Ingmar Sioen: PK-tottis

Treenaamisen perusteita

• Tee aina lyhyitä treenejä.
• Älä palkkaa koiraa, jos se tekee huonomman toiston kuin mitä edellinen oli → koira oppii epätasaiseksi suorittajaksi tai testaamaan, pääsisikö se välillä helpommalla.
• Kun koira tekee täydellisen (tai muuten tasoonsa nähden yllättävän hyvän) suorituksen, pidä bileet, anna koiralle kaikki nanna maailmassa ja lopeta treeni siihen.
• Koiran pitää tietää, että palkka tulee aina lopulta, muuten se tekee vain kun palkka on näkyvissä.
  → Ei kannata hakea motivaatiota turhaumasta, jossa koira ei saa lainkaan palkkaansa.
• Kisoissa koiralle halutaan pieni stressi ja turhauma palkattomuudesta → koira petraa, mutta palkan pitää tulla aina lopulta.
  - Tätä voi aluksi treenailla eri liikkeiden kanssa vaatimalla useamman toiston, esim. esteellä pyytämällä koiran yli muutaman kerran pelkästään kehuilla ja viimeisellä kerralla palkkaamalla kunnolla.
• Koiralle annetaan aina yksi mahdollisuus palkkioon: jos koira mokaa suorituksen, ei korjata sitä ja palkata vaan otetaan koko suoritus alusta asti uudestaan ennen palkkausta.
• Pakotekoulutuksen tapa palkata aina (aktivoivan) pakotteen jälkeen opettaa koiralle nopeasti, että pakotteesta seuraa palkka, ei että oikeasta toiminnasta seuraa palkka → koira jää helposti toistamaan virhettä eikä paranna suoritustaan.
  - Ainoa keino päästä tästä eroon on toistaa treeniä ilman pakotetta kunnes koira onnistuu ja se päästään palkkaamaan.
  - Pakote tarkoittaa koiralle "olit väärässä", siksi sen jälkeen ei pidä palkata.
• Jos tarvitset ylimääräisiä apuja, käytä aina mielummin kroppaasi kuin hihnapakotetta tai ylimääräisiä käskyjä → kroppaasi saat käyttää myös kokeissa.
  - Esim. seuraamisessa edistävälle koiralle hidasta omaa vauhtiasi hieman → tuomari ei tätä näe, mutta koira saa palautteen korjata suoritustaan (koira seuraa ohjaajaa eikä toisinpäin).
  - Samoin esim. seuraamaan lähdössä älä maiskuttele/nyi/tms. vaan odota että koira ottaa kontaktin ennen käskyä ja liikkeellelähtöä (koira hakee aktiivisesti kontaktia ohjaajaan eikä toisinpäin).
  - Sinun ei tarvitse etsiä virheitä joista päästä korjaamaan, vaan odota, että koira toimii oikein (tai provosoi se toimimaan oikein) jotta pääset palkkaamaan.
• Aina kun poistat ongelmaa (esim. väärin suoritetun liikkeen uudelleenkoulutus), opeta koiralle ENSIN oikea tapa toimia ja vasta SITTEN häivytä vanha (estä koiralta mahdollisuus toimia väärin).
• Aina uudella kentällä treenatessa tee samaa perustreeniä → jokaisessa uudessa paikassa tehdään aina tuttuja perusjuttuja.
• Varo tahattomia vartaloapuja → kun niitä ei tulekaan kisoissa, koiralla menee pakka sekaisin eikä se yhtäkkiä "osaakaan mitään".
  - Opeta koiralle vahvat käskyt = koira ymmärtää pelkät suulliset vihjeet.
  - Pyydä avustajaa huomauttamaan tiedostamattomista vartalovihjeistäsi ja varmista käskyt koiralle niin, että se tekee liikkeen vaikka käskisit sitä oven/seinän takaa, autosta, selkä koiraa kohti...
• Oikeaa virettä koiralle saa, kun treenaa paljon kisamaista treeniä, jossa pelkästään tullaan kentälle ja aloitetaan liike → palkka tästä.
• Kun koira on jo kisatasoinen, tule kentälle aina kisamaisesti (valmistelut, virittelyt, odottamiset, ilmoittautumiset...) → tee tästä tapa sekä itsellesi että koiralle.

Leikkiminen

• Lopeta treenit aina leikkimiseen (kahden lelun leikki varsinkin pennuille), vaikka treenauspalkkana muuten käyttäisit ruokaa.
  - Anna koiran lopuksi voittaa lelu, tehdä kunniakierros sen kanssa ja kantaa se autolle.
  - Koiran pitää lähteä kentältä häntä ylhäällä, voittajana.
• Voit mieluusti myös aloittaa treenin leikillä, jotta saat koiran heräämään ja kontaktiin, vaikka muuten käyttäisitkin palkkana ruokaa.
• Jos haluat koiralta lelun takaisin, irrottamiskäskyn (ja mahdollisen konfliktin) sijaan mene koiran lähelle ja paijaile sitä kunnes se pudottaa lelun itse → voit sitten jatkaa leikkiä tai treeniä.
• Koiralle on rangaistus, jos lelu vain otetaan sen suusta (mahdollisesti uhkaavalla irti-karjaisulla varustettuna), siksi irrotus haetaan pitämällä koiraa paikallaan ja antamalla sen pudottaa lelu itse.
• Opeta toimiva irrotuskäsky erillään leikistä.
• Siirtymistä namipalkkauksesta lelupalkkaukseen ei saa tehdä liian nopeasti, koira hämmentyy ja liikkeet hajoavat.
  - Lelun kanssa pitää käydä läpi kaikki samat vaiheet (kriteerit) kuin namiopetuksessa on tehty → opetetaan koiralle sama liike alusta lelulla (kriteerien kertaus).

Häiriöherkkyys

• Häiriöherkälle koiralle ei saa antaa liikaa aikaa miettiä ja keskittyä ympäristöönsä → pidä se koko ajan kontaktissa leikin tai ruoan avulla.
• Jos haluat kontaktia koiralta, pidä itse kontaktia koiraan.
• Vierailla kentillä (jossa paljon uusia ärsykkeitä) pitää treenata tuttuja juttuja ja perusasioita → vaikea ympäristö => helppo treeni ja toisinpäin.
• Selvitä, kuinka monta treenikertaa koira vaatii tottuakseen uuteen kenttään/paikkaan → kokeessa se pitää ottaa autosta kentälle yhtä monta kertaa.

Seuraaminen

• Perusasento saa olla liian takana, mutta ei koskaan liian edessä.
• Seuraamista ei voi treenata jos koira ei ota kontaktia = nosta katsetta heti käskyn kuultuaan. Seuraaminen ON kontakti, seuraamista ei ole jos ei ole kontaktia. 
• Seuraamisliike aloitetaan vasta, kun koira jo valmiiksi katsoo ohjaajaan → ohjaaja ei anele koiralta kontaktia vaan koira anelee katseellaan liikkeellelähtöä.
• Seuraa-sanasta koiran pitää ottaa ja pitää katsekontakti, lähdettiin liikkeelle tai ei → osaavaa koiraa jopa provosoidaan katsomaan muualle.
• Seuraa-käsky tarkoittaa kontaktinpitoa ohjaajaan sivullaollessa eikä päiväkävelylle lähtöä → koira ei saa nousta tai lähteä liikkeelle ellei ohjaaja lähde.
• Seuraa-käskyn jälkeen kannattaa lähteä myös suoraan peruuttamaan tai kääntyä paikallaan vasemmalle → liike ei aina ala eteenpäin → ei kannata ennakoida.
• Seuraamisessa palkkaa koiraa suoraan suuhun (ts. palkka juuri siihen missä haluat koiran pään olevan liikkeen aikana).
  - Saat aukeavan seuraamisen, jos lelu tulee edestä oikealta (oikeasta kädestä) ja/tai leikki/palkkaus tapahtuu ohjaajan edessä.
• Tee aukeavalle koiralle paljon vasempaan käännöksiä → seuraaminen ei ole muuta kuin käännöksiä vasempaan, kunnes paikka korjaantuu (+ muista palkan suunta).
• Aukeavalle koiralle voi myös tehdä 360 asteen käännöksiä tai neliöitä vasemmalle kesken kaavion ja jatkaa sitten alkup. suunnitelman mukaan.
• Jos koiran seuraamispaikka on epävarma, tee pelkkiä vasemmalle käännöksiä ja seuraamista hitaassa käynnissä (koira joutuu aktiivisesti ajattelemaan oikealla paikalla pysymistä)
  - Vasta kun paikka niissä on varma, ota mukaan normikäynti ja oikealle käännökset → näitä kannattaa olla tekemättä kunnes muut asiat ovat kunnossa.

Jäävät

• Käskyn sanottuasi joko pysähdy koiran kanssa ja jatka matkaa kun koira on ottanut asennon (jos se tarvitsee vielä apuasi) tai tee kokonaan kisamainen suoritus, jossa koira pysähtyy ja sinä et.
  - Älä tee minkäänlaisia hidasteluja tai himmailuja saadaksesi koiran jäämään paikalleen, vaan joko täysstoppi tai ei stoppia ollenkaan.
• Jäävissä ohjaajan palatessa koiran luokse koiran tulisi pitää kontaktia = luulla, että minä hetkenä tahansa voi lentää lelu.
  - Palaa siksi koiran luokse hitaasti ja sen näköisesti että olet juuri aikomassa kaivaa lelun esiin → hae kontaktinpito.

 
Eteentulo/Luoksetulo

• Tee paljon eteentuloja lyhyeltä matkalta esim. lelu leuan alla.
  - Voit myös auttaa koiraa pitämällä käsiä edessä sivullasi, jolloin koira tähtää päänsä niiden väliin.
• Monilla on paha tapa luoksetuloon nopeutta hakiessaan palkata koirajoka kerta kesken matkan tai alkaa kaivaa lelua esiin ennen kuin koira on perillä, jolloin koira alkaa ennakoimaan ja odottamaan palkkausta (ja siksi himmailemaan).
  - Tämmöinen on pentutreeniä, kisatasoisen koiran pitää osata tulla koko matka luokse asti ennen kuin se saa palkan, eikä tämän tasoista koiraa pidä enää joutua houkuttelemaan.

Nouto

• Opeta tuolin tai jakkaran avulla, että nouto on jalkojesi välissä kapula suussa istumista.
• Noutoliikettä on turha hakea saalisvietin tai leikin avulla.
• Aloita noudon opettaminen lähellä, kapula edessäsi ja koira sivullasi tai edessäsi. 
• Pitotreenissä koiran tulee olla rauhallinen, aktiivista noutotreeniä (iskuja) voi tehdä kun koira on korkeassa vireessä.
• Pitotreeniä ei kannata treenata ylivireällä/stressaantuneella koiralla, silloin tehdään iskutreeniä.
• Kun nouto on valmis ja koira sen osaa, tee pääosin hyvin lyhyitä iskunoutoja ja 1/20 kerroista todella pitkän matkan nouto jossa tulovaiheessa juokset karkuun.
  - Luovutusasentoa treenataan tuolin kanssa erikseen.
  - Ota palautuksia antamalla kapula koiralle ja antamalla sen tulla eteen.
• Nopeaa iskua kapulaan saa juoksuttamalla koiraa hihnassa kapulan yli ja antamalla koiralle niin vähän löysää hihnaa että sille jää vain sekunti aikaa tarttua kapulaan → noston jälkeen jatketaan juoksemista koska niin koiran halutaan noutaessakin tekevän.
• Jos kapulasta tulee koiralle tärkeämpi kuin palkkana käytetystä lelusta, palkataan koira antamalla sen kantaa kapulaa kunniakierroksen verran.
  - Kapulan saa koiralta pois samoin kuin lelut leikkiessä: pidetään koiraa aloillaan ja joko annetaan sen pudottaa kapula itsekseen tai pyydetään se pudottamaan (jos irrotuskäsky toimii).
• Koiran ote voi olla levoton muistakin syistä kuin rauhattomuuden tai väärän asian vahvistamisen takia → koira voi olla väsynyt (ei jaksa enää purra) tai se läähättää (pakko pitää suuta auki) → tällöin siltä ei voi vaatia parempaa otetta.

Hyppy/A-este

• Älä opeta estettä heittämällä lelua sen toiselle puolelle.
  - Kun palkka (lelu) on esteen takana, koira keskittyy ainoastaan siihen ja este on vain välttämätön paha siinä välissä → koira haluaa välttää esteen ja alkaa kiertää.
  - Esteellä koiran halutaan keskittyvän itse esteeseen ja katsovan sitä, siksi lelu esteen takana on huono kohde (koira keskittyy vain leluun).
• Opeta hyppyeste kulkemalla koiran kanssa sen yli ja naksauttamalla hypystä (aluksi myös ohjaaja ylittää madalletun esteen, myöhemmin ohjaaja kävelee esteen sivusta koiran hypätessä) → koira ei keskity palkkaan suorituksen aikana vaan palkka tulee näkyviin vasta naksauksen jälkeen.
• A-esteen on hyvä olla säädettävä alkeisharjoittelua varten, jotta koiraa voi kävelyttää yli madalletusta A:sta samalla tavalla kuin matalasta hyppyesteestä.

Lentsu Välimäki: Tokoseminaari

Vireen hallinta

• Jotkut ohjaajat jännittäessään koesuoritusta virittelevät koiraa liian kauan (leikkimällä) → koira on jo kaikkensa antanut ennen kuin päästään edes kehänauhojen sisäpuolelle.
• Varsinkin yhtään innottoman koiran sopii olla autossa/häkissä/tolpassa/avustajalla ennen suoritusta ja mennä kehään vain lyhyen hetsauksen jälkeen.
• Pitkä viritys ei takaa pitkäkestoista suoristusta, vaan ennemmin väsyttää koiran.
• Jos koira kuumenee palkkaamattomuudesta, sitä huonompi homma on nostaa kierroksia pitkällä leikillä → mielummin opettaa koiran kestämään pitkiä suorituksia vähitellen.
• Kaikille koirille pitää opettaa, ettei palkkaamattomuus tarkoita sen tekevän väärin.

Seuraaminen

• Koiran korjatessa perusasentoa paremmaksi (vars. seuraamisen aikana) kannattaa se palkata → koiran on kannattavaa olla aktiivinen ja pyrkiä hakeutumaan oikeaan asentoon itsenäisesti.
• Juoksuseuraamiseen saa napakat pydähdykset kun ei anna oman liikkeen valua. Ota kuitenkin yksi hitaampi askel ennen pysähtymistä, jotta koira ehtii varautua pysähdykseen.
• Ennen kuin koiralta voi vaatia suoraa peruuttamista seuratessa (askelsiirtymät taaksepäin), sen pitää osata peruuttaa suoraan itsenäisesti.
  - Monelle koiralle vinous on opittua → opeta suoruus (riko aiemmin opittu) esteen (seinän tms.) avulla
  - Seuraamisessa voi käyttää myös avustajaa esteenä = avustaja kävelee koiran toisella puolella.
  - Agikoirilla voi tehdä putkiharjoituksen: koira peruutetaan putken ja seinän välistä, palkaksi pääsee putkeen.
• Kun vaihdat seuraamisen palkkaustavan namista leluun, ole reilu koiralle.
  - Aluksi seuraamisen tekniikka alkaa tod.näk. vähän rakoilla (koira korkeammassa vireessä) → älä tässä vaiheessa huomioi sitä, oikean tekniikan voi palauttaa erillisellä namitreenillä.
• Sivuaskeliin vasemmalle kannattaa liittää ylimääräinen, sallittu vihje, esimerkiksi pieni vasemman kyynärpään liike taaksepäin merkiksi koiralle lähteä väistämään poispäin.
  - Opeta kyynärpäävihje peilin kanssa hakien koirasta mitä tahansa reaktiota → kun koira tiedostaa liikkeesi, liitä se vihjeeksi lähteä väistämään.

Maahanmeno

• Maahanmenon palkkauksessa tärkeää, että palkka tulee alhaalta → palkka joko on maassa jo valmiiksi tai tulee maahan.
  - Koira ei ole tyhmä: jos palkka tulee ylhäältä, koira nousee, jää vajaaksi tai hidastelee maahanmenossa.
  - Heittopalkka, kuten lelun heittäminen koiran taakse luoksetulon pysähdyksessä, on huono, samoin namin heittäminen/antaminen jos koira koppaa ilmasta.
• Lelupalkkautuvalle koiralle voi pistää lelun (ja namipalkkautuvalle namikipon/-alustan) pienen matkan päähän sen eteen maahan → palkka on jo valmiiksi alhaalla, joten koirankin kannattaa mennä.
• Takapalkan käyttäminen on huono, koska palkalle kääntyminen on ristiriitaista maahanmenon kanssa.
• Sukellusmaahanmeno voidaan hakea kosketusalustalla, jolle koira syöksyy → käsketään maahan → palkka tulee koiran etujalkojen väliin.
• Maahanmeno yhdistetään luoksetuloon ensin käyttämällä tolpan ympäri kiertämistä ja kosketusalustaa → koira kiertää tolpan ja tulee alustalle makaamaan.
  - Muista käskyttää vasta kun koiralla on tassu jo alustalla: jos maahanmenokäsky tulee liian aikaisin, koira todennäköisesti valuu silti alustalle asti → pysähdyksestä ei tule napakka.
• Myös sivulta voi tehdä maahanmenotippumisia alustalla muistaen palkan suunnan (alhaalta).

Irtoaminen

• Koiralle kannattaa opettaa irtoaminen jo pentuna, vaikka vaatiikin kanttia opettaa pennulle "juokse täysiä poispäin", kun yleensä halutaan vain päinvastaista.
  - Koirasta riippumatta on tuskallista alkaa opettaa koiralle irtoamista vasta AVOn jälkeen.
  - Pennulle opetetaan paljon, että lähellä olo on kivaa (perusasento, asennonvaihdot, seuraaminen, luoksetulo...), mutta irtoaminenkin on yksi perusasioista.
• Helppoa irtoamistreeniä on (tolpan/tötsän/puiden...) kiertäminen.
• Lähes kaikkea voi treenata kierrättämällä koiraa (ruudun loppuosan seuraamaan tulo, luoksetulon pysähdykset, nouto...)
  - Varsinkaan pikkupentua ei vielä kannata/tarvitse jättää yksin paikallaoloon luoksetulotreenaamista varten → kierrättämällä voidaan tehdä helppoa luoksetulotreeniä.
  - Noutotreenissä saadaan aikaan kaunis kapulan nosto, kun kapula on tolpan takana ja koira kiertäessään nappaa sen mukaansa.
• Koirat usein pitävät kiertämisestä, joten harjoitus on helppo pitää hauskana ja koirat kestävät paljon toistoja.
• Irtoamista voi tehdä myös alustalle (mm. ruudussa).

Lähetykset

• Tee merkkiä ja ruutua myös niin, että koira joutuu juoksemaan kohti uhkaavia asioita (haukkuvat koirat, seinä jne.) tai niitä on merkin/ruudun vieressä, jotta koira oppii menemään perille asti vaikka sitä vähän jännittäisikin.
• Jos koira jää merkille tai ruutuun haistelemaan, käytä paljon nopeaa palkkaa (heti hihkaisu ja palkka lentää lähelle/sen saa tulla hakemaan).
• Merkille menossa palkka voi tulla omistajalta → vahvistaa nopeaa kääntymistä.
• Nopeaa suoritusta saa nopealla palkalla → usein koiran hidas reaktionopeus selittyy ohjaajan hitailla reaktioilla palautteen kanssa ts. koira on hidas koska omistaja on hidas.

Nouto

• Noutokapulaa mälväävälle koiralle laitetaan nami nokan eteen sen pitäessä kapulaa → annetaan/heitetään koiralle kun leuat ovat paikallaan.
  - Kun merkkaussana on kuulunut, koira saa tiputtaa kapulan palkkausta varten.
• Usein mälväävillä koirilla on vahvistettu liikaa pelkkää kapulan ottamista suuhun eikä lainkaan sen (rauhallista) pitämistä → koira haluaa vain ottaaottaaottaa, mikä johtaa kapulan heittelyyn/pudotteluun/mälväykseen.
• Jo pennulle voi opettaa noutoa heittämällä kapula (jonka se todennäköisesti juoksee ottamaan) ja pennun tullessa kapula suussa takaisin houkutellaan se namilla perusasentoon.
  - Tässä vaiheessa ei haittaa, vaikka kapula tippuisi matkalla, kunhan pentu seuraa houkuttelua ja päätyy perusasentoon → pohjustetaan noudosta sivulletulo.
• Noutokapulan hitaalle nostamiselle saa nopeutta, kun palkkaa nopeasti pelkistä tarttumisista/iskuista → paras on heittää nami/lelu.
  - Voit pistää eri kapuloita riviin ja palkkailla kaikkien nostelemisesta vuorotellen → anna koiran tehdä spontaaneja nostoja, älä käskytä.

Hyppyeste

• Jos koira hiippailee/ennakoi pysähtymistä esteen takana, sen ajatus on hyvä saada pois pysähtymisestä → käytä palkkaavaa avustajaa tai lelua tms. esteen takana muutaman metrin päässä (koira joutuu etenemään esteen jälkeen).
  - Jos koira ennakoi paljon pysähtymisiä, tee vuorotellen pysähdyksiä ja suorapalkattuja hyppyjä.
  - Hiippailevalle koiralle nopea palkka → jos käsky on "odota", lelu on lentänyt jo d:n kohdalla = samaan aikaan käsky ja heitto.
• Jos koira kiertää estettä, käytä avustajaa esteen takana, joka hoitaa palkkauksen → lelu/nami ei tipu/lennä jos koira kiertää.
• Jos hyppynouto huolettaa, koiran kanssa voi mennä hypyn taakse leikkimään, jottei se jojota hyppyä eestaas tai yhdistä ohijuoksua hyppynoutoon.

Ääntely ja häiriöherkkyys

• Mikäli koira vinkaisee/haukahtaa lähtiessään noutoon/merkille/ruutuun, anna koiralle (riittävän iso) nami suuhun juuri ennen käskyä → koira lähtee liikkeelle nami suussa, joten se joutuu keskittymään muuhun kuin huutamiseen.
• Koiran(pennun) uteliaisuutta ei saa tappaa → häiriönsieto ja välinpitämättömyys toisia ihmisiä kohtaa tulee siitä, että omistaja on koiran mielestä paras ja kivoin → tehdään yhdessä kaikkea kivaa.
  - Koira, joka ei koskaan moikkaa ihmisiä tai kiinnitä huomiota ympäristöönsä on joko kipeä tai kuollut → ei haluta kumpaakaan.

Jessica Ristimäki: PK-tottis/Toko

 Pentuiän harjoittelu

• Jessica siitä erikoinen, että käyttää koiran pentuajan tutustumiseen ja leikkimisen opetteluun, ei liikkeiden hiomiseen
• Aluksi pennun kanssa vain leikitään, ensin tutuissa tilanteissa ja myöhemmin eri tottiskentillä vähintään viikottain
• Kun pentu osaa leikkiä hyvin, aletaan odottaa, että pentu esittää omaa aktiviisuutta saadakseen omistajan aktiiviseksi ennen leikin aloittamista
• Kaikki koirat eivät syty saalisleikkeihin nuorena → älä luovu toivosta
  - vietin löytyminen ja kehittyminen voi viedä aikaa

Kisamaiset treenit

• Jessicalla on samat rutiinit aina kentälle tullessa, sekä jokaisessa treenissä että kisoissa
  → konkreettinen rutiini riippuu koirasta: Jessican malinoisille sopii odottelu kentän laidalla, bc on otettava melkein suoraan autosta kentälle
  - rutiini sisältää aina valmistautumisen kentälle menoon (kuten kisoissa), ilmoittautumisen tuomarille (voi olla treenikaveri, muu tuttu tai vaikka mielikuvitustuomari) ja juoksutarkastuksen (joko vieraan henkilön tai omistajan toimesta)
• Pennun voi antaa kentälle tullessa häslätä hetken ja aloittaa sitten, kun se ottaa oma-aloitteisen kontaktin
• Käyttäydy eri tavalla treenien aikana kuin treenejä edeltävässä odottelussa ja ympäristön katselussa
• Joillekin koirille sopii kaavamainen, koemainen treeni joka kerralla, osalle pitää järjestää jatkuvasti yllätyksiä jottei niiden vire lässähdä
  → yllätyksellisyys auttaa myös liikaan terävyyteen → koira ei ehdi keskittyä muuhun kuin suoritukseen
• Terävän koiran kanssa voi olla hyvä aloittaa treeni antamalla koiran katsella ympärilleen → pystyy keskittymään töihin paremmin
• Osaavalle koiralle on hyvä järjestää ylivaikeita treenejä
  - poislukien huonohermoiset koirat, jos ne eivät selviydy tehtävistä → luottamus ohjaajaan menee
  - esim. noutokapuloiden heittoa seuraamisen aikana, lelujen heittelyä ennen noutokapulan heittämistä, vieraat ihmiset silittämässä koiraa sen ollessa paikallaan ym.
• Odottelu ennen treenejä (autossa tai kentän laidalla)
  - koira oppii siirtymään odottelutilasta viettitilaan heti
  - joillekin koirille yksi puru ennen treenejä on OK, useimpien kanssa ei kannata leikkiä ollenkaan
  - odota, että koira on itse aktiivinen ja hakee kontaktia
• Jessicalla on eri seuraamiskäskyt liikkeiden välisessä seuraamisessa ja varsinaisessa seuraamisliikkeessä → molemmissa on vähän eri intensiteetti
• Tietynlaisille koirille konflikti voi tuoda lisää suoritusvoimaa
  → asiat tehdään treeneissä täysin eri tavalla kuin kisoissa → kisatilanteen erilaisuus ja koiran hallintaan ottaminen luovat tarvittavan konfliktin
• Itsenäiselle koiralle pitää järjestää jännitystä treeneihin
  → tee 3 treeniä samalla kaavalla, 4. kerralla alku samanlainen ja loppuun jotain täysin erilaista
  → tee kaava, riko se, tee kaava, riko se, jne.
• Vaadi, mitä aloitat, älä anna koiran palkata itseään muulla hauskalla
  → koira arvostaa antamaasi palkkaa enemmän
  → tulet itse suuremmaksi auktoriteetiksi
• Treenejä edeltävät rutiinit ovat tärkeitä myös omistajan jännittämisen kannalta
  → jännitys ei tartu niin paljon koiraan, kun siihen otetaan mahdollisimman vähän kontaktia ennen suoritusta
  - kun rutiinit ovat tuttuja, ei tarvitse jännittää omaa tekemistään
• Opeta koiralle vauhdikas vireennostatustemppu (pyöriminen, kierto tms.)
• Tokossa käyttöön kannattaa ottaa liikekohtaiset virittelysanat, sillä liikkeiden järjestys on aina eri ja kuhunkin liikkeeseen pitää saada oma vireensä

Liikeharjoittelu

• Vauhtinoudot kapulalla tunne-ehdollistavat koiralle, että tarttuessa kapulaan on kiire ohjaajan luo
  - kovaa juokseminen antaa koiran jaloille tekemistä → koira ei ehdi/tajua pureskella kapulaa
• Kapulan pureskeluongelmat johtuvat yleensä siitä, että kapulan pito ohjaajan lähellä on stressaavaa
  - Jessica itse ei tee lainkaan kapulanpitoharjoituksia/vaatimista
• Noudossa voi ja kannattaa palkata paljon lennosta
  - Jessica tekee luovutukset ainoastaan kokeessa
• Hypyssä ja hyppynoudossa kannattaa käyttää aluksi matalaa, mutta aina vaihtelevaa korkeutta
  - jos noudon lisääminen hyppyyn saa koiran liikaa saalisvietille, seurauta koiraa pieni pätkä heiton jälkeen ennen noutokäskyä
  - noudon voi tehdä myös jättämällä koiran toiselle puolelle estettä kapula selkänsä takana → liikemallit kuin normaalissa noudossa mutta ilman saalisärsykettä (heittoa)
• Tokon tunnistusnouto kannattaa tehdä ylivaikeana, mikä pakottaa koiran rauhoittumaan ja keskittymään
  - ulkona oikean kapulan voi peittää nurmella, sisällä muovipussilla...
• Ota ylivaikeat treenit paikkamakuuseen, jotta koiralle saadaan hyvä fokus kohti ohjaajaa → koira kanavoi konfliktin katsekontaktiin
  → ylipaljon häiriötä
• Lonkkailemattomuus tulee helpoiten vireen/vietin kautta, ei fyysisesti korjaamalla
• Maahanmenoon saa nopeutta turhauttamalla koiraa
  - aluksi opetus tehdään namilla, myöhemmin avustaja pitää koiraa hihnassa niin ettei se pääse namille → turhauman kautta pitäisi saada nopeus
  - varmuus ja vahva osaaminen liikkeissä nopeuttaa myös, rakenna ensin paljon vahvistehistoriaa, älä huolestu liian aikaisin
• Eteenmenoon/lähetyskäskyihin kannattaa ottaa virittelysana tai -kosketus (esim. taputus rintaan)
  - vie lelu ensin koiran kanssa kauas ja lähetä, myöhemmin avustaja vie koiran odottaessa piilossa
  - lähetyksen jälkeisen maahanmenon opetus: avustajan taluttaessa koiraa kaukana hihnassa annetaan käsky → kun käsky alkaa toimia, sen voi yhdistää valmiiseen eteenmenoon
  - lopeta liike aina koiran vierelle menoon, jottei koira opi aina juoksemaan takaisin palkattavaksi
• Palveluskoirakokeiden A-esteellä kannattaa koira ohjata laskeutumaan alas asti lelulla
  → paljon toistoja, jotta koiran motoriseen muistiin jää oikea suoritus esteen suorittamisesta mahdollisimman alas (harjalta hyppäämisen sijaan)
  - yhdistä vasta vahva suoritus noutoon, koska saalisviettiliike saattaa provota koiran taas hyppäämään
• Jessica ei opeta seuraamista imuttamalla vaan perusasennon kautta askel kerrallaan
• Koiran venkoillessa seuraamisessa (jätättäminen, poikittaminen, etäisyys, hyppiminen...), älä ala itse venkoilla vaan pysähdy ja anna koiralle mahdollisuus itse korjata
  → älä palkkaa korjaamisesta, vain kehu ja liikkeen jatkaminen
  - palkkaa hyvin, kun seuraaminen näyttää haluamaltasi
• Käsky "seuraa" → koira ottaa kontaktin → palkaksi kehu ja liikkeelle lähtö → heti lähdön jälkeen palkka
• Lelupalkkaukseen siirtyessä koira alkaa usein edistää, mistä koiraa pitää aina korjata → korjaamalla koiralle kerrotaan korrekti paikka
• Takaa sivulletulo ei ole itsestäänselvyys koiralle, joka on opetettu tulemaan sivulle edestä
  - korjata/opettaa voi avustajan kanssa apparin pitäessä koiraa hihnassa ohjaajan takana ja estäen siten ylimääräisen venkoilun
• Koiralle kannattaa opettaa itsenäinen oikean perusasennon paikan katsominen ja oikealle paikalle tuleminen eri suunnista
• Koiran inhokkiliike tai muuten vain hitain liike kannattaa sijoittaa ensimmäiseksi liikkeeksi treenissä
  → koira saa tällä liikkeellä omistajan aktiiviseksi ja mukavaksi → kaikki kiva alkaa siitä → tunne-ehdollistuminen
  - tee treeniä vain tutulla kentällä, vieras ympäristö hidastaa koiraa entisestään
• Luoksetulon pysäytykset Jessica opettaisi kierrättämällä koiraa esteiden ympäri
  - myös lenkillä koiraa kannattaa pysäytellä paljon eri suuntiin

Maastolajit

• Haukkumattomasta koirasta tuskin saa haukkuen ilmaisevaa koiraa
  - rullailmaisu on kuitenkin usein helpompi kuin yleisesti luullaan
• Jäljillä keppi-ilmaisun Jessica tekee takaperinketjuttaen
  - esineet eivät saa aiheuttaa painetta, muuten ne jäävät ilmaisematta

Maare Kaiperla: Koiran elämänkaari

 Osteopaatti DO, CranOst (UK)

• Osteopatian lähestymistapa on kokonaisvaltainen, ei oirekohtainen
  - pyrkii saamaan kehon itse homeostaasiin → auttaa sitä korjaamaan itse itseään
• Koiralla on oikeus olla mikä se on: koiraeläin
• Lähtökohdat: koiran hyvä elämä - saada elää lajityypillistä elämää
  - liikunta on koiran työtä
  - leikin kautta voidaan tehdä ja harrastaa
  - suhteen luominen lähtee jo pikkupennusta
  - suhde laumassa = perheessä, lauman dynamiikka ja harmonia
  - ravinto tuoretta, ei eineksiä, mahdollisimman hyvin käytettävissä
  - terveydenhoito, ei sairaanhoito
  → tuetaan koiran terveyttä koko sen elämän ajan, jo ennen kuin se sairastuu
  → kaikki ylläoleva liittyy terveyteen (ravinto, lauma, suhteet, liikunta)
• Liikunta on prioriteeteissa ykkönen → tärkein koiralle
  - ongelmat yleensä poistuvat pelkällä tällä

Koira- vai ihmisongelmia?

• fyysinen tila: kipukoira (hankala tietää, vain akuutti kipu on selkeää)
• pentuiän traumat
  - kannattaa purkaa paitsi hoitamalla eläinlääketieteellisesti, myös hermoradoiltaan (akupunktio, osteopatia, homeopatia)
• suhde ihmiseen: sosiaalistuminen, kasvatus → oikeammin ihmisen suhde koiraan
  - nonverbaali viestintä, energioiden aistiminen luonnossa
  - eleiden takana aina energeettinen tila
  - koirat aistivat ihmisen eleitä ja mielentiloja → ne voivat parantaa tai pahentaa ongelmaa, esim. hermostuminen lenkillä voi pahentaa ohitusongelmaa jne.
• tarvitaanko kasvatusta ja millaisilla metodeilla
  - toisessa päässä skaalaa väkivalta, toisessa nameilla lahjominen ja koiran miellyttäminen
• johtajuus ja laumahierarkia
  - ei alistamista, vaan syvää nonverbaalia viestintää → koira voi rentoutua
• syvempi vuorovaikutus
  - tunnetila luo oikeanlaisen energian, jota koira lukee → mahdollistaa viestinnän

Ravinto

• erityistarpeet ongelman ilmetessä
• koirilla enemmän kuin koskaan aiemmin suolisto-, iho- ja aineenvaihduntasairauksia
• lisäaineet
• ravinnon vitaliteetti ja luonnonmukaisuus
• imeytyminen ja hyötysuhde
• luonnollinen ravinto voi olla hyvälaatuista nappulaa, varta vasten koiralle tehtyä kotiruokaa tai raakaruokintaa (oikein tehtynä)
• suoliston toiminnan oltava tasapainossa
  - jatkuva vatsan löysyys on ongelma → ärsyttää pohjukkaissuolta, estää ravintoaineita imeytymästä, häiritsee kalsiumaineenvaihduntaa ja sitä kautta kalsiumtasapainoa
• ruokinta pitää sovittaa omalle perheelle ja elämäntilanteelle sopivaksi
  - muuten samantekevää, mitä ruoka lopulta on, kunhan se toimii ja sopii
• (yleisökysymys maitohappobakteerien käytöstä): toimivia maitohappobakteereja ei ole markkinoilla
  - akuutteihin tapauksiin OK, mutta viili ajaa saman asian
  - kroonisiin vatsavaivoihin toimii vain ruoan vaihto
• maitotuotteet muutoin kuin vatsan tasapainottamiseen käytettynä ovat huono vaihtoehto, ne ovat limaa muodostavia ruoka-aineita
• hyvä ruoka on mieluiten viljaton ja lisäaineeton
  - proteiinit mieluiten kunnon lihasta, ei teurasjätteestä tai hormonilihoista
• moni ruokavalmistaja ratsastaa brändillään, vaikka laatu on nykypäivänä kehno

Koiran elämänkaari

• Pentu 0-8 viikkoa: leimautuminen alkaa
  - sijoitusnartun erottaminen pennuista 5-viikkoisena on todella huono idea
  → kannattaa kysyä kasvattajan käytännöistä ja miettiä, haluaako moista toimintaa tukea ottamalla pennun tällaisesta pentueesta
  → koirien kasvattajilta vaadittava asennemuutos!
• Uudisasukas 8-12 vk: totuttelua uuteen laumaan, siisteyskasvatus
  - perheen vanhoihin koiriin tottuminen ei välttämättä käy itsestään
  → pentua on turha traumatisoida, jos vanhempi koira ei anna hyvän koiran mallia
  - alkuaikana jatkuva ulos pissalle ravaaminen on normaalia
  → siisteyskasvatuksen nopeus on kiinni omasta viitseliäisyydestä
• Nopeaa kehitystä 3-9 kk: uusien asioiden opettelua, sosiaalistuminen, hampaistus 4-6 kk iässä
  - tutustuminen ympäröivään maailmaan askel askeleelta
  - koulutuksen voi jo aloittaa namipohjaisena
  - luontainen kehittyminen ilman stressiä
  - on hyvä opettaa pennulle 2 uutta taitoa päivässä → voi olla mikä tahansa uusi asia (istuminen, kyläily, hihnakävely...)
  - pennun on tavattava erilaisia koiria → muuten aikuisena voi tulla rasistiksi
  → toisten koirien sosiaalisuus ja ystävällisyys kannattaa kuitenkin varmistaa ensin
• Kohti aikuisuutta 9-18 kk: rajojen kokeilua, taitojen opettelua
  - hyvä johtajuus tärkeää
  - liikkuminen eri paikoissa, erilaisilla pinnoilla, eri tilanteissa...
  - ihmisen oma olemus antaa joskus henkisesti epätasapainoiselle teinikoiralle turvan
• Haasteellinen askel aikuisuuteen 18-28 kk: keho valmis, mieli ei
  - koiralta on vaadittava, että pyydetyt asiat suoritetaan loppuun asti
  - koira yrittää käyttää kaikissa tilanteissa pentukortin
• Parasta aikaa 28 kk - 7 v: valmis elämäntehtävään
  - koira valmis henkisesti ja fyysisesti
  - isojen rotujen uroksilla luuston kasvu loppuu myöhään → säästettävä rasitusvammoilta
• 7 v → : eläkeikä

Syntymän ihme

• saanut negatiivisen sävyn pentutehtailun takia
• emolle on hyvä mahdollistaa luolamainen pentulaatikko, jossa ja jonka ympärillä on rauhallista kunnes pennut ovat 3-4 viikon ikäisiä
• emon stressitaso (kantoaikana ja imettäessä) vaikuttaa pentujen kehitykseen
• pennunhankkija voi vaikuttaa, mistä oloista pentunsa ottaa:
  - valitse kasvattaja
  - tapaa molemmat pennun vanhemmat
  - tutustu emon oloihin
  → vaatii vähän vaivaa, ja aikaa hyvän kasvattajan, yhdistelmän ja pennun löytämiseen voi mennä vuosia
  - ole kriittinen ja vaativa
  - vaadi, että pennut eivät ole pelkkiä käyttöesineitä joita myydään

Emä

• jalostusnartun hoito alkaa jo ennen astutusta
  - nartulta on hoidettava esim. selkävaivat pois
• stressi pois
  - autonominen hermosto rauhalliseksi
  - kilpailemisen lopettaminen jo pari kuukautta ennen astutusta
• hyvää ruokaa
  - puhdistuminen
  - terveet kudokset
• luonnonmukainen astutus
  - luonnonvalinta toimii ja sen pitää antaa toimia
• tiineysajan liikunta ja aktiviteetit
  - narttu tarvitsee niitä, mutta kohtuullisesti
• säännöllinen osteopatia koko kantoajan
• epigenetiikka - kontakti syntymättömiin pentuihin
  - pentu saa perimäänsä nartun ympäristön vaikutteita
  - narttua ja sikiöitä hyvä kosketella

Tie maailmaan, rankka kokemus?

• esim. pitkittynyt synnytys on rankka kokemus
• synnytyskanavan läpi tuleminen on pennulle valmistava kokemus
• ensimmäinen henkäys vapauttaa kallon paineen
• heikollakin pennulla on oikeus elämään → voidaan usein hoitaa osteopatialla
• vaikea syntymä voi aiheuttaa neurologisia- ja käytösongelmia → kallo-ongelmat

Kallo: keskusyksikkö

• suojaa aivoja ja aistinelimiä
• ei umpiluuta, vaan useiden luiden joustava liitos
• lukkiumat kallon luissa → vaikutus koko mekanismiin
• traumojen ja törmäysten vaikutus
• syntymäongelmat

Pentuiän merkitys

• hyvä kysyä tarkempia tietoja synnytyksestä kasvattajalta (tapa, odotusaika, imeminen ym.)
• onnettomuudet usein taustalla myöhempiin ongelmiin
• ravinto
  - opettele, mitä ravintoaineet tekevät elimistössä
• liikunnan ja levon suhde
• liikunnan laatu: luuston kehitys ja koordinaatio
  - erilaiset alustat, mäet, metsät
• psyykkinen stressi ja stressittömyys
  - sano ei tynnyrissä eläneille pennuille
• hyvä kasvattaja antaa hyvän pennun, jota omistaja muokkaa
• pentuikä on tärkein → ensimmäinen vuosi on oleellinen

Kasvuikä

• pohja hyvälle elämälle
• pennun valinta ja omistajan tietoisuus on jo yksi kriteeri
• leimautumisaikaa ei voi korvata
• sosiaalistuminen alkaa heti
• hampaistus 4-6 kk iässä
  - ravinto, joka antaa hampaille työtä
  - osteopatia hoitaa myös purentahäiriöitä
• rokotteet
  - paras olisi rokottaa, kun emon vasta-aineet ovat hävinneet ja hampaat vaihtuneet
  - rokotusajankohdan voi siirtää perinteisesti totutusta, mutta vastuullisesti → tämä on vain yksi näkökulma
  - rokottamatta jättäminen ei ole hyvä vaihtoehto
• liikunta ja leikit
  - isoille roduille kohtuus
  - nyrkkisääntö: ikä minuuteiksi → sen verran koira voi touhuta ja leikkiä ilman taukoja (esim. 4 kk = 4 min)
  - vapaalla liikunnalla metsässä ei saa koiraa rikki → omistajan perässä asfaltilla juokseminen hajottaa
  - leikkeihin järkeä: varo liukkaita pintoja ja pintoja, joihin voi törmätä → tee leikki turvalliseksi
• ravinto
  - ei lisäravinteita
  - VÄLTÄ YLIPAINOA!
  - pienikin kehityshäiriö on syy muuttaa ruokintaa heti!

Kasvuiän tavallisimmat ongelmat

• luustohäiriöt voimakkaaseen kasvuun liittyen
  - purenta
  - ryhti → selän ja lonkan vaivat (takakorkeus)
• panosteiitti
  = kasvuhäiriöt, usein ruokintapohjaisia
• lonkkavika perinnöllistä → kasvattajan vika
• korjauskirurgia, jolla korjataan huonoa jalostusta ansaitsee kritiikkiä
• nivelten kasvuhäiriöt, joissa niveltä ympäröivä rusto tai rakenne kehittyy epänormaalisti
  - syitä: perimä, onnettomuudet, ravinto (Ca/P-tasapaino, proteiini, energiankulutus)

Panosteiitti

• kasvavaa koiraa vaivaava kummajainen
• yleensä etupään ongelma
• luuydinalueelle verenkiertohäiriöitä, yleensä syynä liika proteiiniruokinta
• aiheuttaa ödeemaa ja painetta
• oireet: kuumeilu, anoreksia, apatia, lihastrofia
• luukalvomuutoksia
• erilaisia toimintahäiriöitä

Yleisimpiä syitä selän ongelmiin

• perimä - peritty/hankittu (esim. vinolantio)
• kasvunaikaiset häiriötekijät
• pentuiässä luodaan terve biomekaniikka!

Sairauksia korostetusta jalostamisesta

• luustorakenne
• kallo
• hermorakenne
• iho
• käytös
• immuniteetti
• fertiliteetti

Epigenetiikka

• geenit ovat tietokoneen kovalevy, epigeenit ohjelmia
• yksilön olosuhteet elämän aikana on tärkeä perintötekijä
• proteiinien vaikutus epigeneettiseen mekanismiin

Aktiivinen aikuisikä

• leikki on koiran työtä
  - jokaisella koiralla on oikeus työhön ja tehtäviin
  - sohvakoiran elämä ei ole elämisen arvoista
• työperäiset vaivat
  - miten harrastaa koiraa rikkomatta
  - ei ole tarkoituksenmukaista treenata 6 pv/vk → jos keho ei hajoa, niin psyyke ei ainakaan kestä
  - kohtuus kaikessa
• ymmärrä, miten terve koira liikkuu

Koirilla nykyään paljon ortopedisia ongelmia

• liika kuormitus
• paljon traumoja (törmäykset ym.)
• polviongelmat
  - joko traumaperäisiä tai toiminnallisesta rakenteesta (85 % lantiopohjaisia)
• selän ongelmat
• selästä aiheutuvat ongelmat eivät rajoitu pelkästään selän alueelle, vaan oirekuvasto on yleensä monimutkaisempi
  - heijaste- ja kompensaatiokivut
  - toiminnot ohjautuvat hermostosta, selkä toiminnallinen keskus
  - paikalliset ongelmat vs. koko kehon ongelmat

Voiko rikkinäisellä koiralla harrastaa?

• ei kipulääkkeiden avulla
• jos koiralla ei voi tehdä, se jää kotikoiraksi
• harrastaminen aina koiran ehdoilla
• ongelmien/kivun hoito
• säännöllinen kehonhuolto
• ravinto
• liikunta (ei vain lajiharjoittelua)
• koiran motivaatio
• jokaiselle sopivia lajivalintoja: metsäliikunta, uinti, jäljestys (mikä tahansa nenätyö)
  → palauttava vaikutus kehoon

Hyvä vanhuus

• vanhuusiän vaivat koirillakin yleisiä
  - johtuuko lisääntyneiden vaivojen illuusio siitä, että ennen vaivoja ei juuri noteerattu tai hoidettu?
• yleinen kankeus ja jäykkyys liikkeissä
• nivelten ongelmat
• nikamien degeneraatio
• selkäytimen degeneraatiot
• viskeraalivaivat
• dementia
• tervettä vanhuutta pohjustetaan läpi koiran elämän terveyttä hoitamalla
• vanhalla veteraanilla oikeus hyvään elämään ja terveyttä tukeviin hoitoihin
• ravinto
  - hyvin sulavaa, tarpeeksi usein
  - ei suuria muutoksia
• ravintolisät
  - MSM, C-vitamiini, omegat, yrtit
• painonsäätelyn salaisuus
  - ei laihdutusruokia! → anna kunnon ruokaa, muuta määrät koiralle sopiviksi
• aktiviteetit
• terveydenhoito
• älä ala sääliä tai inhimillistää vanhaa koiraa
  - kunnioita vanhuutta

Kohti transformaatiota

• hyväksyä vanhuus, uskaltaa luopua
• luonnollinen loppu vai eutanasia?
• kohtaa asia - se auttaa luopumisessa → ole mukana lopetuksessa
• voit tehdä toimintasuunnitelman jo etukäteen
• älä tee päätöstä liian pian tai toisaalta pitkitä sitä
  - asiantuntijoilta, kuten eläinlääkäreiltä, saa kyllä apua

Nauti elämäntoveristasi!

Seppo Savikko: Agilityn perusteet, osa 2

 Seppo Savikko
- omistanut koiria aina
- harrastanut agilityä 20+ vuotta, siitä vähintään 15 vuotta kouluttanut lajia
- päätoiminen agilitykouluttaja, jätti juuri muut päivätyöt pois
- agilitytuomari

• Agility voi vaikuttaa sisäänpäinlämpiävältä lajilta, sillä mukaan voi olla vaikea päästä. Mutta kun kursseille ja lajin pariin pääsee niin tarjontaa kyllä löytyy.

Hyviä kotiharjoituksia

• venyttelyt (mieluiten niin, että koira aktiivisesti venyttää itsensä)
• tasapainotemput (esim. oravaistunta)
• paikallaolo + räjähtävä lähtö
• luoksetulo + poispäin lähetttäminen (namikipolle tai kosketusalustalle)
• leikkiminen

KOIRAN OHJAAMINEN

Sanallisesti (käskyt eri esteille, eri suunnille...)

• itsenäinen suoritus opetetaan lähettämällä koira esteille
  - aluksi läheltä, matka kasvatetaan nopeasti 5-7 metriin
  - näin myös ohjaajalle jää mielikuva, että estekäsky pitää antaa ajoissa (viimeistään edellisen esteen kohdalla, eli n. 7 m päästä)
• palkattomuus opetetaan takaperinketjuttamalla esteitä
• esteestä tulee koiran mielestä sitä kivempi ja palkitsevampi, mitä enemmän sillä esteellä palkitaan
  → esteen arvo kasvaa koiran silmissä
  - vrt. treeneissä palkka tulee usein kontakteilta mutta harvoin hyppyesteiltä
  - este voi olla myös itsessään hauska ja palkitseva (esim. putket useimmille koirille)
• koiralle annetaan suunta muulla ohjauksella, käsky on vain lupa suorittaa este
  - useille koirille suullisella käskyllä ei ole merkitystä (koira menee putkeen jos ohjaa putkeen, huuteli sille mitä tahansa)
  - ohjaamisessa aina tärkein on vartalo-ohjaus
• käskyjen on oltava erilaisia
  - putki, puomi, pussi, pujottelu... → koira valitsee todennäköisesti itselleen mieluisimman, ei käskettyä estettä

Käsimerkein

• merkitykseltään koiralle ehkä vähäisin
• käsin voidaan kuitenkin ilmaista esimerkiksi korkeutta (putkeenmeno → käsi alas, A → käsi ylös)
• kertoo koiralle usein, kummalle puolelle ohjaajaa se halutaan
• saksalaisen tutkimuksen mukaan koira hakeutuu ohjaajan sille puolelle, jonka käsi on matalammalla
  → otettava huomioon esim. käännöksissä jos halutaankin koira käännöksen ulkopuolelle
  

Vartalo-ohjaus
Liikkuminen

• koira on saalistaja ja huomaa siksi liikkeen parhaiten
• tärkein koiran ohjauksessa on oma liike, se on loppupeleissä se, mitä koira aina seuraa
• koira reagoi liikkeeseen myös silloin, kun se ei näe sitä (esim. ohjaajan juostessa takana)
• myös liikkeen lopettaminen/hidastaminen on merkityksellistä
  → voimakas signaali siinä missä voimakas kiihdyttäminenkin
• vrt. venäläiset "laatikkotreenit", joissa ohjaaja liikkuu n. 2 m x 2 m ruudussa keskellä kenttää ja ohjaa koiransa koko radan läpi
  - ruudussakin on liikuttava koiran halutun liikkeen mukaisesti → kun oma liike ruudun sisällä loppuu, loppuu koirankin eteneminen → oma liikkumisvauhti ruudussa tulee asettaa riittämään
  - suullisten käskyjen oltava koiralle vahvoja
• johdonmukainen liikkuminen on tärkeää
  - mitä haluat koiran tekevän, tee itse
  - hyvinkoulutetun koiran kanssa on helpompaa → voi keskittyä omaan ohjaamiseen ja koiran liikkumiseen oman liikkeen ja suuntien sijaan
• kätevää olisi, jos ohjaaja kuivaharjottelisi erikseen ilman koiraa
  → ohjaaja olisi paljon valmiimpi ohjaamaan, kun mukaan liitetään koira

• Irtoaminen on yksi agilitykoiran perustaidoista
  - harvalla ihmisellä on kanttia vahvistaa hyvää irtoamista pikkupennusta lähtien
• Hyppyrata on helpotettu agilityrata, jolta puuttuu A, puomi, keinu ja pöytä

Tommy Wirén: Koiran käyttäytyminen ja koulutus, osa 2

Tommy Wirén
- eläinkouluttaja
- kouluttanut eläimiä työkseen 15 vuotta, pääasiallisena työnä 10 vuotta
- kouluttaa eniten ihmisiä, toiseksi eniten koiria tai lintuja (kanoja)
- oma yritys Trainer's Choice

KOULUTUKSEN TEKNINEN TOTEUTUS

Vahvisteen käytön osa-alueet

• ajoitus (milloin)
• vahvistetiheys (menestyksen määrä)
• kriteeri (vaatimustaso)

Ajoitus

• Reagoimalla et ehdi, joten on ennakoitava
• Vahviste tulee antaa täsmälleen halutun käytöksen aikana
• Koskaan et saa mitä haluat, aina saat sitä mitä vahvistat!
• Palkkion ajoitus on kouluttajan tärkein taito
• Vaatii jatkuvaa harjoittelua
• Yleisin koulutusvirhe
• Omia mekaanisia taitoja voi harjoitella ennen jokaista treenisessiota eläimen kanssa
• Mitä tarkemmaksi koulutuksellinen näkö tulee, sen paremmin oppii näkemään, miten myöhässä on
  - Aluksi kouluttajalla on illuusio ajoissa olemisesta, kun on itse vielä tietämätön omista virheistään
• Nopeutta ja täsmällisyyttä joutuu harjoittelemaan

Vahvistetiheys

• Vahvista usein
• Vähintään 12 vahvistetta minuutissa kun asia on uusi
• Korkea vahvistetiheys vähentää häiriöihin reagoimista
• Matala vahvistetiheys lisää häiriöihin reagoimista

Kriteeri

• Vahvista vain
  - kriteerit täyttävä käytös
  - yhtä kriteeriä kerrallaan
  - halutunlaista käytöstä
• Teitkö maalin? Vastaus on joko kyllä tai ei.
• Muuta kriteeriä, kun kaksi perättäistä harjoitusta on onnistunut 80 %
• Kriteeri = yksiselitteinen, yksityiskohtainen vaatimustaso, ei muutu paitsi silloin kuin sitä tarkoituksella nostetaan
• Tiedät nostaneesi kriteeriä liikaa, jos et pääse palkitsemaan (vahvistetiheys)
• Nosta koko ajan vähän, ei kerralla paljon

• Noin 85 % koulutuksessa ilmenevistä ongelmista johtuu ylläolevista seikoista (ajoitus, vahvistetiheys, kriteeri)
  - huom. uuden käytöksen koulutuksen aikaisista ongelmista, ei esim. ongelmakäytöksistä

Tee kouluttamisesta mahdollisimman yksinkertaista

• Tommylla teemat lenkeillä:
  - 1 teema (=treenattava asia) / 1 lenkki (esim. yhdellä lenkillä treenataan seisomista, toisella maahanmenoa...)
  - määrittely ennen lähtöä kriteereineen
  - tämä on Tommyn koirien ainoa käytännön harjoittelu, muuta käytännön harjoittelua (yleistämistä) ei tehdä
  - Tommy tekee perättäisellä sessiolla 10-15 toistoa, sessioita on yhteensä muutama lenkin aikana
• Tommy käyttää loppuvaiheen koulutuksessa mieluusti muuta kuin ruokaa
  - ruoka kuitenkin alussa
  - leikin kanssa tiedettävä, milloin ja miten
  - esimerkiksi seuraamisen oltava jo vahva käytös koiralle, jotta leikki ei sotke sitä
• Loppuvaiheen koulutuksessa vahvistetiheydellä ei ole enää niin suurta merkitystä
• Tekeminen itsessään nostattaa ruoan arvoa
  - alussa suoritusvire ei ole tärkeä, se voi nousta tehdessä sitä mukaa kun ruoan (tai muun vahvisteen) arvo kasvaa

Tärkeysjärjestys kouluttamisessa

1. Kouluttajan oma toiminta
   - Miten suhtaudut tilanteisiin?
   - Miten ennakoit tilanteita?
   - Miten toimit koiran näkökulmasta?
2. Tarkka palkitseminen
   - Mikä toimii palkkiona?
   - Mistä asiasta palkitaan (reaktio/käytös)?
   - Mihin palkitaan (palkkion suunta)?
   - Kuinka monta kertaa?
   - Toteutuuko vahvistetiheys ko. treeneissä?
3. Apuvälineiden käyttö
   - Mitä välineitä käytetään (kuonopantaa, talutinta, pilliä, naksua)?
   - Miten kyseistä välinettä tulisi käyttää (onko ehdollistettu/yleistetty väline toimivaksi)?
   - Mikä tarkalleen ottaen on reaktio, mihin välinettä käytät?
   - Kuinka suurta tarkkuutta toiminnan vahvistaminen edellyttää?
   - Missä vaiheessa koulutusta välineet ovat tarkoituksenmukaisia?
   → Ei ole hyviä tai huonoja välineitä: niitä käytetään hyvin tai huonosti
   → Väline ei kouluta koiraa, vaan ihminen

•  Palkkaatko samasta käytöksestä, jonka merkkaat kehulla/naksulla?
  Kun naksautat yhdestä ja palkkaat toisesta, molemmat käytökset kyllä vahvistuvat, mutta palkintoa edeltävä käytös jyrää tavoitekäytöksen.
• Se, mikä ihmisten mielestä vaikuttaa säännölliseltä vahvistamiselta on usein eläimen mielestä epäsäännöllistä
  - Ihmisetovat vajavaisia, asioita jää vahvistamatta reaktionopeuden ja tarkkaavaisuuden puutteen takia
  - Siksi on aivan turha tehdä vahvistamisesta tahallaan epäsäännöllisempää kuin se jo on
  - Pyrittävä täsmällisyyteen ja yksiselitteisyyteen

Kouluttamisessa huomioitavaa

• Luo onnistumisen edellytykset
• Mieti tarkalleen mitä haluat
• Suunnittele harjoitus etukäteen
• Kun koulutat, keskity koiraan koko ajan
• Pidä harjoitukset lyhyinä
• Kirjaa kaikki ylös
  - Miten pitkän treenin muistat/jaksat kirjoittaa ylös?
  - Yleensä 2 x 30 sek on hyvä treeni, 3 x 30 sek on jo vaikea
  → 3-4 kpl 1,5 min periodia päivässä → minuuttitreenit
• Tiedä mitä haluat ja mitä et halua
• Ei pehmeä koulutus, vaan johdonmukainen koulutus
• Turvallisin ja nopein tapa on R+ & P-

Think plan do!
Jos et onnistu...

• lopeta koulutus heti!
  - älä anna eläimelle mahdollisuutta oppia ei-toivottuja asioita
• palaa kohtaan kaksi: plan (suunnittele)
• tarkista, oletko toiminut suunnitelman mukaan
  - pysy suunnitelmassa

 

•  Älä rankaise eläintä omista mokistasi
  - omia mokia ovat, jos koira ei opi tai oppii väärin → johtuu huonosta koulutuksesta

Jaksota koulutus

• Periodit / koulutusjaksot
  - muutama minuutti kerrallaan
  - koulutusjakso koirille 2-5 min
  - (30 sekunnin sessio, 2 minuutin jakso = neljä sessiota/jakso = 4 x 30 s)
  - periodin tulisi sisältää useampi sessio, joiden välissä voi olla pieni tauko
• Kyse ei ole koiran jaksamisesta vaan ihmisen herpaantumisesta → ihminen ei jaksa keskittyä yhtäjaksoisesti enempää
• Pätki koulutus pieniin paloihin → helpottaa nousujohteisuuden seuraamista
• Tarkista menettelytapasi
  - jos käytös pysyy ennallaan 3 sessiota
  - jos käytös huononee kahden ensimmäisen session aikana
• Jokaisen session jälkeen sinun tulee kysyä itseltäsi: "Olenko nyt parempi kuin aloittaessani?"
• Jokaisen vahvisteen jälkeen sinun pitää pystyä vastaamaan kysymykseen "Teitkö maalin?" kyllä tai ei
  - jos et tiedä, sinulle ei ole kriteeri selvillä

Koulutuksen rakenne

• tavoite pilkotaan osatavoitteiksi
• toiminnan aikaansaaminen
• alkuyleistys
• vihjeen liittäminen
• latenssi
• ärsykekontrolli
• yleistäminen                                              ↓ varsinainen treeni alkaa vasta ärsykekontrollin jälkeen
• siedättäminen
• määrä, kesto ja etäisyys
  → vasta viimeiseksi tulee palkkaamisesta lintsaaminen eli toiminnon määrän lisääminen = satunnainen palkkaus
  → satunnainen palkkaus vahvistaa käytöstä, kunhan sitä käytetään tarpeeksi myöhäisessä vaiheessa (viimeisenä), liian aikaisin tehtynä se vähentää/heikentää/kadottaa sen

Toiminnan aikaansaaminen

• houkuttelu
• toiminnan poimiminen
• toiminnan muotoilu eli shaping
• kohteet

• Opettele houkuttelemaan niin hyvin, ettei sitä tarvitse tehdä kuin 1-3 toiston verran
  - houkuttimesta tulee muuten toiminnan vihje
  - 1-3 houkuttelukerran jälkeen siirrytään poimimiseen koiran tarjotessa samaa asiaa pienen viiveen jälkeen
  - tämä pieni viive saa monet ihmiset houkuttelemaan lisää, mutta siitä pitää yrittää pidättäytyä ja antaa koiran yrittää
  - koiran itse tarjoama toiminta ei yleensä ole niin näyttävä ja "valmis" kuin houkuteltu toiminta, mutta se kannattaa muotoilla halutuksi poimimisen jälkeen
• Usein videoiden ja seminaarien demokoiria palkataan poikkeavasti/poikkeavista suunnista näytöstarkoituksissa
  → todellinen tehokkain palkkaustapa voi olla ihan jokin muu
• Kaikissa eläimissä on sisäinen hyötytalouseläin
  - jokainen koira jossain vaiheessa kokeilee tehdä vähemmän ja testaa, kuinka vähän tekemällä palkan voi saada

Vihjeen liittäminen

• Vihje liitetään kun käytös on 80-90% tavoitteen mukainen
• Käytöksen tulee olla riittävän hyvä (lähellä tavoitekäytöstä)
• Käytöksen ei tarvitse olla sujuva
• Tässä vaiheessa mukana ei vielä ole häiriötä, etäisyyttä, kestoa
• Kun toiminto on käskyn alla, se viedään ärsykekontrolliin
  - koiran toiminta on ärsykekontrollissa kun vaiheet 1-4 toteutuvat
• Esim. seuraaminen = liikkuva kontakti
  - jos kontakti tippuu, ohjaaja pysähtyy → uusi kontakti saa ohjaajan taas liikkeelle ja palkkaus tapahtuu liikkeen aikana kun koira ottaa kiinni
  → koira liikuttaa omistajaa kontaktilla
  - palkka tulee pääasiassa seuraamisen aikana (hyvästä kontaktinpidosta)
  - vihje liitetään vasta kun kontakti pysyy kaikkialla

 Fluenssi eli sujuva toiminta

• Käytös joko on tai ei ole sujuva
• Sujuva = erittäin hyvin toimiva käytös
• Varma ja välitön toiminta kaikissa testatuissa tilanteissa

Latenssi

• Kesto käskyn sanomisesta koiran reaktioon
• Esim. koiralla on nopea istuminen ja hidas maahanmeno → yhdistetään (treenataan sekaisin)
  → saadaan molemmat nopeiksi
  → yleistetään nopeutta muihin käskyihin (80 % vanhaa nopeaa, 20 % uutta hidasta)
  → nostetaan hitaan liikkeen osuutta sitä mukaa kun se muuttuu nopeammaksi

Heli Hyytiäinen: Koiran lihashuolto

Heli Hyytiäinen
- eläinfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti
- MSc, PgDip in Veterinary physiotherapy programme, Royal Veterinary College, London, UK
www.suomenelainfysioterapeutit.fi

Harrastuslajit

• Koira on otettu ihmisen tarpeisiin → hyötyeläin
• Harrastuslajit on tehty ihmissääntöjen mukaisiksi
  - vaikka hyppiminen on koiralle luontaista, koira ei tekisi luonnostaan esim. agilityrataa
  - tämä ei ole paha asia, mutta se pitää tiedostaa ja ottaa huomioon
  → aikarajat, korkeusrajat, tehorajat...
  → siksi lihashuolto on tärkeää!
• Koira suorittaa meille ehtojemme mukaan
  - ihmisellä vastuu
  - paremmassa kunnossa oleva koira on parempi (täyttää ehtomme paremmin)
• Lihakset nivoutuvat toisiinsa ja yhteen monimutkaisilla tavoilla toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, eikä niitä siksi voida täysin erotella toisistaan
  → laaja kuvio, samoin lihashuolto on laajempi kokonaisuus

Muutokset normaalitilasta

• Kaikki tulehdukset ja infektiot → treenitauko!
  - hevosihmisillä on periaate: 1 hevosen kuumepäivä vastaa 1 lepoviikkoa
• Koirapuolella monesti unohtuu, että kuntoutumisjakson pitää olla suhteessa pitempi kuin akuutti kipuvaihe
• Koirilla voi esimerkiksi olla mustelmia siinä missä ihmiselläkin, turkin takia ne eivät yleensä näy
• Koira kehittää todella nopeasti kompensaatioita, nelijalkaiselle eläimelle se on paljon kaksijalkaista helpompaa
  - kompensaatiot helposti jäävät, vaikka primääriongelma hoidetaan
  → pienestä jutusta voi kehittyä suuri vaiva (jännetulehdukset, lihastulehdukset...)
  - pienienkin vaivojen annettava parantua hyvin
• Ylipaino on koirillakin elintasosairaus
  - rajut rehut ja liian vähän aikaa liikkua
  - painonvaihtelut pitää suhteuttaa koiran kokoon: ½ kg ylipainoa terrierille/bichonille on hurja määrä
  → tarkoittaa paljon lisärasitusta agilitykentällä, mikä hajottaa koiran nopeasti
  - EI YLIPAINOLLE!
  - ylipaino ei kuulu lajien vaatimuskuvioon

Yksilöllisyys

• Omat venytys-/harjoittelu- ym. ohjelmat omille koirille
• Urheilutasolla lasketaan kyseessä olevan koirayksilön yksilölliset syke-/tehoalueet ym. ja suunnitellaan treenaus näiden perusteella

Kipu

• Koiran/eläimen kivun tunnistaminen on todella vaikeaa!
  - joskus koirassa on vain "joku vika"
  - sekin on kuitenkin tärkeä tunnistaa, eläinlääkärit, fysioterapeutit ym. asiantuntijat ovat olemassa selvittääkseen asiaa tarkemmin
• Esim. äänenkäyttö kivussa on yksilöllistä
  - harva koira huutaa tai valittaa muuta kuin akuuteimman ja yllättävimmän kivun
• Miten tunnistat esim. koiran päänsäryn?
  - oireet ovat todella vaihtelevia kaikessa kivussa: onnutko jos päätäsi särkee?
• Tunnettava koiransa, seurattava sitä, tiedettävä kun jossain mättää

Juominen

• Kuinka paljon koirasi juo? Kuinka paljon sen pitäisi juoda?
  - riippuu kaikesta
• Vrt. greyhoundkisat
  - koira väsyy enemmän kuljetuksesta ja odottelusta kuin suorituksesta
  - läähätys, haukkuminen ym. kuluttaa
  - nesteytys tärkeää
• Juomisen määrä on yksilöllinen
  - nollakeli, nollarasitus → peruskulutus
  - helle, treeni → kulutuksen pitäisi kasvaa
• Kuivaa lihaksistoa ei voi hieroa → erilainen jäykkyys, aiheuttaa kipua
• Hyvä apu on esim. maksamakkaravesi, piimävesi, hylamaitovesi, lihaliemi (vesi haaleaa), elektrolyytit
  - koira on saatava juomaan, jos se ei muuten juo
  - koiran juotava, tai leikitään sen terveydellä
• Varmista juominen
  - joillekin ongelma on vieras kuppi, väärä kuppimateriaali, väärä paikka, hälinä...
• Ravitsemus myös tärkeää, sitä omistajan on opiskeltava
  - mutta se ei ole fysioterapeutin erikoisalaaa

Peruskunto

• Kaiken A ja O
• On turha lajiharjoitella, jos ei ole peruskuntoa
• Jos koira pääsee lajin- ja rodunomaisesti liikkumaan, se ylläpitää kuntoaan luonnostaan, toisin kuin ihminen
• Lajiharjoittelu(muu urheilu vaatii harjoitusohjelman ja peruskuntoharjoittelun
• Peruskunnossa vaaditaan kestävyys, nopeus ja voima
  - ilman yhtä ei ole toista ja kolmatta
• Tunnettava lajin vaatimus, mitä ja miten treenattava, missä järjestyksessä...
• Hevosten urheilupuoli on paljon koirapuolta edellä, mutta koirat ovat kirineet hyvin
• Harjoitusfysiologiaa hyvä ymmärtää ainakin vähän
• Tavoitteellinen treenaus vaatii harjoituspäiväkirjan
  - tiedettävä, mitä tehty ja milloin
  - auttaa myös tulevien treenien suunnittelussa
• Jos kesällä aikoo kisaan, on jo talvella treenattava systemaattisesti
  - treenaus alkaa jo joulukuussa peruskuntokaudella
• Harva koira menee vuoden treenisyklillä, kausia voi olla jopa 4-5 vuodessa
  - silti jokin hahmotelma pitäisi olla
• Myös isot elämänmuutokset vaativat paljon tuki- ja liikuntaelimistöltä
  - esim. kun töölöläiskoira aikoo kesäksi maalle, on jo keväällä treenattava sitä varten
• Oman koiran kuntotaso pitää määrittää ja miettiä treeniohjelma sen perusteella
• Lajin ongelmat ja haasteet tulee tietää
  - useimmissa lajeissa vauhti ym. aiheuttaa uskomattomat voimat
  → hyvän mittakaavan saat, kun katsot omaa lajia high speed -kameralla kuvatuista videoista
  - lajin vaarat tulee tuntea → mistä koira hajoaa sitten kun se hajoaa
• Peruskuntoa pitää harjoittaa muutenkin kuin oman lajin treeneissä
• Pahinta on staattinen rasitus (vrt. tokon seuraaminen)
  - vältä staattisia asentoja → yliviety staattisuus on pahempi kuin yliviety dynaamisuus
  - yksi koira kykenee oppimaan satoja eri asioita ja erottaa eri käskyjä → miksei voisi opettaa tokokoiran seuraamaan myös oikealla puolella?

Lajin harjoittelu

• Voima
  - lyhyitä suoritussarjoja, paljon vastusta, kaikki pelissä
  - taakanveto, lonkkasyvyisessä vedessä täysillä juokseminen, hiekkakuoppamäen ylösjuoksu
• Nopeus
  - minimivastus, paljon tehoja, räjähtävyys
  - viestin lähetys, lajiharjoitteen alku, räjähtävät lähdöt
  - noutoleikit, temput, ihmisten väliä juoksutus, agilityharjoitteet
• Kestävyys
  - hidas ja pitkä, matalat tehot, rasitus tulee pituudesta
  - pyöräily, potkupyöräily, hölkkä/juoksu...

• Toisten koirien kanssa laumassa leikkiminen ei ole treeni (ei juuri kohota kuntoa)
  → silti se vaatii hyvät lämmittelyt ja lihashuollon
• Potkupyörä on kestävyystreenissä parempi kuin pyörä
  - pyörällä ajaessa ihminen istuu perseellään ja koira rehkii, jolloin treeni on liian helppo vetää täysin överiksi (pituuden ja vauhdin puolesta)
  - potkupyörä on turvallisempi (omistajakin tietää perseen polttelusta, paljon on kuljettu) ja enemmän koiran tahtinen
• Kasvavat ja ongelmaiset koirat ovat kunnonkasvatuksessa uhriryhmä
• Tervettä aikuista koiraa et saa liikuttamalla hajalle (niin kauan kun samalla liikut itse), kunto pitää kuitenkin ottaa huomioon
• Asfaltti on huono pohja, älä ulkoiluta sillä, ellei ole pakko
  - hiekkapohjaiset tiet muuttuvat myös kivikoviksi kesän ja käytön mittaan, voivat olla yhtä haitallisia
• Ei ole olemassa kuntotestiä koirille
  - Ongelma: miten tehdään/seurataan kunto-ohjelmaa ilman?
  - Itsearviointi on ainoa keino!
• Koirissa on rodullisia suorituseroja, samoin sukupuolieroja → ovat ongelma koirapuolen kuntomittaamisessa

Lihasvammat

• Yleisimmät syyt lihasvammoihin ihmisillä ovat huono liikkuvuus, riittämätön lämmittely, väsymys, yllättävä takareiden lihasten supistus tai polven yliojennus
  - mitä muuta koirat tekee?
• Lievä lihasvamma on venähdys, vakavampi revähdys
  - revähdyksessä aiheutuu repeämää → aiheuttaa lihaksen toiminnan muutokset ja muuttaa nivelten liikelaajuuksia
• Yleisiä revähdyspaikkoja ovat sisäreisi ja etureidet
  - paranemisaika 4 vk - 6 kk, jopa 1 v.
  - lihasvamma on pirullinen
  - mitä isompi arpi, sen huonompi paraneminen
  - valtavakin revähdys voi oireilla vain vähän → kivun mittarit, paranemisvaiheen mittarit
  → ontuma ei voi olla ainoa mittari
• Arpeuma vain kasvaa ja lihaksen suorituskyky heikkenee, jos lihasta rasitetaan liian aikaisin
• Todellinen ongelma voi olla muualla kuin missä oireet näkyvät (esim. sisäreisivammat)
• Niin kauan kuin kohta on puristusarka, se ei ole parantunut
• Uusinut vamma paranee aina hitaammin kuin ensimmäinen
• Kompensaatio kuluttaa elimistön muita kohtia
• Kontrollointi: kudoksen reaktiot jatkossa
• Jokainen takapakki vie kuntoutuksen aina alkuun tai jopa taaemmas, ja joka kerta kuntoutus aloitetaan aina alusta
• Kuntoutus: lepo
  - ei akuuttivaihetta lukuun ottamatta (1-2 pv) häkitetä
  - akuuttivaiheen jälkeen hallittua, kontrolloitua liikuntaa
  - kipu ja tulehdus otetaan heti haltuun kipulääkkeillä
  - TNS sähköhoito, laser, harjoitusohjelmat, vastus- ja voimaharjoittelu loppuvaiheessa
• Hyvä oletus jokaisen urheilusuorituksen jälkeen on, että koira on saattanut hajota
  - tunnusteltava heti suorituksen jälkeen ja vielä uudestaan parin tunnin päästä / illalla
  - sama pitäisi tehdä treenin, rankemman lenkin tai minkä tahansa korkeamman intensiteetin / suoritustason suorituksen jälkeen
• Liian huono kunto + liian rankka suoritus → ER (urheiluroduilla)
  - oireet vaihtelevat jäykkyydestä kuolemaan

Harjoitusympäristö

• Lihashuollossa tärkeä tekijä
  - missä koira asuu/liikkuu: kaupunki/maaseutu, asfaltti/metsä, hihnassa/vapaana, kotikoira/huippu-urheilija...
  - pohjat, tasot, maastonmuodot...
  - perusharjoittelu, lajiharjoittelu, vaihtelevuus...
• Vaihtelevuus on tärkeää!
  - metsäkoirienkin on käytävä asfaltilla, kaupunkikoirien metsässä...
• Koordinaatio!
  - liikelaajuuksien käyttö, lihaksien käyttö, asentotunto...
  → kehittyvät vaihtelevassa maastossa, pohjilla, maastonmuodoilla, eri temmoilla...
• Ihmisen maailma ei ole fyysisesti hirveän haastava koirille
• Parasta hoitoa on aktiivinen liike
• Käännöksissä pitää ottaa huomioon, ettei koira jarruta kurviin kuten ihminen tai hevonen
  → kudoksia repivä voima on valtava

Lepo

• Todella tärkeää harjoitusohjelmassa
  - tarve on yksilöllinen
• Tärkeää ennen kaikkea psyykkisesti, myös omistajalle
• Koira osaa levätä kunnolla, jos se vain saa
• Jollekin koiralle lepo = 2 pv täyslepo pelkillä pissatuksilla, jollekin lepo = vain 10 km lenkki/pv
• Joku tarvitsee lepopäiviä viikottain, jollekin niitä pitää lisätä vasta kun koira alkaa väsyä
  - alisuorittaminen ym. on vakava levontarpeen merkki
• Mieti koiran elämän ja oman elämäsi suhde!
  - koira lepää työpäivät, yöt ja ison osan muustakin ajasta
  - liikkuuko koira tarpeeksi, onko sillä muutakin kuin ohjatut treenit...
• Lepo vs. rasitussuhde
  - myöskään päivittäiselle treenille ei löydy perusteita

Psyyken vaikutus lihashuollossa?

• Psykosomaattisuus!
• Psyyke vaikuttaa lihaksiston tilaan
  - kipu, pelko, raivo, seksuaalisuus...
  - kilpaura, stressi, yksinäisyys, ruokahaluttomuus...?
• !!! VIETTI !!!
  - ihmisen paras kaveri ja pahin vihollinen
  - lihashuollossa huono homma
  - korkeassa vietissä oleminen saa koiran tekemään älyttömyyksiä itseään säästämättä ja rikkomaan itsensä
  - jopa halvaantuneet koirat ovat karanneet omistajiltaan viettiensä voimin
  → koira pystyy, jos se haluaa
• Hyvä käytös on osa lihashuoltoa!
  - hallittavuus, stereotyypittömuus...

Kun kaikki edeltävä on tehty

• Käytännön asioista tärkein on ALKULÄMMITTELY ja LOPPUVERRYTTELY
  - mikään ei korvaa näitä
  - tehtävä aina ennen mitään suurempaa fyysistä rasitusta
  → koirapuistoilu, ryhmälenkki, metsälenkki... vaativat lämmittelyn!
• Takki, BoT, autonlämmitin, sauna, helle... EI RIITÄ!
• Mikään muu kuin aktiivinen liike ei käy
  - takista ei ole haittaa kylmän ehkäisyssä, mutta se ei lämmitä, ei edes ylläpidä lämpöä kovin pitkää aikaa (raja n. 15 min)
• MUTTA takki / valjaat / muu ylimääräinen koiran päällä voivat estää koiraa liikkumasta kunnolla
  - ehkäisevät lämpeämisen!
• Lämmittely:
  - systemaattinen, progressiivinen
  - 20 min, teho nousee koko ajan
  - tempo, tyyli (liikesuunnat ym.) oltava suoritusta vastaavia
  → ennen ratajuoksua: kovia, suoria spurtteja
  → ennen agilitya: suunnanmuutoksia, spurtteja, hyppyjä ym.
• Vuoroa odotellessa on hyvä pitää yllä pientä liikettä
  - 10-15 minuutin odotteluun riittää pieni liike
  - sykkeen oltava korkeampi kuin levossa
  - ydinlämpötilan pitää nousta ja pysyä koholla
  - jos odottelu vie pidempään kuin 15 min, on jo tehtävä uusia vetoja
  → 15-30 min odottelu vaatii jo uuden lämmittelyn
  - koiran rotu, rakenne, lihastyyppi, peruskunto ym. vaikuttavat lämmön säilymiseen ja aikoihin
• Loppuverryttely on alkulämmittelyn peilikuva
  - alkaa suoritusta vastaavista liikkeistä ja tempo laskee
  - kesto vähintään 20 min
  → koiraa ei saa pistää autoon ennen kuin se on iltalenkkikunnossa → ei puhalla, läähätä, syke normalisoitunut
• Koira lämmitellään ja palautetaan joka kerta, muista tekijöistä (omistajan kiire, treenikavereiden huono esimerkki, hallivuoron ajankohta/paikka...) riippumatta
  - kisoissa ym. tilanteissa joutuu joskus joustamaan → supereettiseksi ei voi mennä tai ei voi kisata lainkaan
  - joskus pitää lämmitellä ja jäähdytellä useaan otteeseen → agikisoissa useampi rata, yllättävä odottelu...
  - hakutreeneissä ja muissa maastotreeneissä voi säästää muiden treeniaikaa kun yksi on aina lämmittelemässä koiraa edellisen treenatessa
• Maitohappoa ei voi hieroa pois lihaksista!
  - vain aktiivinen liike poistaa sen
• Back on track -loimista HH ei ole törmännyt yhteenkään hyvään tutkimukseen → tietoa toimivuudesta ei juurikaan ole saatavilla
  - käyttäjäkokemuksia on laidasta laitaan: toisten mielestä maailman paras keksintö, osa kokee tulleensa huijatuksi
  - tavallisena takkina monia muita parempi: peittää koiran suuret lihakset ja kaulan

Lihasvammojen ensiapu

• Ensiapupakkaus hyvä olla aina mukana, mutta kenellä todellisuudessa on aina sellainen mukana lenkillä?
• Autossa on hyvä pitää ainakin pikajääpusseja, talvella voi käyttää lunta
  - kylmän pointti on minimoida vaurio, mutta sitä on käytettävä heti vaurion synnyttä ja max. 20 minuutin ajan
  - kylmä aina hoitona mikrovaurioihin
  - märkä kylmä on kylmintä kylmää, menee turkin läpi ym.
  - kylmä auttaa myös ER:n ehkäisyssä, greyn/koiran kuumumiseen/kiehumiseen...
• KKK(K)
  - kylmä, koho, kevennys, kompressio
• Estä jatkovauriot (kevennys)
• Mikrovauriot (niiden paraneminen) on se, mikä lihasta parantaa (superkompensaatio)
  - ylisuoritus aiheuttaa mikrovauriot

Kylmä- ja lämpöhoito

• Akuuttiin vammaan (alle 24-48 h vanhaan) aina kylmää
• Pidetään max. 15-20 min kerrallaan, vähintään 2 h taukoa hoitojen välissä
• Voi hoitaa pari ensimmäistä päivää vamman jälkeen muutaman tunnin välein

Tutkimuksia urheilukoirista

• Kyselytutkimus agilityn aiheuttamista vammoista
  - 1627 koiraa, joista 33 % vammautuneita, niistä 58 % kisoissa suorituksen aikana
  - eniten selkä- ja olkavammoja
  - eniten loukkaantumisia A-esteellä, sitten puomilla ja hypyllä
• Toisen tutkimuksen mukaan syitä vammoihin

1. koirilla vammoja on jo olemassaan, vaikka niistä ei tiedetä
   → tulevat esiin vasta kun rasitetaan enemmän
   → eivät siis aina johdu urheilusta
2. krooniset ongelmat
3. onnettomuudet

•  Eräs tutkimus kategorisoi vammat ja urheilulajit
  
  • olkanivel-/olkapääongelmat: agility, metsästys
  • polvi, ristiside: kaikki lajit / kaikki urheilevat koirat
  • lonkka: kaikki urheilevat koirat
  • nivelsiteet: frisbee, flyball
  • tendons, polvenkoukistajat: agility, paimennus
  → antaa osviittaa, mutta koska kyseessä on amerikkalainen tutkimus ja harrastus on siellä erilaista, ei Suomen oloihin voi vetää suoria johtopäätöksiä

Yhteenveto

• Koirien kunto on erilainen kuin ihmisillä (koiran kunto ei häviä)
  - harjoitusfysiologia erilainen
• Vamman kuntoutus ei riitä
  - koira valmennettava alusta asti uudelleen