Näytetään tekstit, joissa on tunniste rankaisu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rankaisu. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Ingmar Sioen: PK-tottis

Treenaamisen perusteita
  • Tee aina lyhyitä treenejä.
  • Älä palkkaa koiraa, jos se tekee huonomman toiston kuin mitä edellinen oli → koira oppii epätasaiseksi suorittajaksi tai testaamaan, pääsisikö se välillä helpommalla.
  • Kun koira tekee täydellisen (tai muuten tasoonsa nähden yllättävän hyvän) suorituksen, pidä bileet, anna koiralle kaikki nanna maailmassa ja lopeta treeni siihen.
  • Koiran pitää tietää, että palkka tulee aina lopulta, muuten se tekee vain kun palkka on näkyvissä.
    → Ei kannata hakea motivaatiota turhaumasta, jossa koira ei saa lainkaan palkkaansa.
  • Kisoissa koiralle halutaan pieni stressi ja turhauma palkattomuudesta → koira petraa, mutta palkan pitää tulla aina lopulta.
    - Tätä voi aluksi treenailla eri liikkeiden kanssa vaatimalla useamman toiston, esim. esteellä pyytämällä koiran yli muutaman kerran pelkästään kehuilla ja viimeisellä kerralla palkkaamalla kunnolla.
  • Koiralle annetaan aina yksi mahdollisuus palkkioon: jos koira mokaa suorituksen, ei korjata sitä ja palkata vaan otetaan koko suoritus alusta asti uudestaan ennen palkkausta.
  • Pakotekoulutuksen tapa palkata aina (aktivoivan) pakotteen jälkeen opettaa koiralle nopeasti, että pakotteesta seuraa palkka, ei että oikeasta toiminnasta seuraa palkka → koira jää helposti toistamaan virhettä eikä paranna suoritustaan.
    - Ainoa keino päästä tästä eroon on toistaa treeniä ilman pakotetta kunnes koira onnistuu ja se päästään palkkaamaan.
    - Pakote tarkoittaa koiralle "olit väärässä", siksi sen jälkeen ei pidä palkata.
  • Jos tarvitset ylimääräisiä apuja, käytä aina mielummin kroppaasi kuin hihnapakotetta tai ylimääräisiä käskyjä → kroppaasi saat käyttää myös kokeissa.
    - Esim. seuraamisessa edistävälle koiralle hidasta omaa vauhtiasi hieman → tuomari ei tätä näe, mutta koira saa palautteen korjata suoritustaan (koira seuraa ohjaajaa eikä toisinpäin).
    - Samoin esim. seuraamaan lähdössä älä maiskuttele/nyi/tms. vaan odota että koira ottaa kontaktin ennen käskyä ja liikkeellelähtöä (koira hakee aktiivisesti kontaktia ohjaajaan eikä toisinpäin).
    - Sinun ei tarvitse etsiä virheitä joista päästä korjaamaan, vaan odota, että koira toimii oikein (tai provosoi se toimimaan oikein) jotta pääset palkkaamaan.
  • Aina kun poistat ongelmaa (esim. väärin suoritetun liikkeen uudelleenkoulutus), opeta koiralle ENSIN oikea tapa toimia ja vasta SITTEN häivytä vanha (estä koiralta mahdollisuus toimia väärin).
  • Aina uudella kentällä treenatessa tee samaa perustreeniä → jokaisessa uudessa paikassa tehdään aina tuttuja perusjuttuja.
  • Varo tahattomia vartaloapuja → kun niitä ei tulekaan kisoissa, koiralla menee pakka sekaisin eikä se yhtäkkiä "osaakaan mitään".
    - Opeta koiralle vahvat käskyt = koira ymmärtää pelkät suulliset vihjeet.
    - Pyydä avustajaa huomauttamaan tiedostamattomista vartalovihjeistäsi ja varmista käskyt koiralle niin, että se tekee liikkeen vaikka käskisit sitä oven/seinän takaa, autosta, selkä koiraa kohti...
  • Oikeaa virettä koiralle saa, kun treenaa paljon kisamaista treeniä, jossa pelkästään tullaan kentälle ja aloitetaan liike → palkka tästä.
  • Kun koira on jo kisatasoinen, tule kentälle aina kisamaisesti (valmistelut, virittelyt, odottamiset, ilmoittautumiset...) → tee tästä tapa sekä itsellesi että koiralle.

Leikkiminen
  • Lopeta treenit aina leikkimiseen (kahden lelun leikki varsinkin pennuille), vaikka treenauspalkkana muuten käyttäisit ruokaa.
    - Anna koiran lopuksi voittaa lelu, tehdä kunniakierros sen kanssa ja kantaa se autolle.
    - Koiran pitää lähteä kentältä häntä ylhäällä, voittajana.
  • Voit mieluusti myös aloittaa treenin leikillä, jotta saat koiran heräämään ja kontaktiin, vaikka muuten käyttäisitkin palkkana ruokaa.
  • Jos haluat koiralta lelun takaisin, irrottamiskäskyn (ja mahdollisen konfliktin) sijaan mene koiran lähelle ja paijaile sitä kunnes se pudottaa lelun itse → voit sitten jatkaa leikkiä tai treeniä.
  • Koiralle on rangaistus, jos lelu vain otetaan sen suusta (mahdollisesti uhkaavalla irti-karjaisulla varustettuna), siksi irrotus haetaan pitämällä koiraa paikallaan ja antamalla sen pudottaa lelu itse.
  • Opeta toimiva irrotuskäsky erillään leikistä.
  • Siirtymistä namipalkkauksesta lelupalkkaukseen ei saa tehdä liian nopeasti, koira hämmentyy ja liikkeet hajoavat.
    - Lelun kanssa pitää käydä läpi kaikki samat vaiheet (kriteerit) kuin namiopetuksessa on tehty → opetetaan koiralle sama liike alusta lelulla (kriteerien kertaus).

Häiriöherkkyys
  • Häiriöherkälle koiralle ei saa antaa liikaa aikaa miettiä ja keskittyä ympäristöönsä → pidä se koko ajan kontaktissa leikin tai ruoan avulla.
  • Jos haluat kontaktia koiralta, pidä itse kontaktia koiraan.
  • Vierailla kentillä (jossa paljon uusia ärsykkeitä) pitää treenata tuttuja juttuja ja perusasioita → vaikea ympäristö => helppo treeni ja toisinpäin.
  • Selvitä, kuinka monta treenikertaa koira vaatii tottuakseen uuteen kenttään/paikkaan → kokeessa se pitää ottaa autosta kentälle yhtä monta kertaa.

Seuraaminen
  • Perusasento saa olla liian takana, mutta ei koskaan liian edessä.
  • Seuraamista ei voi treenata jos koira ei ota kontaktia = nosta katsetta heti käskyn kuultuaan. Seuraaminen ON kontakti, seuraamista ei ole jos ei ole kontaktia. 
  • Seuraamisliike aloitetaan vasta, kun koira jo valmiiksi katsoo ohjaajaan → ohjaaja ei anele koiralta kontaktia vaan koira anelee katseellaan liikkeellelähtöä.
  • Seuraa-sanasta koiran pitää ottaa ja pitää katsekontakti, lähdettiin liikkeelle tai ei → osaavaa koiraa jopa provosoidaan katsomaan muualle.
  • Seuraa-käsky tarkoittaa kontaktinpitoa ohjaajaan sivullaollessa eikä päiväkävelylle lähtöä → koira ei saa nousta tai lähteä liikkeelle ellei ohjaaja lähde.
  • Seuraa-käskyn jälkeen kannattaa lähteä myös suoraan peruuttamaan tai kääntyä paikallaan vasemmalle → liike ei aina ala eteenpäin → ei kannata ennakoida.
  • Seuraamisessa palkkaa koiraa suoraan suuhun (ts. palkka juuri siihen missä haluat koiran pään olevan liikkeen aikana).
    - Saat aukeavan seuraamisen, jos lelu tulee edestä oikealta (oikeasta kädestä) ja/tai leikki/palkkaus tapahtuu ohjaajan edessä.
  • Tee aukeavalle koiralle paljon vasempaan käännöksiä → seuraaminen ei ole muuta kuin käännöksiä vasempaan, kunnes paikka korjaantuu (+ muista palkan suunta).
  • Aukeavalle koiralle voi myös tehdä 360 asteen käännöksiä tai neliöitä vasemmalle kesken kaavion ja jatkaa sitten alkup. suunnitelman mukaan.
  • Jos koiran seuraamispaikka on epävarma, tee pelkkiä vasemmalle käännöksiä ja seuraamista hitaassa käynnissä (koira joutuu aktiivisesti ajattelemaan oikealla paikalla pysymistä)
    - Vasta kun paikka niissä on varma, ota mukaan normikäynti ja oikealle käännökset → näitä kannattaa olla tekemättä kunnes muut asiat ovat kunnossa.

Jäävät
  • Käskyn sanottuasi joko pysähdy koiran kanssa ja jatka matkaa kun koira on ottanut asennon (jos se tarvitsee vielä apuasi) tai tee kokonaan kisamainen suoritus, jossa koira pysähtyy ja sinä et.
    - Älä tee minkäänlaisia hidasteluja tai himmailuja saadaksesi koiran jäämään paikalleen, vaan joko täysstoppi tai ei stoppia ollenkaan.
  • Jäävissä ohjaajan palatessa koiran luokse koiran tulisi pitää kontaktia = luulla, että minä hetkenä tahansa voi lentää lelu.
    - Palaa siksi koiran luokse hitaasti ja sen näköisesti että olet juuri aikomassa kaivaa lelun esiin → hae kontaktinpito.
 
Eteentulo/Luoksetulo
  • Tee paljon eteentuloja lyhyeltä matkalta esim. lelu leuan alla.
    - Voit myös auttaa koiraa pitämällä käsiä edessä sivullasi, jolloin koira tähtää päänsä niiden väliin.
  • Monilla on paha tapa luoksetuloon nopeutta hakiessaan palkata koirajoka kerta kesken matkan tai alkaa kaivaa lelua esiin ennen kuin koira on perillä, jolloin koira alkaa ennakoimaan ja odottamaan palkkausta (ja siksi himmailemaan).
    - Tämmöinen on pentutreeniä, kisatasoisen koiran pitää osata tulla koko matka luokse asti ennen kuin se saa palkan, eikä tämän tasoista koiraa pidä enää joutua houkuttelemaan.

Nouto
  • Opeta tuolin tai jakkaran avulla, että nouto on jalkojesi välissä kapula suussa istumista.
  • Noutoliikettä on turha hakea saalisvietin tai leikin avulla.
  • Aloita noudon opettaminen lähellä, kapula edessäsi ja koira sivullasi tai edessäsi. 
  • Pitotreenissä koiran tulee olla rauhallinen, aktiivista noutotreeniä (iskuja) voi tehdä kun koira on korkeassa vireessä.
  • Pitotreeniä ei kannata treenata ylivireällä/stressaantuneella koiralla, silloin tehdään iskutreeniä.
  • Kun nouto on valmis ja koira sen osaa, tee pääosin hyvin lyhyitä iskunoutoja ja 1/20 kerroista todella pitkän matkan nouto jossa tulovaiheessa juokset karkuun.
    - Luovutusasentoa treenataan tuolin kanssa erikseen.
    - Ota palautuksia antamalla kapula koiralle ja antamalla sen tulla eteen.
  • Nopeaa iskua kapulaan saa juoksuttamalla koiraa hihnassa kapulan yli ja antamalla koiralle niin vähän löysää hihnaa että sille jää vain sekunti aikaa tarttua kapulaan → noston jälkeen jatketaan juoksemista koska niin koiran halutaan noutaessakin tekevän.
  • Jos kapulasta tulee koiralle tärkeämpi kuin palkkana käytetystä lelusta, palkataan koira antamalla sen kantaa kapulaa kunniakierroksen verran.
    - Kapulan saa koiralta pois samoin kuin lelut leikkiessä: pidetään koiraa aloillaan ja joko annetaan sen pudottaa kapula itsekseen tai pyydetään se pudottamaan (jos irrotuskäsky toimii).
  • Koiran ote voi olla levoton muistakin syistä kuin rauhattomuuden tai väärän asian vahvistamisen takia → koira voi olla väsynyt (ei jaksa enää purra) tai se läähättää (pakko pitää suuta auki) → tällöin siltä ei voi vaatia parempaa otetta.

Hyppy/A-este
  • Älä opeta estettä heittämällä lelua sen toiselle puolelle.
    - Kun palkka (lelu) on esteen takana, koira keskittyy ainoastaan siihen ja este on vain välttämätön paha siinä välissä → koira haluaa välttää esteen ja alkaa kiertää.
    - Esteellä koiran halutaan keskittyvän itse esteeseen ja katsovan sitä, siksi lelu esteen takana on huono kohde (koira keskittyy vain leluun).
  • Opeta hyppyeste kulkemalla koiran kanssa sen yli ja naksauttamalla hypystä (aluksi myös ohjaaja ylittää madalletun esteen, myöhemmin ohjaaja kävelee esteen sivusta koiran hypätessä) → koira ei keskity palkkaan suorituksen aikana vaan palkka tulee näkyviin vasta naksauksen jälkeen.
  • A-esteen on hyvä olla säädettävä alkeisharjoittelua varten, jotta koiraa voi kävelyttää yli madalletusta A:sta samalla tavalla kuin matalasta hyppyesteestä.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Tommy Wirén: Koiran käyttäytyminen ja koulutus, osa 1

Tommy Wirén
- eläinkouluttaja
- kouluttanut eläimiä työkseen 15 vuotta, pääasiallisena työnä 10 vuotta

- kouluttaa eniten ihmisiä, toiseksi eniten koiria tai lintuja (kanoja)
- oma yritys Trainer's Choice

KOULUTUKSEN PERUSPERIAATTEET
  • TW ei ota kantaa laumahierarkia-ajatteluun
  • Laumateorioiden mytologiat vievät huomion epäolennaiseen
  • Olennaista on: kouluttaminen = tekemistä
  • Kouluttaminen perustuu muutamiin perusperiaatteisiin
    - kaikki muu on niiden soveltamista

Muista ainakin nämä:
  • Älä ota eläimen käytöstä henkilökohtaisesti!
    - eläin käyttäytyy vain niin kuin se käyttäytyy
    - se tekee omasta (evolutiivisesta, lajinomaisesta, rodunomaisesta, yksilöllisestä) näkökulmastaan järkevästi
  • Eläin ei ole etukäteen mitään mieltä, se vain reagoi
    - eläin elää koko ajan nykyhetkessä
    - ihminen aikamatkailee päänsä sisällä (mitä juuri äsken tapahtui, mitä tehdä seuraavaksi, mitä ostaa huomenna kaupasta...), eläin ei kykene siihen
    - eläin ei tiedä kaikkia käytöksensä potentiaalisia seurauksia, ihminen pohtii sellaisia
  • Monimutkaisiakaan juttuja ei tarvitse opiskella
    - kaikki käytöksen muokkaamisessa on samojen perusasioiden sovelluksia
  • Olit millä tasolla tahansa, sinusta tulee parempi kouluttaja, jos harjoittelet kouluttamisen perusteita

Eläimet oppivat...
  • toimintansa seurauksista
  • kaiken aikaa (kaiken hereilläoloaikansa)
  • ovat oppineet jo kauan ennen kuin ihminen keksi alkaa niitä kouluttaa
  • ihmisestä huolimatta

  • Eläimet ovat oppimiskoneita
    - se on ja on aina ollut niiden olemassaolon edellytys
    - niinpä jos eläin tuntuu oppivan hitaasti, kouluttaja tekee jotain huonosti

Käyttäytyminen
  • Kaikki se, mitä nähdään
  • Käyttäytymiseen vaikuttavat monet eri asiat
    - laji- ja rotuominaisuudet
    - terveydentila
    - oppimishistoria
  • Eläin käyttäytyy niin kauan kuin se on hengissä

Lajiominaisuudet
  • Lajille tyypilliset käytökset (kiinteät käytösmallit, fixed action patterns, FAP)
    - synnynnäinen tapa toimia, ei tarvitse kouluttaa
    - kaikilla lajeilla
    - aika samantyyppisiä yli lajirajojen (ruoanhankinta, lisääntyminen, pakeneminen)
    - käynnistyvät yksilönkehityksen mukaan ("sisäinen kello")
    - koiramaailmassa nimeltään "vietti"
    - "vietti" = yksittäisiä käytöksiä, jotka on niputettu yhteen
    - tieteessä termi "vietti" on hylätty jo 60-70-l., koska sitä ei voi pitää yleispätevänä määritelmänä (toisin kuin FAP = fixed action patterns: kiinteitä käytösmalleja on enemmän kuin "viettejä")
    - koiramaailmassa termi kuitenkin elää ja voi hyvin
  • Rotuominaisuudet
  • Perimä
Näihin ei voi juuri vaikuttaa. Niitä voi kyllä muokata vähän, mutta muut asiat maailmassa ovat jo kontrolloineet niitä aiemmissa sukupolvissa.

Terveydentila
  • sairaudet
  • kivut
  • loukkaantumiset
  • ruokavalio
  • liikunta

  • Risteytyskoirissa on vanhempiensa (molempien) vitsaukset
  • Terveydentilan muutokset näkyvät suoraan käytöksessä (käytöksen muutoksena)
  • Liikunnan ja ruoan (määrän / laadun) on oltava tasapainossa
    - laske koiran aktiiviaika, hereilläoloaika ja nukkumisaika
    - nykykoiralta odotetaan uskomattomia unenlahjoja
  • Lukuisat käytösongelmat ratkeavat liikunnan ja ruokinnan määrää muuttamalla
    - pahinta koiralle on paahtaa 1-2 h täysillä ja lopun aikaa olla täysin unohdettu

Oppimishistoria (asia, joka voi ylittää jopa vietit)
  • Koiran elämän ensimmäiset 16 viikkoa?
    - missä, miten kasvatettu?
    - mitä asioita vahvistettu?
  • Koira oppii läpi elämän toimintansa seurauksista
  • Sudella varuillaanolovietti ylittää tutkimusvietin n. 7 viikon iässä
  • Aivosolujen välisten yhteyksien kehitys on voimakkainta alle 16-viikkoisella
    - koiran kehitykselle tärkeimmät viikot
  • Koiran käytökseen vaikuttaa paljon, mitä se tänä aikana oppii

Kaikki vaikuttaa kaikkeen
  • Koulutuksessa tulee ottaa huomioon kaikki käyttäytymiseen vaikuttavat seikat
  • Kouluttaminen = käytöksen muokkaamista


KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN
  • ehdollinen refleksi
  • ärsyke + reaktio = opittu refleksi
       ärsyke   →   reaktio
       helppo muuttaa        vaikea muuttaa
  • Näiden avulla on helppo ymmärtää, mikä on synnynnäistä ja mikä opetettua
  • Ominaiskäytökset klassisella puolella
    - ovat helppo saada esiin
    - kun ehdollistuvat klassisesti, vaikeampi kontrolloida
  • Eri ärsykkeet voivat aktivoida saman käytöksen
    - pakenevat asiat saavat aikaan tietyn reaktion
    - ärsykkeenä voi olla pallo, keppi tai pyöräilijä
  • Pelko on aina klassista ehdollistumista
    - jos harjoitetaan pelkoa saadaan pelkoa (vrt. Mehikon poika telkkarissa)
    - millä kontrolloidaan?
    - miten keskeytät/ehkäiset saalistuksen?
  • Pitäisi olla varsin hyvin koulutettu käytös, jotta voisi liittää yhteen klassisesti ehdollistuneen reaktion kanssa
  • Klassisesti ehdollistuneet käytökset reagoidaan kropalla (automaatiolla), ei ajatuksella

  • Mitä koira hyötyy, jos se tottelee
  • Mitä koira menettää, jos se ei tottele
    - vaikeaa klassisesti ehdollistuneissa käytöksissä, ympäristö vahvistaa jos ihminen ei niin tee
  • Luonnolliset käytökset vahvistuvat helposti (saalistaminen, haukkuminen, astuminen...)
    - tekeminen vahvistaa tekemistä (haukkuminen vahvistuu haukkumalla jne.)
    → paras lopettaa/keskeyttää jotenkin
    → ketjutettava riittävän kauas, jottei haukkuminen vahvistu (koira saattaa liittää käytöksiä ketjuksi: ensin pitää haukkua, sitten olla hiljaa ja näin saa palkan)
    → toistuminen estettävä

OPERANTTI EHDOLLISTAMINEN
ei ärsykettä
      reaktio   →   seuraus

                            jokin reaktio lisääntyy → tuottavaa (vahviste)
                            jokin reaktio vähenee → tuottamatonta (rankaisu)

  • Aluksi yhtälöllä ei ole ärsykettä (ei aiheuttavaa asiaa)
    - kouluttaessa haluttu reaktio kannattaa nimetä varhaisessa vaiheessa (vihjeen liittäminen), koska koira etsii vihjeitä muuten ympäristöstä
    - ensin pitää kuitenkin tehdä käytös, käskyä ei voi olla ennen käytöstä
  • Ärsykkeen paikka on vapaana, joten sellainen on luotava (nimettävä toiminto)
  • Arkipäivän tilanteissa ja tilanteiden aikana kouluttaminen onnistuu harvoin
    - vaiheittain koulutus toimii paremmin
    - keskellä kaoottista tilannetta : olet jo ojassa, päästä kaasu
  • Mieti aina ei-halutun käytöksen kanssa, miksi koira toimii niin kuin toimii ja poista syy
    - opeta korvaava käytös erillään autenttisesta tilanteesta ja liitä se myöhemmin mukaan, kun toiminnan osaaminen on varmistettu
  • Tukahdutettu (rankaisemalla näennäisesti poistettu) käytös tulee esiin jotenkin muuten
    - ei välttämättä osata yhdistää, jos haukkuminen muuttuu rapsutteluksi, räyhääminen eroahdistukseksi jne.
  • Löydettävä kiertotie, jolla kierretään ongelmakäytökset
  • Kanojen kouluttamisessa katoaa kaikki turha illuusio

  • Operantti ja klassinen ehdollistuminen
    - universaalit metodit
    - tiedetty psykologiassa kauan
    - ihmispsykologia ei ole suoraan sovellettavissa eläimiin
    - eläinten kanssa toiminnan oltava vain mekaanista, perustuen psykologian aakkosiin
    → yksinkertaistettava ja yksiselitteistettävä kaikki
    - ihminen on liian älykäs, liikaa tietoisuutta
  • Operantin koulutuksen yhteinen termistö n. 100 vuotta vanha
    - positiivinen vahviste R+
    - negatiivinen rankaisu P-
    - positiivinen rankaisu P+
    - negatiivinen vahviste R-
    - käyttäytymisanalyysi
  •  R+ (reinforcement +)
    • jotain lisätään ympäristöön, jonka johdosta toiminta lisääntyy
    • eläin määrittelee, mikä sille toimii vahvisteena
    • kouluttajan tehtävänä on havainnoida, lisääntyykö käytös   
  • P- (punishment -)
    • vahviste tai sen mahdollisuus vähennetään/poistetaan eläimen ympäristöstä
    • eläin määrittelee, mikä sille toimii rankaisuna
    • kouluttajan tulee havainnoida, väheneekö käytös 
    jne.


Tunnekorrelaatio


PALKKIO
RANGAISTUS
+
positiivinen vahviste
++ tyytyväisyys
positiivinen rankaisu
+- ahdistus
-
negatiivinen rankaisu
-- turhautuminen
negatiivinen vahviste
-+ helpotus
                                                                                                                                                       
                            luodaan motivaatiota                                              luodaan hämmennystä

                                                                                                                                                       
                                 oppii tekemään                                                     oppii välttämään

positiivinen ≠ salliva
positiivinen = matemaattinen lisäys

  • R+/P- ja P+/R- -pareja ei voi käyttää samaan käytökseen
    - sekoittaa eläimen, tekee siitä epävarman ja käytöksestä epäluotettavan
  • eri käytöksiin liitettynä ne usein tukevat toisiaan
  • rankaisun käyttö on ihan pätevä keino kouluttaa (muistaen, että rankaisu = asia, joka vähentää käytöstä ja jonka eläin määrittelee)
    - rankaiseminen ei kuitenkaan saa olla provosoivaa
    - käytöksen pitää ehtiä muuttua, vaatii ehdollisen rankaisun (esim. merkkiääni, kielto)
    - P+ ja R+ osuttava eri käytöksiin (ei voi rankaista ja palkita samasta käytöksestä)
  • positiivista rankaisua ei voi käyttää yksinään (rankaisua ei voi jättää päälle)
    - rankaisun myötääminen / loppuminen = negatiivinen vahviste, R-
    - keskityttävä siis sekä rankaisun antamiseen, negatiivisen vahvisteen antamiseen että koiran käytöksen seuraamiseen (3 muuttuvaa tekijää)
  • negatiivinen rankaisu, P-
    - mitä koira menettää, jos se ei tee
  • hyvällä palkalla ja taitavalla koulutuksella eläin oppii nopeasti
    - jos ei opi, kouluttaja tekee jotain huonosti
  • on täysin sattumaa, että tiede on huomannut saman koulutusmetodin tehokkaimmaksi, kuin harrastajat eettisimmäksi
  • tutkimus/havainto: auktoriteetti ylettyy vain noin 6 metriin
  • samoin kesto: 30 sek - 1 min eläin jaksaa keskittyä siihen, mitä oli tekemässä
  • hevoset ovat "jojoja", niiden tehtävä on väistellä koko ikänsä
    - kukaan ei opeta, mitä pitäisi tehdä, hevonen oppii vain välttämään painetta
  • matkalla olo (kouluttaminen) on tärkeää, ei lopputulos (valmis suoritus)

Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä...
  • miten kouluttaa
  • mitä menetelmää käyttää
  • miten muuttaa omaa käyttäytymistään
  • miten muuttaa harjoitusta

  • Jos haluat kontrolloida käytöstä, muunna sitä klassisesti ehdollistamalla ja pistä se käskyn alle
  • Operantti ja klassinen ehdollistuminen ovat saman asian kaksi eri puolta, eivät eri asioita
    → yhteydessä toisiinsa
  • Kun käytös aiheutetaan (esim. hihnasta nykimällä), se ehdollistuu klassisesti, jolloin sen kontrollointi on vaikeaa
  • Jos halutaan hallittu käytös, on otettava, mitä koira tarjoaa (operantisti)
  • Sisäsyntyiset asiat ja opitut jutut sekoittuvat toisiinsa (vrt. lintujen pesänrakentaminen)
  • Kouluttajan tehtävä on opettaa oppimisen kautta
  • Haluatko vahvan, mutta huonosti kontrolloidun käytöksen (klassinen ehdollistuminen)
  • Vai tarkalleen muotoillun, vihjeestä toimivan käytöksen (operantti ehdollistaminen)
  • Jos haluat kontrolloida käytöstä, luo sellainen itse (op.)
  • Jos otat luonnon luoman käytöksen, et voi hallita sitä (kl.)


VAHVISTEET OVAT KOIRAN TOIMINNAN MOOTTORI

Vahviste
  • eläin määrittelee
  • lisää toimintaa
  • mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee

  • On eri asia ruokkia koiraa ja palkita koiraa
    - sinulla voi olla ruokaa, mutta ei palkkaa
  • Kouluttajan mielipiteellä ei ole merkitystä
    - objektiivisesti tarkkailtava, vahvistuuko käytös = onko vahviste toimiva

Tehokas vahviste on
  • tavoiteltu
  • arvostettu
  • ansaittu
  • välitön (mahdollisimman pieni viive, nopeasti nautittu)

  • Ruoka voi olla vahviste tai ravintoa
    - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään
  • Joka kerta, kun ruoan eteen joutuu tekemään hommia, sen arvo kasvaa
    → sitä parempi vahviste siitä tulee

Vahvistaminen on prosessi
  • Vahviste on kokonaisuus, ei yksittäinen asia
  • Sitä ei voida jakaa pienemmiksi prosesseiksi
  • Tehon, voimakkuuden ja *keston* tietää vain eläin!
  • Leikki voi vahvistaa itseään, mutta ei edeltänyttä käytöstä
  • Ole objektiivinen, ei tarvitse julistaa - kokeile itse
    - eläin kyllä kertoo, mikä sille toimii
    - myös eri käytöksille toimii eri vahvisteet
  • Käytöksestä tulee erilainen, jos palkataan käytöksen aikana ruoalla tai käytöksen jälkeen lelulla

Primääri vahviste
  • ehdoton vahviste
  • jotain, mistä koira pitää ja mitä se tavoittelee
    - esim. ruoka, kosketus, leikkiminen, hajut, toiset koirat, ihmiset jne.

  • Ruokakupilla on eri asia, istuuko koira 14 vai 700 kertaa
  • Ruoka on helppo vahviste, se on eläimen perustarve ja sitä koirille annetaan joka tapauksessa
    - ei maksa mitään (korkeintaan pienen hetken aikaa) vaatia jotain toimintaa ennen ruoan antamista
    - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään

Sekundääri vahviste
  • ehdollinen vahviste
  • edeltää palkitsemistapahtumaa
    - esim. kehuminen, kädenliike, makupalapussin rapina, vihellykset, jääkaapin oven narahdus, ovikello, naksuttimen ääni, taluttimen lukon kilinä, oven aukeaminen jne.

Rankaisu
  • eläin määrittelee
  • vähentää toimintaa
  • ei opeta oikeaa tapaa toimia
  • ajoitus ja voimakkuus kriittisiä
    - tärkeää myös rangaistuksen laatu
  • mikä käytös vähenee? ei voi tietää ennen kuin kokeilee
    - jos käytös on tärkeä, kannattaako ottaa riski ja kokeilla?

Menetelmiä ei kannata sekoittaa
  • Älä koskaan käytä rankaisua ja palkkiota saman ärsykkeen, käytöksen tai käskysanan yhteydessä
    - esim. tänne-käskyn jälkeen et voi positiivisesti rankaista (P+) koiraa tottelemattomuudesta, jos yleensä käytät positiivista vahvistetta (R+)
  • Eri käytöksissä tukevat toisiaan
  • Tarkoituksenmukaisuus määrittää, mitä tehdään
  • Mitä milloinkin halutaan määrittelee, mitä ja miten käytetään
  • Vastaehdollistuminen = ärsyke saa toisen merkityksen

Vaiheet, joiden tulisi edeltää epämiellyttävän rankaisun käyttöönottoa:
(Mary R. Burch - Jon S. Bailey)
  • ongelmakäyttäytymisen funktioanalyysi ja käyttäytymisen diagnostiikka
  • lääketieteellisen ongelman hoitaminen
  • ensisijaisesti positiivisen vahvistetekniikan käyttö
  • ympäristöratkaisut, mikäli tarkoituksenmukaisia
  • harjoittelutapojen tai muiden harjoitteluympäristön muuttujien muuntelu
  • rangastuksen käyttöönotto viimeisenä keinona