä hyvässä kontaktissa sivulla odottaen seuraavaa käskyä. Välillä taas on jopa suotavaa, että koira vilkuilee ympärilleen, sillä varsinkin lähetyskäskyissä (tunnari, ohjattu, ruutu...) on eduksi, jos koira etukäteen etsii ne katseellaan. Samoin kokeiden alkupuhe voi kestää iäisyyden, jolloin on turhaa opettaa koira tapittamaan minuuttikaupalla kontaktissa.

Kisamaisia treenejä

• Mitään ei tehdä kisoissa, mitä ei olla tehty treeneissä. 
• Muista treenata myös vuoron odottelu kentän laidalla, juoksutarkastus, odottelut perusasennossa (tervetulopuheiden ajan), vapaamuotoiset odottamiset liikkeiden välissä (tuomarin antaessa pisteitä/arvostelua), siirtymiset kentälle, kentältä pois ja liikkeiden välissä, liikkeenohjaajan töppäyksien ja viivytyksien kestäminen ja niin pois päin.
• Koiralle voi opettaa oman käskyn liikkeiden välillä odottamiseen, kontaktikävelyyn jolla siirrytään suorituspaikasta toiseen jne. Tällöin koiralla on kehässä suoritettavanaan koko ajan jokin tehtävä, jolloin sen vire pysyy.
• Siirtymisten kontaktikävely, odottaminen ym. pitää opettaa koiralle erikseen siinä missä muutkin liikkeet.
• Vältä hämmennystä kisoissa ja kaikessa treenaamisessa. Jos koira tarvitsee treeneissä apuja, anna samat avut ihan pokkana kokeessa.
• Tee kisamaiset treenit aluksi lyhyinä. 
• Palkitse vaihtelevasti: kesken liikkeen, siirtymisissä, liikkeen jälkeen tai ennen, tai vasta kaiken päätteeksi. Palkkaa useammin heikosta osa-alueesta, mutta pidä kirjaa mistä olet milloinkin palkannut, jotta tulet palkanneeksi kaikesta sopivasti.
• Käytä vain yhtä palkkaustyyliä yhdestä asiasta (sitä mikä koiralle parhaiten toimii): jos koira odottaa namia, se pettyy lelusta ja toisinpäin. Eri liikkeisiin ja liikkeiden osiin voi kuitenkin olla eri palkat.
• Odottamista ennen ja jälkeen liikkeiden pitää opettaa koiralle ja palkata satunnaisesti. Pekka itse opettaa koiransa odottamaan tennispallon lentämistä ja treenaa odottamista yksittäisenä harjoitteenaan palkaten vaihtelevalla vahvisteaikataululla siitä, että koira vain odottaa ja pitää kontaktia.
• Ryhmätreeneissä ja kisamaisissa treeneissä koiraa voi palkata satunnaisesti odottamisista. Pidä kuitenkin huolta, että palkka odottamisesta on vähempiarvoinen koiralle kuin liikkeiden tekemisestä saatava palkka. Tarkoitushan on, että liikkeiden suorittaminen on koirasta hauskinta, koiran pitää haluta tehdä enemmän kuin odottaa. 
• Odottamisen palkka voi olla huonompiarvoinen kuin tekemisestä saatu, tai odottamisesta voidaan palkata vain hyvin harvoin ja satunnaisesti. Odottamisesta voi palkita myös sillä, että toiminta taas jatkuu.
• Samoin liikkumisia eri liikkeiden suorituspaikoille pitää treenata ja palkita satunnaisesti.
• Opettele ja opeta koira toimimaan myös liikkeenohjaajan ja käskytyksen kanssa.
• Liikkuri ja tuomari myös mokailevat silloin tällöin: opeta koira kestämään tällaisia yllätyksiä sekä ylimääräisiä odotteluja ja siirtymisiä jo kisamaisessa treenissä.
• Ota liikkuriksi pyytämäsi avustajan mokat hyvänä treeninä ja "mokailua" kannattaa pyytää tekemään myös tahallaan.
• Muista kisamaisessakin treenissä tehdä asioita ennakoimattomasti, jottei koira puudu tai vire laske siksi, että koira tietää tarkkalleen, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Palkitseminen 

• Treenaa välillä temppuja ja tokoa (koiran jo osaamia asioita) palkiten pelkillä kehuilla, hyväilyillä ja sosiaalisella kontaktilla. 
• Suhde itsessään on tärkeä, aina koiran ja ihmisen väliin ei tarvita palloa ja nakkia. Suhde on ainoa, mitä kehässäkin saa käyttää.
• Tee eroa tekemisen arvolle käyttämällä eri arvoisia palkkioita: odottamista voi palkata raksuilla ja tekemistä makkaralla, tai toista ruoalla ja toista lelulla. 
• Myös identtinen palkkaus voi tehdä asioista eriarvoisia: sama palkka helposta tehtävästä (odottaminen) ja vaikeasta tehtävästä (seuraamiskaavio) saavat odottamisen hauskemmaksi, sillä sitä varten ei tarvitse nähdä niin paljon vaivaa saadakseen saman seurauksen.
• Treenin lopuksi koira on hyvä palkata superhyvin, jos viimeinen asia on onnistunut.
• Leikkimisestä treenin lopuksi voi tehdä myös hyödyllistä (esim. ruutuleikki, jossa koira käsketään ruutuihin eri puolille kenttää ja välissä leikitään).
• Koirat eivät ole muuttumattomia. 2-vuotiaan koiran kiinnostuksenkohteet voivat muuttua vielä moneen kertaan sen elämän aikana. Se voi yhtäkkiä 6-vuotiaana alkaakin pitää kopitteluleikeistä enemmän kuin repimisleikeistä tai toisinpäin.
• Sekä leikki-intoa että ruokahalua voi treenata.
• Anna koiran kertoa, mistä se pitää, älä päätä sen puolesta.
• Testaile eri ruokia, eri leluja ja eri leikkityylejä säännöllisin väliajoin koko koiran elämän ajan, jotta huomaat mahdolliset muutokset sen mieliteoissa.
• Ihminen liikkuu helposti tiedostamattaan ennakoiden esim. palkkion heittoa. Siksi kannattaa käyttää paljon kauko- ja takapalkkaa, eikä pitää aina palkkoja valmiiksi kädessä tai taskuissa.
• Opeta kaukopalkka ja kerro aina koiralle kun sellainen on.
• Jäävissä voi käyttää myös etupalkkaa, luoksetulon pysähdyksissä takapalkka on hyvä.
• Palkkaa erikseen asennon ottaminen ja sen pitäminen.

Nouto 

• Käytä paljon avustajaa pitämään koiraa hihnasta tai pannasta (hetsaamaan, pidättelemään...), vetämään tai heittelemään kapulaa... 
• Voit myös itse leikkiä kapulalla ja heitellä sitä avustajan pidellessä koiraa.
• Tee noutotreenit vaikeasti ennakoitaviksi: välillä käske koira odottamaan ja haekin kapula itse, välillä taas lähetä koira hakemaan.
• Tee ylipitkiä noutoja kahdella heitolla avustajan pitäessä koiraa. Juokse paljon itse kapulan perässä saadaksesi koirankin innostumaan siitä.
• Jos koira karkaa kapulalle ennen käskyä, anna sen mennä. Kieltämällä saat helposti epäröivän ja vauhdittoman koiran. Käskyn odotusvaihe on jo menetetty, joten ei kannata lisäksi menettää vauhtiakin. Treenaa odottelua erikseen, jos se on ongelma.
• Mikäli koira tuo kapulan ohjaajan eteen, treenaa eteentulo erikseen kuntoon. Älä yhdistä sitä noutoihin niin kauan kuin liike ei onnistu yksinään. Jos suoruus on ongelma, voit käyttää liioiteltuja apuja, kuten tötsistä tehtyä käytävää/V-muodostelmaa.
• Älä palkkaa koiraa ravinoudoista, jos et halua ravinoutoja.

Hyppy 

• Hypyssä on hyvä harjoitella koira sekä tulemaan että menemään myös vinossa kulmassa olevia hyppyjä. 
• Asentojen oikeisiin rintamasuuntiin on aika turha keskittyä - niissä on kiinni hyvin vähän pisteitä eikä niitä enää korkeammissa luokissa ole.

Paikkamakuu 

• Jos koiralla on maatessa liian matala vire (meinaa valua lonkalle ym.), ala kutsua sitä luokse kesken paikkamakuun. 
• Tee treenistä vaikeasti ennakoitavaa, jotta koiralla säilyy jännitys ja vire nousee siitä, ettei se tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu: välillä kutsu luo heti, välillä kutsu luo vaihtelevan ajan kuluttua, välillä tee kokonainen makuu (jonka pituutta kannattaa vaihdella paljon).
• Ylemmissä luokissa liikekohtaiset virittelysanat alkavat olla tärkeitä. Koiran on hyvä tietää, mihin varautua, jotta se osaa sopeuttaa vireensä oikein. EVL:ssä koira jää makuulle kolmessa eri kohtaa: paikkamakuussa, kaukoissa ja luoksetulossa.
• Paikkamakuun piilon on hyvä olla sellainen, mistä koiran näkee (auton takana, aidanraosta, suojelupiilon silmänrei'istä...). Tällöin koiraa voi seurata ja palata välillä näkyviin kehumaan ja/tai palkkaamaan kun koira makaa hyvin ja kontaktissa.
• Kontaktin säilymiseen kannattaa keskittyä myös kun ohjaaja on piilossa.
• Piilo voi aluksi olla ylihelppo, kuten auton- tai penkin kierto, jossa näköyhteys ei katkea.
• Paikkamakuun voi opettaa myös pää maassa. Se tietää helpompia kymppejä EVL:ssä, kun koira ei voi vilkuilla/vaihdella asentoa. 
• Paikkamakuu pää maassa on yleensä helppo opettaa (ainakin matalavireiselle koiralle), mutta keston, etäisyyden ja piilon kouluttaminen (ilman että pää alkaa nousta/koira alkaa nyökkiä) pitää tehdä huolella.

Seuraaminen 

• Takapäänkäyttöä voi treenata seurauttamalla pientä ympyrää vasemmalle. 
• Ota avustaja viereen katsomaan ja klikkaamaan silloin, kun koira selkeästi astuu takajaloillaan ristiin -> saat vahvistettua juuri haluamaasi asiaa ja voit keskittyä vain palkitsemiseen.
• Seurauttaessa kannattaa antaa koiralle jokin vihje tulevasta käännöksestä. Pään kääntö pari askelta ennen käännöstä on kokeissakin täysin sallittu apu, sokkona kun ei tarvitse kenenkään kääntyä. Hartioiden kääntö voidaan lukea jo liian isoksi vihjeeksi, eikä sitä kannata käyttää.
• Pään käännön merkityksen koira oppii vain tekemällä, se kannattaa ottaa heti mukaan jo seuraamisen käännösten alkeistreeniin.
• Seuraaminen voi olla treeneissä vain neliötä jompaan kumpaan suuntaan. Näin saadaan paljon treeniä käännöksiin ja ehdollistettua pään kääntö vihjeeksi kääntyä.
• Seuraamiselle voi ottaa oman virittelysanan. Virittelysanan voi yhdistää jo ensimmäisiin takapäänkäyttöharjoituksiin, sanan pitäisi siis valmentaa koiraa tietämään, että seuraavaksi luvassa on takapäänkäyttöharjoitus.
• Myös seuraa-käsky kannattaa assosioida takapäänkäyttöön ja käännöstyöskentelyyn alusta alkaen. Alkuun seuraamisten pitää olla lähinnä ympyröitä, neliöitä tai muita käännöspitoisia kaavioita.
• Keskity myös omaan toimintaasi: kulmien pitää olla kulmia eikä epämääräisiä käännöksiä tai kaarroksia ja kroppa-avut kannattaa häivyttää minimiin.
• Seuraamisessa on tarkoitus, että koira seuraa, ei ohjaaja. Älä ala hidastella jos koira jätättää tai mennä perässä jos koira ottaa etäisyyttä, sillä ongelma vain pahenee.
• Koiraa kannattaa kutsua sivulle erilaisista lähestymiskulmista ja asennoista, jotta koira oppii katsomaan ohjaajasta oikean paikan.

Jäävät 

• Jos koira alkaa hidastella odottaen jäävää, vaihda suunnitelmaa lennossa ja ota pelkkä suora seuraaminen. 
• Yleensä ottaen suora seuraaminen on koirista tylsää, käännökset ja käskyt tietävät toimintaa ja ovat siksi jännittävämpiä.
• Palkitse siksi koira hyvästä seuraamisesta käännöksellä/jäävän käskyllä.
• Vastaavasti, odota aina että koira seuraa hyvin ennen käännöstä/käskyn antoa, koska tämä seuraamistyyli vahvistuu, varsinkin jos käännöstä/pysähdystä seuraa palkka.
• Jos koiran mielestä jäävät ovat epämiellyttävä liike ja se siksi hidastelee, pidä huolta että se saa superpalkan pysähtymisestä. Tällöin on erityisen tärkeää, että koira on seurannut hyvin ennen jättökäskyä.

Temppuradat 

• Temppuradat ovat osaavallekin koiralle hyviä, ihan jo motivaation kannalta. Samalla saadaan hallintaa ja toimintaa koiran epämukavuusalueellakin. 
• Temppuradat ovat etukäteen suunniteltuja temppuja ja tokoliikkeitä yhdisteleviä tehtäväsarjoja, lopullisena tavoitteena saada koira suorittamaan erilaisia tehtäviä eri puolilla kenttää satunnaisessa järjestyksessä paikallaan seisovan ohjaajan käskytyksen mukaan.
• Temppuratojen liikkeet voivat olla tokoliikkeitä, niiden osia tai temppuja, mutta tehtävien on tarkoitus olla erilaisia kuin mitä kokeissa tulee vastaan.
• Ohjaajan ei tarvitse temppuratojen kanssa stressata samoin kuin tokoliikkeissä, koska niiden suorittamista ei kukaan missään vaiheessa arvioi.
• Ohjaaja oppii kuitenkin hallitsemaan koiraa erilaisissa, joskus yllättävissäkin tilanteissa, ja koira oppii kuuntelemaan ohjaajaa ja toimimaan käskytyksen mukaan näissä samoissa yllättävissä tilanteissa. 
• Tämä auttaa myös myöhemmin kokeissa, joissa näihin yllättäviin tilanteisiin voi törmätä. Ohjaaja saattaa esimerkiksi kokeessa heittää kapulan esteen yli aivan vinoon, mutta temppuradalla samaan ongelmaan aiemmin törmännyt koira osaa ratkaista dilemman kaikkien eduksi.
• Esim. koira käsketään sivulle, siitä vinossa kulmassa esteen yli seisomaan, paikalla seisominen ohjaajan vaihtaessa paikkaa, vaihto seiso-istu-maahan, kutsu perusasentoon
• Eri liikkeitä ja niiden osia kannattaa yhdistellä mahdollisimman mielikuvituksellisesti ja tehdä liikkeistä "ylivaikeita": ohjattu metallihyppynouto, tunnistushyppynouto, kaukokäskyt luoksetulon pysähdyksessä, vinot hypyt, ruudusta merkille, ruudun vaihto...

Yleistä tokosta 

• Koiran on aina hyvä oppia uutta, vaikka se olisi EVL-tasoinen. 
• Hitauteen liikkeitä suorittaessa auttavat suurempi apujen käyttö, parempi palkka, nopeampi palkkaus tai yllämainitut temppuradat, joilla koiran itsevarmuutta ja motivaatiota kasvatetaan.
• Nopeutta saa nopealla palkalla, on eri asia palkata esimerkiksi sivulle tulemisesta ja sivulla pysymisestä.
• Ole iloinen, mutta vältä "aggressiivista" iloisuutta ja koiran painostamista. 
• Tokossa etenemisen kannalta fiksuinta on keskittyä suurempiin kokonaisuuksiin ja niiden sujuvuuteen kuin yksittäisiin muotoseikkoihin. On turhaa käyttää energiaa esimerkiksi luoksepäästävyyden istumisen jankkaamiseen, kun sen pistekerroin on pieni eikä sitä alokkaan jälkeen enää tarvitse.

Seppo Savikko: Agilityn perusteet, osa 2

 Seppo Savikko
- omistanut koiria aina
- harrastanut agilityä 20+ vuotta, siitä vähintään 15 vuotta kouluttanut lajia
- päätoiminen agilitykouluttaja, jätti juuri muut päivätyöt pois
- agilitytuomari

• Agility voi vaikuttaa sisäänpäinlämpiävältä lajilta, sillä mukaan voi olla vaikea päästä. Mutta kun kursseille ja lajin pariin pääsee niin tarjontaa kyllä löytyy.

Hyviä kotiharjoituksia

• venyttelyt (mieluiten niin, että koira aktiivisesti venyttää itsensä)
• tasapainotemput (esim. oravaistunta)
• paikallaolo + räjähtävä lähtö
• luoksetulo + poispäin lähetttäminen (namikipolle tai kosketusalustalle)
• leikkiminen

KOIRAN OHJAAMINEN

Sanallisesti (käskyt eri esteille, eri suunnille...)

• itsenäinen suoritus opetetaan lähettämällä koira esteille
  - aluksi läheltä, matka kasvatetaan nopeasti 5-7 metriin
  - näin myös ohjaajalle jää mielikuva, että estekäsky pitää antaa ajoissa (viimeistään edellisen esteen kohdalla, eli n. 7 m päästä)
• palkattomuus opetetaan takaperinketjuttamalla esteitä
• esteestä tulee koiran mielestä sitä kivempi ja palkitsevampi, mitä enemmän sillä esteellä palkitaan
  → esteen arvo kasvaa koiran silmissä
  - vrt. treeneissä palkka tulee usein kontakteilta mutta harvoin hyppyesteiltä
  - este voi olla myös itsessään hauska ja palkitseva (esim. putket useimmille koirille)
• koiralle annetaan suunta muulla ohjauksella, käsky on vain lupa suorittaa este
  - useille koirille suullisella käskyllä ei ole merkitystä (koira menee putkeen jos ohjaa putkeen, huuteli sille mitä tahansa)
  - ohjaamisessa aina tärkein on vartalo-ohjaus
• käskyjen on oltava erilaisia
  - putki, puomi, pussi, pujottelu... → koira valitsee todennäköisesti itselleen mieluisimman, ei käskettyä estettä

Käsimerkein

• merkitykseltään koiralle ehkä vähäisin
• käsin voidaan kuitenkin ilmaista esimerkiksi korkeutta (putkeenmeno → käsi alas, A → käsi ylös)
• kertoo koiralle usein, kummalle puolelle ohjaajaa se halutaan
• saksalaisen tutkimuksen mukaan koira hakeutuu ohjaajan sille puolelle, jonka käsi on matalammalla
  → otettava huomioon esim. käännöksissä jos halutaankin koira käännöksen ulkopuolelle
  

Vartalo-ohjaus
Liikkuminen

• koira on saalistaja ja huomaa siksi liikkeen parhaiten
• tärkein koiran ohjauksessa on oma liike, se on loppupeleissä se, mitä koira aina seuraa
• koira reagoi liikkeeseen myös silloin, kun se ei näe sitä (esim. ohjaajan juostessa takana)
• myös liikkeen lopettaminen/hidastaminen on merkityksellistä
  → voimakas signaali siinä missä voimakas kiihdyttäminenkin
• vrt. venäläiset "laatikkotreenit", joissa ohjaaja liikkuu n. 2 m x 2 m ruudussa keskellä kenttää ja ohjaa koiransa koko radan läpi
  - ruudussakin on liikuttava koiran halutun liikkeen mukaisesti → kun oma liike ruudun sisällä loppuu, loppuu koirankin eteneminen → oma liikkumisvauhti ruudussa tulee asettaa riittämään
  - suullisten käskyjen oltava koiralle vahvoja
• johdonmukainen liikkuminen on tärkeää
  - mitä haluat koiran tekevän, tee itse
  - hyvinkoulutetun koiran kanssa on helpompaa → voi keskittyä omaan ohjaamiseen ja koiran liikkumiseen oman liikkeen ja suuntien sijaan
• kätevää olisi, jos ohjaaja kuivaharjottelisi erikseen ilman koiraa
  → ohjaaja olisi paljon valmiimpi ohjaamaan, kun mukaan liitetään koira

• Irtoaminen on yksi agilitykoiran perustaidoista
  - harvalla ihmisellä on kanttia vahvistaa hyvää irtoamista pikkupennusta lähtien
• Hyppyrata on helpotettu agilityrata, jolta puuttuu A, puomi, keinu ja pöytä

Tommy Wirén: Koiran käyttäytyminen ja koulutus, osa 1

Tommy Wirén
- eläinkouluttaja
- kouluttanut eläimiä työkseen 15 vuotta, pääasiallisena työnä 10 vuotta
- kouluttaa eniten ihmisiä, toiseksi eniten koiria tai lintuja (kanoja)
- oma yritys Trainer's Choice

KOULUTUKSEN PERUSPERIAATTEET

• TW ei ota kantaa laumahierarkia-ajatteluun
• Laumateorioiden mytologiat vievät huomion epäolennaiseen
• Olennaista on: kouluttaminen = tekemistä
• Kouluttaminen perustuu muutamiin perusperiaatteisiin
  - kaikki muu on niiden soveltamista

Muista ainakin nämä:

• Älä ota eläimen käytöstä henkilökohtaisesti!
  - eläin käyttäytyy vain niin kuin se käyttäytyy
  - se tekee omasta (evolutiivisesta, lajinomaisesta, rodunomaisesta, yksilöllisestä) näkökulmastaan järkevästi
• Eläin ei ole etukäteen mitään mieltä, se vain reagoi
  - eläin elää koko ajan nykyhetkessä
  - ihminen aikamatkailee päänsä sisällä (mitä juuri äsken tapahtui, mitä tehdä seuraavaksi, mitä ostaa huomenna kaupasta...), eläin ei kykene siihen
  - eläin ei tiedä kaikkia käytöksensä potentiaalisia seurauksia, ihminen pohtii sellaisia
• Monimutkaisiakaan juttuja ei tarvitse opiskella
  - kaikki käytöksen muokkaamisessa on samojen perusasioiden sovelluksia
• Olit millä tasolla tahansa, sinusta tulee parempi kouluttaja, jos harjoittelet kouluttamisen perusteita

Eläimet oppivat...

• toimintansa seurauksista
• kaiken aikaa (kaiken hereilläoloaikansa)
• ovat oppineet jo kauan ennen kuin ihminen keksi alkaa niitä kouluttaa
• ihmisestä huolimatta

• Eläimet ovat oppimiskoneita
  - se on ja on aina ollut niiden olemassaolon edellytys
  - niinpä jos eläin tuntuu oppivan hitaasti, kouluttaja tekee jotain huonosti

Käyttäytyminen

• Kaikki se, mitä nähdään
• Käyttäytymiseen vaikuttavat monet eri asiat
  - laji- ja rotuominaisuudet
  - terveydentila
  - oppimishistoria
• Eläin käyttäytyy niin kauan kuin se on hengissä

Lajiominaisuudet

• Lajille tyypilliset käytökset (kiinteät käytösmallit, fixed action patterns, FAP)
  - synnynnäinen tapa toimia, ei tarvitse kouluttaa
  - kaikilla lajeilla
  - aika samantyyppisiä yli lajirajojen (ruoanhankinta, lisääntyminen, pakeneminen)
  - käynnistyvät yksilönkehityksen mukaan ("sisäinen kello")
  - koiramaailmassa nimeltään "vietti"
  - "vietti" = yksittäisiä käytöksiä, jotka on niputettu yhteen
  - tieteessä termi "vietti" on hylätty jo 60-70-l., koska sitä ei voi pitää yleispätevänä määritelmänä (toisin kuin FAP = fixed action patterns: kiinteitä käytösmalleja on enemmän kuin "viettejä")
  - koiramaailmassa termi kuitenkin elää ja voi hyvin
• Rotuominaisuudet
• Perimä

→ Näihin ei voi juuri vaikuttaa. Niitä voi kyllä muokata vähän, mutta muut asiat maailmassa ovat jo kontrolloineet niitä aiemmissa sukupolvissa.

Terveydentila

• sairaudet
• kivut
• loukkaantumiset
• ruokavalio
• liikunta

• Risteytyskoirissa on vanhempiensa (molempien) vitsaukset
• Terveydentilan muutokset näkyvät suoraan käytöksessä (käytöksen muutoksena)
• Liikunnan ja ruoan (määrän / laadun) on oltava tasapainossa
  - laske koiran aktiiviaika, hereilläoloaika ja nukkumisaika
  - nykykoiralta odotetaan uskomattomia unenlahjoja
• Lukuisat käytösongelmat ratkeavat liikunnan ja ruokinnan määrää muuttamalla
  - pahinta koiralle on paahtaa 1-2 h täysillä ja lopun aikaa olla täysin unohdettu

Oppimishistoria (asia, joka voi ylittää jopa vietit)

• Koiran elämän ensimmäiset 16 viikkoa?
  - missä, miten kasvatettu?
  - mitä asioita vahvistettu?
• Koira oppii läpi elämän toimintansa seurauksista
• Sudella varuillaanolovietti ylittää tutkimusvietin n. 7 viikon iässä
• Aivosolujen välisten yhteyksien kehitys on voimakkainta alle 16-viikkoisella
  - koiran kehitykselle tärkeimmät viikot
• Koiran käytökseen vaikuttaa paljon, mitä se tänä aikana oppii

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

• Koulutuksessa tulee ottaa huomioon kaikki käyttäytymiseen vaikuttavat seikat
• Kouluttaminen = käytöksen muokkaamista

KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN

• ehdollinen refleksi
• ärsyke + reaktio = opittu refleksi

       ärsyke   →   reaktio
       helppo muuttaa        vaikea muuttaa

• Näiden avulla on helppo ymmärtää, mikä on synnynnäistä ja mikä opetettua
• Ominaiskäytökset klassisella puolella
  - ovat helppo saada esiin
  - kun ehdollistuvat klassisesti, vaikeampi kontrolloida
• Eri ärsykkeet voivat aktivoida saman käytöksen
  - pakenevat asiat saavat aikaan tietyn reaktion
  - ärsykkeenä voi olla pallo, keppi tai pyöräilijä
• Pelko on aina klassista ehdollistumista
  - jos harjoitetaan pelkoa saadaan pelkoa (vrt. Mehikon poika telkkarissa)
  - millä kontrolloidaan?
  - miten keskeytät/ehkäiset saalistuksen?
• Pitäisi olla varsin hyvin koulutettu käytös, jotta voisi liittää yhteen klassisesti ehdollistuneen reaktion kanssa
• Klassisesti ehdollistuneet käytökset reagoidaan kropalla (automaatiolla), ei ajatuksella

• Mitä koira hyötyy, jos se tottelee
• Mitä koira menettää, jos se ei tottele
  - vaikeaa klassisesti ehdollistuneissa käytöksissä, ympäristö vahvistaa jos ihminen ei niin tee
• Luonnolliset käytökset vahvistuvat helposti (saalistaminen, haukkuminen, astuminen...)
  - tekeminen vahvistaa tekemistä (haukkuminen vahvistuu haukkumalla jne.)
  → paras lopettaa/keskeyttää jotenkin
  → ketjutettava riittävän kauas, jottei haukkuminen vahvistu (koira saattaa liittää käytöksiä ketjuksi: ensin pitää haukkua, sitten olla hiljaa ja näin saa palkan)
  → toistuminen estettävä

OPERANTTI EHDOLLISTAMINEN
ei ärsykettä       reaktio   →   seuraus
                            jokin reaktio lisääntyy → tuottavaa (vahviste)
                            jokin reaktio vähenee → tuottamatonta (rankaisu)

• Aluksi yhtälöllä ei ole ärsykettä (ei aiheuttavaa asiaa)
  - kouluttaessa haluttu reaktio kannattaa nimetä varhaisessa vaiheessa (vihjeen liittäminen), koska koira etsii vihjeitä muuten ympäristöstä
  - ensin pitää kuitenkin tehdä käytös, käskyä ei voi olla ennen käytöstä
• Ärsykkeen paikka on vapaana, joten sellainen on luotava (nimettävä toiminto)
• Arkipäivän tilanteissa ja tilanteiden aikana kouluttaminen onnistuu harvoin
  - vaiheittain koulutus toimii paremmin
  - keskellä kaoottista tilannetta : olet jo ojassa, päästä kaasu
• Mieti aina ei-halutun käytöksen kanssa, miksi koira toimii niin kuin toimii ja poista syy
  - opeta korvaava käytös erillään autenttisesta tilanteesta ja liitä se myöhemmin mukaan, kun toiminnan osaaminen on varmistettu
• Tukahdutettu (rankaisemalla näennäisesti poistettu) käytös tulee esiin jotenkin muuten
  - ei välttämättä osata yhdistää, jos haukkuminen muuttuu rapsutteluksi, räyhääminen eroahdistukseksi jne.
• Löydettävä kiertotie, jolla kierretään ongelmakäytökset
• Kanojen kouluttamisessa katoaa kaikki turha illuusio

• Operantti ja klassinen ehdollistuminen
  - universaalit metodit
  - tiedetty psykologiassa kauan
  - ihmispsykologia ei ole suoraan sovellettavissa eläimiin
  - eläinten kanssa toiminnan oltava vain mekaanista, perustuen psykologian aakkosiin
  → yksinkertaistettava ja yksiselitteistettävä kaikki
  - ihminen on liian älykäs, liikaa tietoisuutta

• Operantin koulutuksen yhteinen termistö n. 100 vuotta vanha
  - positiivinen vahviste R+
  - negatiivinen rankaisu P-
  - positiivinen rankaisu P+
  - negatiivinen vahviste R-
  - käyttäytymisanalyysi

•  R+ (reinforcement +)
  
  • jotain lisätään ympäristöön, jonka johdosta toiminta lisääntyy
  • eläin määrittelee, mikä sille toimii vahvisteena
  • kouluttajan tehtävänä on havainnoida, lisääntyykö käytös   
• P- (punishment -)
  
  • vahviste tai sen mahdollisuus vähennetään/poistetaan eläimen ympäristöstä
  • eläin määrittelee, mikä sille toimii rankaisuna
  • kouluttajan tulee havainnoida, väheneekö käytös 
  jne.

Tunnekorrelaatio

	PALKKIO	RANGAISTUS
+	positiivinen vahviste ++ tyytyväisyys	positiivinen rankaisu +- ahdistus
-	negatiivinen rankaisu -- turhautuminen	negatiivinen vahviste -+ helpotus

                                                           ↓                                                                                             ↓
                            luodaan motivaatiota                                              luodaan hämmennystä
                                                           ↓                                                                                             ↓
                                 oppii tekemään                                                     oppii välttämään

positiivinen ≠ salliva
positiivinen = matemaattinen lisäys

• R+/P- ja P+/R- -pareja ei voi käyttää samaan käytökseen
  - sekoittaa eläimen, tekee siitä epävarman ja käytöksestä epäluotettavan
• eri käytöksiin liitettynä ne usein tukevat toisiaan
• rankaisun käyttö on ihan pätevä keino kouluttaa (muistaen, että rankaisu = asia, joka vähentää käytöstä ja jonka eläin määrittelee)
  - rankaiseminen ei kuitenkaan saa olla provosoivaa
  - käytöksen pitää ehtiä muuttua, vaatii ehdollisen rankaisun (esim. merkkiääni, kielto)
  - P+ ja R+ osuttava eri käytöksiin (ei voi rankaista ja palkita samasta käytöksestä)
• positiivista rankaisua ei voi käyttää yksinään (rankaisua ei voi jättää päälle)
  - rankaisun myötääminen / loppuminen = negatiivinen vahviste, R-
  - keskityttävä siis sekä rankaisun antamiseen, negatiivisen vahvisteen antamiseen että koiran käytöksen seuraamiseen (3 muuttuvaa tekijää)
• negatiivinen rankaisu, P-
  - mitä koira menettää, jos se ei tee
• hyvällä palkalla ja taitavalla koulutuksella eläin oppii nopeasti
  - jos ei opi, kouluttaja tekee jotain huonosti
• on täysin sattumaa, että tiede on huomannut saman koulutusmetodin tehokkaimmaksi, kuin harrastajat eettisimmäksi
• tutkimus/havainto: auktoriteetti ylettyy vain noin 6 metriin
• samoin kesto: 30 sek - 1 min eläin jaksaa keskittyä siihen, mitä oli tekemässä
• hevoset ovat "jojoja", niiden tehtävä on väistellä koko ikänsä
  - kukaan ei opeta, mitä pitäisi tehdä, hevonen oppii vain välttämään painetta
• matkalla olo (kouluttaminen) on tärkeää, ei lopputulos (valmis suoritus)

Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä...

• miten kouluttaa
• mitä menetelmää käyttää
• miten muuttaa omaa käyttäytymistään
• miten muuttaa harjoitusta

• Jos haluat kontrolloida käytöstä, muunna sitä klassisesti ehdollistamalla ja pistä se käskyn alle
• Operantti ja klassinen ehdollistuminen ovat saman asian kaksi eri puolta, eivät eri asioita
  → yhteydessä toisiinsa
• Kun käytös aiheutetaan (esim. hihnasta nykimällä), se ehdollistuu klassisesti, jolloin sen kontrollointi on vaikeaa
• Jos halutaan hallittu käytös, on otettava, mitä koira tarjoaa (operantisti)
• Sisäsyntyiset asiat ja opitut jutut sekoittuvat toisiinsa (vrt. lintujen pesänrakentaminen)
• Kouluttajan tehtävä on opettaa oppimisen kautta
• Haluatko vahvan, mutta huonosti kontrolloidun käytöksen (klassinen ehdollistuminen)
• Vai tarkalleen muotoillun, vihjeestä toimivan käytöksen (operantti ehdollistaminen)
• Jos haluat kontrolloida käytöstä, luo sellainen itse (op.)
• Jos otat luonnon luoman käytöksen, et voi hallita sitä (kl.)

VAHVISTEET OVAT KOIRAN TOIMINNAN MOOTTORI

Vahviste

• eläin määrittelee
• lisää toimintaa
• mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee

• On eri asia ruokkia koiraa ja palkita koiraa
  - sinulla voi olla ruokaa, mutta ei palkkaa
• Kouluttajan mielipiteellä ei ole merkitystä
  - objektiivisesti tarkkailtava, vahvistuuko käytös = onko vahviste toimiva

Tehokas vahviste on

• tavoiteltu
• arvostettu
• ansaittu
• välitön (mahdollisimman pieni viive, nopeasti nautittu)

• Ruoka voi olla vahviste tai ravintoa
  - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään
• Joka kerta, kun ruoan eteen joutuu tekemään hommia, sen arvo kasvaa
  → sitä parempi vahviste siitä tulee

Vahvistaminen on prosessi

• Vahviste on kokonaisuus, ei yksittäinen asia
• Sitä ei voida jakaa pienemmiksi prosesseiksi
• Tehon, voimakkuuden ja *keston* tietää vain eläin!
• Leikki voi vahvistaa itseään, mutta ei edeltänyttä käytöstä
• Ole objektiivinen, ei tarvitse julistaa - kokeile itse
  - eläin kyllä kertoo, mikä sille toimii
  - myös eri käytöksille toimii eri vahvisteet
• Käytöksestä tulee erilainen, jos palkataan käytöksen aikana ruoalla tai käytöksen jälkeen lelulla

Primääri vahviste

• ehdoton vahviste
• jotain, mistä koira pitää ja mitä se tavoittelee
  - esim. ruoka, kosketus, leikkiminen, hajut, toiset koirat, ihmiset jne.

• Ruokakupilla on eri asia, istuuko koira 14 vai 700 kertaa
• Ruoka on helppo vahviste, se on eläimen perustarve ja sitä koirille annetaan joka tapauksessa
  - ei maksa mitään (korkeintaan pienen hetken aikaa) vaatia jotain toimintaa ennen ruoan antamista
  - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään

Sekundääri vahviste

• ehdollinen vahviste
• edeltää palkitsemistapahtumaa
  - esim. kehuminen, kädenliike, makupalapussin rapina, vihellykset, jääkaapin oven narahdus, ovikello, naksuttimen ääni, taluttimen lukon kilinä, oven aukeaminen jne.

Rankaisu

• eläin määrittelee
• vähentää toimintaa
• ei opeta oikeaa tapaa toimia
• ajoitus ja voimakkuus kriittisiä
  - tärkeää myös rangaistuksen laatu
• mikä käytös vähenee? ei voi tietää ennen kuin kokeilee
  - jos käytös on tärkeä, kannattaako ottaa riski ja kokeilla?

Menetelmiä ei kannata sekoittaa

• Älä koskaan käytä rankaisua ja palkkiota saman ärsykkeen, käytöksen tai käskysanan yhteydessä
  - esim. tänne-käskyn jälkeen et voi positiivisesti rankaista (P+) koiraa tottelemattomuudesta, jos yleensä käytät positiivista vahvistetta (R+)
• Eri käytöksissä tukevat toisiaan
• Tarkoituksenmukaisuus määrittää, mitä tehdään
• Mitä milloinkin halutaan määrittelee, mitä ja miten käytetään
• Vastaehdollistuminen = ärsyke saa toisen merkityksen

Vaiheet, joiden tulisi edeltää epämiellyttävän rankaisun käyttöönottoa:
(Mary R. Burch - Jon S. Bailey)

• ongelmakäyttäytymisen funktioanalyysi ja käyttäytymisen diagnostiikka
• lääketieteellisen ongelman hoitaminen
• ensisijaisesti positiivisen vahvistetekniikan käyttö
• ympäristöratkaisut, mikäli tarkoituksenmukaisia
• harjoittelutapojen tai muiden harjoitteluympäristön muuttujien muuntelu
• rangastuksen käyttöönotto viimeisenä keinona

Tommy Wirén: Koiran käyttäytyminen ja koulutus, osa 2

Tommy Wirén
- eläinkouluttaja
- kouluttanut eläimiä työkseen 15 vuotta, pääasiallisena työnä 10 vuotta
- kouluttaa eniten ihmisiä, toiseksi eniten koiria tai lintuja (kanoja)
- oma yritys Trainer's Choice

KOULUTUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS

Vahvisteen käytön osa-alueet

• ajoitus (milloin)
• vahvistetiheys (menestyksen määrä)
• kriteeri (vaatimustaso)

Ajoitus

• Reagoimalla et ehdi, joten on ennakoitava
• Vahviste tulee antaa täsmälleen halutun käytöksen aikana
• Koskaan et saa mitä haluat, aina saat sitä mitä vahvistat!
• Palkkion ajoitus on kouluttajan tärkein taito
• Vaatii jatkuvaa harjoittelua
• Yleisin koulutusvirhe
• Omia mekaanisia taitoja voi harjoitella ennen jokaista treenisessiota eläimen kanssa
• Mitä tarkemmaksi koulutuksellinen näkö tulee, sen paremmin oppii näkemään, miten myöhässä on
  - Aluksi kouluttajalla on illuusio ajoissa olemisesta, kun on itse vielä tietämätön omista virheistään
• Nopeutta ja täsmällisyyttä joutuu harjoittelemaan

Vahvistetiheys

• Vahvista usein
• Vähintään 12 vahvistetta minuutissa kun asia on uusi
• Korkea vahvistetiheys vähentää häiriöihin reagoimista
• Matala vahvistetiheys lisää häiriöihin reagoimista

Kriteeri

• Vahvista vain
  - kriteerit täyttävä käytös
  - yhtä kriteeriä kerrallaan
  - halutunlaista käytöstä
• Teitkö maalin? Vastaus on joko kyllä tai ei.
• Muuta kriteeriä, kun kaksi perättäistä harjoitusta on onnistunut 80 %
• Kriteeri = yksiselitteinen, yksityiskohtainen vaatimustaso, ei muutu paitsi silloin kuin sitä tarkoituksella nostetaan
• Tiedät nostaneesi kriteeriä liikaa, jos et pääse palkitsemaan (vahvistetiheys)
• Nosta koko ajan vähän, ei kerralla paljon

• Noin 85 % koulutuksessa ilmenevistä ongelmista johtuu ylläolevista seikoista (ajoitus, vahvistetiheys, kriteeri)
  - huom. uuden käytöksen koulutuksen aikaisista ongelmista, ei esim. ongelmakäytöksistä

Tee kouluttamisesta mahdollisimman yksinkertaista

• Tommylla teemat lenkeillä:
  - 1 teema (=treenattava asia) / 1 lenkki (esim. yhdellä lenkillä treenataan seisomista, toisella maahanmenoa...)
  - määrittely ennen lähtöä kriteereineen
  - tämä on Tommyn koirien ainoa käytännön harjoittelu, muuta käytännön harjoittelua (yleistämistä) ei tehdä
  - Tommy tekee perättäisellä sessiolla 10-15 toistoa, sessioita on yhteensä muutama lenkin aikana
• Tommy käyttää loppuvaiheen koulutuksessa mieluusti muuta kuin ruokaa
  - ruoka kuitenkin alussa
  - leikin kanssa tiedettävä, milloin ja miten
  - esimerkiksi seuraamisen oltava jo vahva käytös koiralle, jotta leikki ei sotke sitä
• Loppuvaiheen koulutuksessa vahvistetiheydellä ei ole enää niin suurta merkitystä
• Tekeminen itsessään nostattaa ruoan arvoa
  - alussa suoritusvire ei ole tärkeä, se voi nousta tehdessä sitä mukaa kun ruoan (tai muun vahvisteen) arvo kasvaa

Tärkeysjärjestys kouluttamisessa

1. Kouluttajan oma toiminta
   - Miten suhtaudut tilanteisiin?
   - Miten ennakoit tilanteita?
   - Miten toimit koiran näkökulmasta?
2. Tarkka palkitseminen
   - Mikä toimii palkkiona?
   - Mistä asiasta palkitaan (reaktio/käytös)?
   - Mihin palkitaan (palkkion suunta)?
   - Kuinka monta kertaa?
   - Toteutuuko vahvistetiheys ko. treeneissä?
3. Apuvälineiden käyttö
   - Mitä välineitä käytetään (kuonopantaa, talutinta, pilliä, naksua)?
   - Miten kyseistä välinettä tulisi käyttää (onko ehdollistettu/yleistetty väline toimivaksi)?
   - Mikä tarkalleen ottaen on reaktio, mihin välinettä käytät?
   - Kuinka suurta tarkkuutta toiminnan vahvistaminen edellyttää?
   - Missä vaiheessa koulutusta välineet ovat tarkoituksenmukaisia?
   → Ei ole hyviä tai huonoja välineitä: niitä käytetään hyvin tai huonosti
   → Väline ei kouluta koiraa, vaan ihminen

•  Palkkaatko samasta käytöksestä, jonka merkkaat kehulla/naksulla?
  Kun naksautat yhdestä ja palkkaat toisesta, molemmat käytökset kyllä vahvistuvat, mutta palkintoa edeltävä käytös jyrää tavoitekäytöksen.
• Se, mikä ihmisten mielestä vaikuttaa säännölliseltä vahvistamiselta on usein eläimen mielestä epäsäännöllistä
  - Ihmisetovat vajavaisia, asioita jää vahvistamatta reaktionopeuden ja tarkkaavaisuuden puutteen takia
  - Siksi on aivan turha tehdä vahvistamisesta tahallaan epäsäännöllisempää kuin se jo on
  - Pyrittävä täsmällisyyteen ja yksiselitteisyyteen

Kouluttamisessa huomioitavaa

• Luo onnistumisen edellytykset
• Mieti tarkalleen mitä haluat
• Suunnittele harjoitus etukäteen
• Kun koulutat, keskity koiraan koko ajan
• Pidä harjoitukset lyhyinä
• Kirjaa kaikki ylös
  - Miten pitkän treenin muistat/jaksat kirjoittaa ylös?
  - Yleensä 2 x 30 sek on hyvä treeni, 3 x 30 sek on jo vaikea
  → 3-4 kpl 1,5 min periodia päivässä → minuuttitreenit
• Tiedä mitä haluat ja mitä et halua
• Ei pehmeä koulutus, vaan johdonmukainen koulutus
• Turvallisin ja nopein tapa on R+ & P-

Think plan do!
Jos et onnistu...

• lopeta koulutus heti!
  - älä anna eläimelle mahdollisuutta oppia ei-toivottuja asioita
• palaa kohtaan kaksi: plan (suunnittele)
• tarkista, oletko toiminut suunnitelman mukaan
  - pysy suunnitelmassa

 

•  Älä rankaise eläintä omista mokistasi
  - omia mokia ovat, jos koira ei opi tai oppii väärin → johtuu huonosta koulutuksesta

Jaksota koulutus

• Periodit / koulutusjaksot
  - muutama minuutti kerrallaan
  - koulutusjakso koirille 2-5 min
  - (30 sekunnin sessio, 2 minuutin jakso = neljä sessiota/jakso = 4 x 30 s)
  - periodin tulisi sisältää useampi sessio, joiden välissä voi olla pieni tauko
• Kyse ei ole koiran jaksamisesta vaan ihmisen herpaantumisesta → ihminen ei jaksa keskittyä yhtäjaksoisesti enempää
• Pätki koulutus pieniin paloihin → helpottaa nousujohteisuuden seuraamista
• Tarkista menettelytapasi
  - jos käytös pysyy ennallaan 3 sessiota
  - jos käytös huononee kahden ensimmäisen session aikana
• Jokaisen session jälkeen sinun tulee kysyä itseltäsi: "Olenko nyt parempi kuin aloittaessani?"
• Jokaisen vahvisteen jälkeen sinun pitää pystyä vastaamaan kysymykseen "Teitkö maalin?" kyllä tai ei
  - jos et tiedä, sinulle ei ole kriteeri selvillä

Koulutuksen rakenne

• tavoite pilkotaan osatavoitteiksi
• toiminnan aikaansaaminen
• alkuyleistys
• vihjeen liittäminen
• latenssi
• ärsykekontrolli
• yleistäminen                                              ↓ varsinainen treeni alkaa vasta ärsykekontrollin jälkeen
• siedättäminen
• määrä, kesto ja etäisyys
  → vasta viimeiseksi tulee palkkaamisesta lintsaaminen eli toiminnon määrän lisääminen = satunnainen palkkaus
  → satunnainen palkkaus vahvistaa käytöstä, kunhan sitä käytetään tarpeeksi myöhäisessä vaiheessa (viimeisenä), liian aikaisin tehtynä se vähentää/heikentää/kadottaa sen

Toiminnan aikaansaaminen

• houkuttelu
• toiminnan poimiminen
• toiminnan muotoilu eli shaping
• kohteet

• Opettele houkuttelemaan niin hyvin, ettei sitä tarvitse tehdä kuin 1-3 toiston verran
  - houkuttimesta tulee muuten toiminnan vihje
  - 1-3 houkuttelukerran jälkeen siirrytään poimimiseen koiran tarjotessa samaa asiaa pienen viiveen jälkeen
  - tämä pieni viive saa monet ihmiset houkuttelemaan lisää, mutta siitä pitää yrittää pidättäytyä ja antaa koiran yrittää
  - koiran itse tarjoama toiminta ei yleensä ole niin näyttävä ja "valmis" kuin houkuteltu toiminta, mutta se kannattaa muotoilla halutuksi poimimisen jälkeen
• Usein videoiden ja seminaarien demokoiria palkataan poikkeavasti/poikkeavista suunnista näytöstarkoituksissa
  → todellinen tehokkain palkkaustapa voi olla ihan jokin muu
• Kaikissa eläimissä on sisäinen hyötytalouseläin
  - jokainen koira jossain vaiheessa kokeilee tehdä vähemmän ja testaa, kuinka vähän tekemällä palkan voi saada

Vihjeen liittäminen

• Vihje liitetään kun käytös on 80-90% tavoitteen mukainen
• Käytöksen tulee olla riittävän hyvä (lähellä tavoitekäytöstä)
• Käytöksen ei tarvitse olla sujuva
• Tässä vaiheessa mukana ei vielä ole häiriötä, etäisyyttä, kestoa
• Kun toiminto on käskyn alla, se viedään ärsykekontrolliin
  - koiran toiminta on ärsykekontrollissa kun vaiheet 1-4 toteutuvat
• Esim. seuraaminen = liikkuva kontakti
  - jos kontakti tippuu, ohjaaja pysähtyy → uusi kontakti saa ohjaajan taas liikkeelle ja palkkaus tapahtuu liikkeen aikana kun koira ottaa kiinni
  → koira liikuttaa omistajaa kontaktilla
  - palkka tulee pääasiassa seuraamisen aikana (hyvästä kontaktinpidosta)
  - vihje liitetään vasta kun kontakti pysyy kaikkialla

 Fluenssi eli sujuva toiminta

• Käytös joko on tai ei ole sujuva
• Sujuva = erittäin hyvin toimiva käytös
• Varma ja välitön toiminta kaikissa testatuissa tilanteissa

Latenssi

• Kesto käskyn sanomisesta koiran reaktioon
• Esim. koiralla on nopea istuminen ja hidas maahanmeno → yhdistetään (treenataan sekaisin)
  → saadaan molemmat nopeiksi
  → yleistetään nopeutta muihin käskyihin (80 % vanhaa nopeaa, 20 % uutta hidasta)
  → nostetaan hitaan liikkeen osuutta sitä mukaa kun se muuttuu nopeammaksi

Seppo Savikko: Agilityn perusteet, osa 1

Seppo Savikko
- omistanut koiria aina
- harrastanut agilityä 20+ vuotta, siitä vähintään 15 vuotta kouluttanut lajia
- päätoiminen agilitykouluttaja, jätti juuri muut päivätyöt pois
- agilitytuomari

Agility lajina

• Suomessa agilityn parissa liikkuu yli 10 000 ja maailmanlaajuisesti yli 100 000 harrastajaa
• Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuva liikuntamuoto, joka sopii kaiken ikäisille ihmisille
• Kilpailutasolla laaja osallistujaskaala, harrastetasolla vielä laajempi
• Agility on nopeimmin kasvava koiraharrastus ja maailman yleisin koiraurheilumuoto
• Agility on siellä missä koirakin - se on saavuttanut viime vuosina yleisen hyväksynnän kaikkialla
• Lajin harrastaminen sopii lähes kaikille koirille ja roduille, ja esimerkiksi viime vuosina kilpailuissa on nähty noin 180 eri rodun edustajaa
  - harrastajissa varmasti vieläkin enemmän
• Peruskoulutusta järjestää yli 150 koirakerhoa eri puolilla maata, joista pääasiassa agilityyn keskittyviä erikoisseuroja on noin 40
• Lisäksi koulutusta tarjoaa usea yrittäjä

Agilityn historiaa

• '77 hevosten estekisan väliaikaisohjelmaksi
• '78 ensimmäinen näytös (Crufts)
• '80 virallinen kilpailulaji Englannissa
• '86 Ralf Lundell toi agilityn Suomeen
• '89 ensimmäiset viralliset kisat Suomessa

Agilityn harjoittelu

• Koirat eivät nykyään pääse vapaaksi kovin paljon
  → koirat ovat hukanneet liikkumisen motoriikan hallintaa
  → vartalonhallintaharjoitteet tärkeitä ennen agilitykurssia ja sen aikana
• Hyppyeste on radalla kaikkein suurilukuisin ja treeneissä kaikkein laiminlyödyin este
  - jos koira tiputtaa riman, mieti, milloin olet itse viimeksi palkannut koiran esteen ylittämisestä
• Kaikki koirat ja rodut eivät ole rakenteellisesti 1-luokkaa
  - ei estä harrastamista, mutta mietittävä realiteetit
• Koiralle on opetettava, että hyppykaaren korkein kohta on riman päällä
  - osaava koira hyppää läheltä rimaa
  - jos hyppykaari on vääränlainen (ponnistaa/laskeutuu väärin), koira kolauttaa rimaa
• Koiran hyppytekniikka tarkastetaan ensin
  - ennen hyppyä: kokoaminen → paino takajaloille → ponnistus takajaloilla
  - etujaloilla ponnistaminen on huono tekniikka
  → hyppytekniikkaa opeteltava tarkkailemaan
• Koirat eivät välttämättä hahmota takapäätään
  - vaikuttaa hypyn takapään kokoamiseen ja ponnistamiseen
• Takapään käyttöä voi opettaa
• Koirilla on myös syviä lihaksia, jotka vastaavat tasapainosta ja koordinaatiosta
  - oravaistunnalla näitä voi vahvistaa
• Pienet asiat (esim. temput), jotka eivät juuri liity agilityyn ovat tärkeitä ja antavat paremman ymmärryksen
• Alkuvaiheessa voidaan tehdä paljon pahaa, jos treenataan heti tavoitteellisesti ja rankasti
  - pentujen pehmytkudokset kovilla, jos rasitetaan raskaasti ennen 1-1,5 v. ikää
  - jos pentu voi kävellä rimasta yli → ok
  - pentuiässä voi tehdä temppuja, siivekkeitä ilman rimaa, hyppytekniikkaa kouluttajan johdolla
  - kun tekniikka osataan, voi riman nostaa kerralla ylös
• Kun varautuu asioihin etukäteen, ei ongelmia todennäköisesti tule
• Kun varautuu kaikkeen, kaikki on helpompaa

Agilityesteet

• Tutkimustietoa lajista on vähän, joten suurin osa tiedosta on näppituntumaa
  - hollantilainen tutkimus: matalat rimat rasittavampia, koska vauhti kovempi
  → alastulo vs. käännökset
• Sarjaeste on poistumassa käytöstä
• Okserissa rimat kahdessa tasossa: 1. rima alempana kuin 2.
  - koira hahmottaa välimatkan paremmin
  - etäisyys voi olla maksikoiralle 55 cm
• Okseri opetetaan ensin kaksilla siivekkeillä ja taaimmaisella rimalla
  - hyppykaaren korkein kohta taaemman riman päällä
  - hyppy on pitempi ja erilainen kuin yksittäishypyssä
  - koiralle eri asia kuin tavallinen hyppyeste, vaikka ihmiselle vain 2 estettä peräkkäin
  - myös laiminlyöty este, monille tulee ensimmäisen kerran vastaan kisoissa, eikä tapana ole yleensä opettaa erikseen → rikos ja synti!
• Muurilla 2 erityispiirrettä:
  - koira ei hahmota esteen taakse → ei hahmota muurin jälkeistä estettä etukäteen
  - hieman pitempi esteenä/hyppynä kuin aita → eri hyppytekniikka
  - seinämäisempi, ei yleensä näy läpi → voi näyttää hassulta/pelottavalta koiralle
• Koira usein lajinomaisesti suhtautuu epävarmasti asioihin
  - ei osaa kuitenkaan kertoa sitä, eikä useimmiten näytä epävarmuuttaan
  - näkyy vasta reaktiona, kun jokin ärsykekynnys ylittyy
  - koira haluaisi omistajan sanovan: "tule mukaan, minä teen siitä turvallista ja hauskaa"
  → epävarmuuden/pelon poisto → vasta sitten aloitetaan uuden opetus
• Pituusestettä ei yleensä myöskään opeteta
  - ongelmia tulee (viimeistään) kun aletaan yhdistää pituuteen käännös
  - ei selkeää hyppykaarta
• Renkaassa yleisesti käytössä moottoripyörän renkaat
  - rengas kaikkein haastavin ja vaikein hyppyeste
  → joka puolelta rajattu ja ahdas väli, johon pitää tähdätä
  - opetus aloitetaan yleensä pelkällä renkaalla ilman kehikkoa
  → korkeutta vaihdellaan, jotta koira ymmärtää idean
• Koira hahmottaa helposti muotoja
  - putki ja rengas molemmat rinkuloita
  → koira kohdistaa tiettyyn muotoon
  → putkea ja rengasta voi treenata yhdessä
  - rengasta treenattava ilman kehikkoa
  → selkeyttää ja helpottaa opetusta: koiralle jää 2 vaihtoehtoa, läpi tai ei läpi
• 2 pääsuuntausta opettaa kontaktit: pysäytyskontaktit (2on2off) tai juoksukontaktit
  - SS opettaisi A:lle aina juoksukontaktin, puomille koiran koosta riippuen
  - SS ei kuitenkaan kouluta muille juoksukontakteja, koska ei tarpeeksi kokemusta
• Kaikkein rasittavin este on A-esteen nousu
  - jyrkkä kulma, lähdettävä esteelle alhaalta ja kovalla vauhdilla (20 km/h)
  - etuosalle raskas
• Kuitenkaan perusharjoittelulla kerran viikossa ei saa koiraa rikki
  - eri asia, jos treenataan päivittäin, kovaa ym.
  - viikossa tulee 1 h treenissä tehokasta peliaikaa n. 15 min/koira → ei rasita mitään koiraa liikaa
• A:lla epävarmuuden poisto tärkeää
  - A matalaksi ja juoksutusta yli
  - MUISTA! turvallista ja hauskaa!
• Kontaktipintojen olemassaolo on turvallisuuskysymys
• A:n kontaktit ovat niin isot, että vain isoimmat koirat joskus tekevät kontaktivirheen
  - jotkut koirat hyppäävät kroonisesti jo suoraan harjalta alas
• 2on2off voidaan opettaa esim. naksuttimella, alustalla...
• Namialusta on houkuttelua, mikä ei ole paras tapa opettaa, mutta ryhmätilanteissa se on usein käyttökelpoisin
• Juoksukontaktit vaikea ja hidas opettaa
  - antoisa, mutta vaatii paljon
• Puomi on kapea, isolle koiralle keskittymistä vaativa
  - myös poikkirimat vaativat tassujenasettelua
  - A-esteen kontakti 166 cm, puomin 90 cm → paljon pienempi → enemmän virheitä
  → myös ylöstulolla on virhemahdollisuus
  - Sepon tapa oli opettaa koira kiihdyttämään ylösmenolla (tietty vire) → tiheämpi askel, ei virhettä
• Suomessa osataan opettaa ohjaajat ohjaamaan, muttei osata opettaa esteitä
  - ihmiset haluavat nopeasti tekemään ratoja ja kilpailemaan
• Nuori laji ja koiraa ymmärretään hyvin vähän
  → koira tekee kaiken työn, ihminen vain ohjaa (=kartturi)
• Asioista ei vielä yleisesti tiedetä, vasta nyt aletaan ymmärtää
  - kouluttajilla yleensä vähän kokemusta, koska yhdistyksissä on suuri kouluttajapula
  - kyseessä laji, jossa tekemällä oppii
  → tekemättä itse on vaikea opettaa eteenpäin
  - varianssi on suuri, koska ei ole olemassa hyvää koulutusjärjestelmää
  - koiraharrastus on alkanut olla jonkinnäköinen bisnes vasta n. 6 vuotta → ei ole kehittynyt
• Agilityssä hassua, että 2 eliötä tekevät asiaa saumattomasti keskenään, ilman yhteistä kieltä silti oppien yhdessä
• Keinu on suuri epävarmuustekijä
  - kapea, korkea, liikkuu ja tiputtaa koiran + kolahtaa kovaa
  - koira opetetaan ensin liikkuviin pintoihin esim. laudan kanssa, jonka alla on rima
  - the bang game opettaa koiran sietämään ja aikaansaamaan kolausta
  - lopuksi pöydillä tuetaan keinun toinen pää madaltaen pudotusta
• Kepit loppujenlopuksi helppo opettaa
  - 2x2 (two by two) on operantti tapa Kanadasta
  - SS opettaa kanaverkoilla tehden käytävän
  - koira oppii helposti tekemisen kautta → loppuun palkka
  - verkot häivytetään nostamalla ylöspäin
  - jo alkuharjoitteluvaiheessa mukaan otetaan kaikki lähestymiskulmat
  - verkoilla koira oppii itsenäiseksi, mikä tekee keinosta paremman kuin namilla vetäminen
  → vetäessä koira jää riippuvaiseksi heiluvasta kädestä
• Pöytä on vähän käytetty este
  - kontrolloitu paikka
  - ei yleensä treenata juurikaan
• Putki on useimmille koirille hauska este, jonka juokseminen on kivaa
  - useimmille helppo ja nopea opettaa
  - vaiheittain opetus, kun putki tekee mutkan
  - musta putki joillekin koirille vaikea hahmottaa
• Pussi
  - kotona voi kuivaharjoitella tuolin ali menemistä, johon pyyhkeellä/kankaalla saadaan laahus

(Susan Garrett on Sepon idoli ☺)
- koiralla oltava aina mahdollisuus valita
→ ihmisen tehtävä on tehdä homma tarpeeksi kiinnostavaksi
→ koira on saatava haluamaan, mitä me haluamme

Muista! Turvallista ja hauskaa!

Silvia Trkman: Temput osa 2

Vahvisteet:

• On kätevää, jos koiraa voi motivoida useammalla asialla. 
• leikin ja ruoan arvoa voi vahvistaa treenillä
• jos toinen vahvistetyyppi ei kiinnosta, vahvista toimimatonta toimivalla (Premackin periaate)
• opeta sheippaamalla koira leikkimään ja naksauta lopussa jo aikeesta leikkiä ← into kasvaa
• käytä eri tapoja palkita vuorotellen:
  - vuorottaiset toistot eri palkalla (joka toinen toisto namilla, joka toinen lelulla)
  - vuorottaiset sessiot eri palkalla (aamulla lelu, päivällä nami, illalla lelu)
  - peräkkäiset sessiot eri palkalla (lelu → nami, lopulta nami → lelu → nami jne.)
  - palkan vaihto session sisällä (esim. 4 toistoa namilla, 1 lelulla jne.)
  - vahvista toista toisella (leikistä nami, namista leikki)
  - tuplapalkkaus (toisto palkataan ensin namilla ja päälle leikki tai toisin päin) 
• Samoin eri leikkityylejä voi vahvistaa toisillaan: heittelemisen jälkeen revitään, repimisen jälkeen heitetään jne.
  - eri tapoja leikkiä (repiminen, noutaminen...) voi opettaa sheippaamalla
  - yhdistele toisiinsa vahvistamalla toista toisella (narupallo, jota ensin noudetaan, sitten revitään tai pitkässä narussa oleva saalislelu, jota vuorotellen revitään ja jahdataan)
• Lelun/ruoan ajoitus/paikka!

Palkitseminen:

• Mikä tahansa (toiminto) on koulutettaessa parempi kuin ei mitään (toimintoa).
  - Joskus pitää naksutella vääräänkin suuntaan, kunhan vain saa jotain toimintoa aikaan.
• Sheipata voi myös tähtäämättä varsinaisesti mihinkään (vahvistaen kaikkea, mitä koira tarjoaa: naks+nami siis mistä tahansa toiminnosta). Koiran tarjoamista asioista voi myös muotoilla tempun.
• On hyvä olla eriarvoisia palkkioita (different values), lisäksi jackpotit.
  - Kannattaa pitää mukana eri arvoisia nameja/eri leluja tms. joilla voi aikaansaada jackpotit.
  - Jackpotin voi saada aikaan paremmalla namilla, useammalla namilla, paremmalla lelulla, eri tavalla leikkimällä, pidempikestoisella leikillä/riehumisella jne.
• Väärästä asiasta naksauttaminen ja palkitseminen silloin tällöin ei ole vaarallista, kunhan siitä ei seuraa jackpot.
  - Jackpot annetaan vastaavasti  erityisen hyvistä suorituksista, jotta koira ymmärtää hyvän ja loistavan toiminnan eron.
• Kaikki (koiran tarjoamat) toiminnot tapahtuvat aluksi sattumalta, 5-10 oikean sattuman jälkeen koira alkaa yhdistää asian oikein.
  - Heti, kun koira kokeilee tarkoituksella/tietoisesti oikeaa asiaa → jackpot.
• Jos kyseessä on dynaaminen toiminto, vahvista liikkeen suuntaan (esim. poispäin itsestä, jos tehtävä suuntautuu poispäin).
• Esimerkiksi seuraamisessa on tärkeä vahvistaa oikealla palkkaamissuunnalla (koira vielä oikeassa paikassa), samalla saa automaattisesti oikean pään asennon (kontakti).
• Tärkeää yhdistää oikein namin ajoitus ja sen antotapa/paikka.

Toiminnon kesto:

• koiran voi myös opettaa "jäätymään" eri asentoihin
  - käytä käskyä ensin maahanmenossa odottamisessa toistaen paikallaolosanaa ennen naks+namia, sitten istuessa, pystyssä istuessa, tassua nostaessa jne.
  - yhdistä eri toimintoihin tarkoittamaan asennon pitämistä
• Kun samasta asennosta vahvistaa toistuvasti (esim. useampia naksauksia ja nameja kun jalka on vielä ilmassa) → paikallaanolo/"jäätyminen".
• Toiminnon kesto saadaan pidentymään suoraan suuhun tulevalla ruoalla sekä useammalla naks+nami/1 toiminto
  - koira oppii paitsi paremmin ymmärtämään, mistä palkka tulee, myös pitämään asennon ja odottamaan naksausta sähläämättä
  - esim. maahanmenossa 1 naks+nami mahan menemisestä → useita naks+nameja maassa pysymisestä → vapautussana ja lelun heittäminen ja sitten sama uudestaan
• Jos ei käytä paikallaan vahvistamista, on keston lisääminen vaikeaa.
• Asennossa/paikallaan vahvistaminen (myös lelulla oikealla paikalla paikallaan leikkiminen), kun kyseessä jäävä liike, esim. maahanmeno, 2on2off jne.
• Poispäin/dynaamisesti vahvistaminen, kun kyseessä liikkuva liike, esim. eteenmeno, juoksukohtakti jne.
• Pennuille naksuttimeen ehdollistaessa ensin naks+nami tulee tyhjästä, sitten tauko jolloin koira alkaa ihmetellä ja tuijotella → katseesta naks+nami ja hetki taas naks+namia tyhjästä, sitten taas katseesta jne.
  - naksuttelun loppuminen alkaa tarkoittaa koiralle, että toimintoja pitää tarjota
  - siksi pelkkä naksuttelun loppuminen (/harventuminen) ei käy keston lisäämiseen/odottamisajan kasvattamiseen
• Jos koira ei osaa tarjota toimintoja, ehdollistetaan naksu sille kuten pennulle.
• Jos ei käytä paikallaan vahvistamista (palkkion suunta), vaan toiminto loppuu aina naksuun, on keston lisääminen vaikeaa, sillä naksuttelun loppuminenhan tarkoittaa, että pitää alkaa tarjota jotain muuta → saadaan ADHD-koira joka ei osaa olla paikallaan
• Esim. seuraamisen paikan vahvistaminen vaatii nopeaa palkkausta (tarkan naksauksen ajoituksen lisäksi), jotta koira ei kerkeä lähteä poikittamaan
  - palkka suoraan suuhun
  - nopea palkkaus, esim. namit/pallo vasemmassa kädessä, mutta käsi koiran pään takana jottei ohjaaja houkuttele
  - oikea tasku on huonoin paikka
  - kun palkka tulee ylhäältä, saa samalla koiralle oikean pään asennon (= katsoo ylös)
  - palkat valmiiksi kädessä (ei houkuttimena), jotta pystyt palkitsemaan nopeasti

Temppuja:

Oikeat/vasemmat jalat ylhäällä

1. jomman kumman puolen jalat esim. laudalle
2. laudan nosto vertikaaliseen suuntaan pikkuhiljaa     __  →  /  →  |
3. naksauta pelkästä jalkojen nostosta, älä kosketuksesta
4. kun lauta pystysuorassa, vaihda liukkaaseen seinään, sitten aitaan, tuoliin, rimaan... aina vain vähemmän tukea antavaan (paitsi henkistä tukea tarvitaan)

• vahvista alussa rohkeasti takajalan liikkeitä
• koirat ovat keskimäärin hyvin tietoisia etujaloistaan ja osaavat käyttää niitä, sen sijaan takajalkojen hahmottaminen vaikeaa
• vahvista aluksi jo sivuttain seisomisesta laudan vieressä, jottet tule saaneeksi 2on2offia
• mitä enemmän takajalkatemppuja tekee, sen paremmin koira tulee niistä tietoiseksi

Linkkaaminen

• jatkoa jalkojen nostamiseen yksittäin
• helpompaa opettaa etujaloilla linkkaaminen, koska niitä koira helpommin nostelee
• itse linkkaus helpompaa 1 takajalka ylhäällä, sillä takajalkojen varassa on luonnostaan vähemmän painoa
• voi opettaa avuilla, ilman apuja tai molempia keinoja yhdistäen, jolloin koira jossain vaiheessa tajuaa yhdistää ne yhdeksi tempuksi
  - opeta avulla/nojalla linkkaamista + pelkkää ilman apuja tassun pitämistä ylhäällä ja yhdistä myöhemmin

Pullon pitäminen etujaloilla

• jatkoa riman halaamiseen
• voit joutua naksuttamaan jo oikeasta ajatuksesta/aikeesta, et välttämättä saa suoraan valmista toimintaa
• käytä aluksi sekä rimaa että pulloa, pistä ne vierekkäin jotta rimaa halatessaan koira kietoo tassunsa myös pullon ympäri
  - muutaman toiston jälkeen kokeile pelkällä pullolla
• lopulta voit saada koiran pitämään pulloa pidemmän aikaa ja/tai nostamaan sen maasta kainaloonsa
• pullon pitämisen yhdellä tassulla voi tehdä istuen, molemmilla tassuilla istuen pystyssä
• koira voi myös nostaa pehmolelun suullaan ja sitten ottaa sen tassuihinsa
• koira voi myös kopata sille heitetyn esineen ilmasta tassuihinsa

Kahdeksikko peruuttaen

• jatkoa sivulletulolle etujalat kohteella

1. häivytä kohde, kun koira tulee hyvin molemmille sivuille ja vaihtaa puolta aktiivisesti
2. käske koira sivulle, heti peruuttamaan seinän edessä jalkojen välistä ja palkkaa eteen tai toiselle sivulle
3. sama toiseen suuntaan
4. vaadi enemmän kierroksia ennen palkkausta

Kerjäysasento-takajaloilla seisominen -vaihdot

• kehittää hyvin takapään syviä lihaksia ja hyppylihaksia 
• opeta molemmat temput erikseen ja yhdistä
• auta käsivarrella jos tarvis (koira saa tukea)

Voltti

• jatkoa syliin hyppäämiselle
• koiran hypättyä syliin houkutellaan/heitetään lelu maahan, jotta se saadaan hyppäämään samantien alas
• isolle koiralle sopivampi voi olla jalkojen yli edestakaisin hyppely tai edestakaisin hypyt ilman esteitä
• koira voi myös hypätä reppariin/selkään

Yllämainitut liikkeet ovat rankkoja liikkeitä, joten treenaa hetki yhtä, sitten hetki toista jne. tai vaihtele jonkun helpomman tempun kanssa.

Tassu- ja kuonokosketuksella voi opettaa paljon lisää temppuja

Tassulla kohdennus:

• etujalat omien jalkaterien päällä kävely
• sienellä siivoaminen
• rummutus/steppaus
• käsi kohteena: tassun anto, viittaus, high five jne.
• etujalkojen nostelu vuorotellen
• kerjäämisasento/pystyssä istuminen/sit-up

Nenällä kohdennus:

• pään nyökkääminen/ravistaminen jne.

Tempuista:

• temppujen tekeminen ja opettaminen opettaa sinulle paljon koirastasi
• varsinainen temppujen oppiminen on koko prosessin vähäarvoisin osa
• tekemisen ja koulutuksen vastattava koiran persoonaa: nopeasti kierroksia nostavalle adhd-tekijäkoiralle koulutus tehdään yksinkertaiseksi ja selkeäksi asioiden suoraviivaiseksi tekemiseksi, sulkeutuvalle ajattelijalle koulutus tehdään ongelmanratkaisuksi ja kysymyksiksi, joihin koira etsii vastauksen
• opi koiran vahvuudet, heikkoudet, preferenssit
• koiran saa oikeanlaiseen mielentilaan oikeanlaisilla tempuilla (esim. ennen agilityrataa rauhalliselle koiralle kiihdyttäviä temppuja, kiihtyvälle rauhallisia)
• myös lämmittely, venyttely ym. voidaan opettaa tempuilla
  - venyttelynä esim. sammakkoasento (opeta kuten ryömiminen tai takatassukohdennuksella taaksepäin koiran maatessa kyljellään)
  - jumppapallon potkiminen taaksepäin, kun koira osaa jo kohdentaa/etsiä esineitä takajaloilla
• joskus palkkiot saavat palkkion arvonsa vasta kun niitä käytetään palkkiona = informaationa oikeasta suorituksesta (esim. koira oppii arvostamaan ruokaa vasta kun sen eteen joutuu tekemään töitä)
• mitä enemmän temppuja opettaa, sitä enemmän, paremmin ja nopeammin koira niitä oppii
• temput voidaan siirtää osaamiseksi eri lajeihin