Ingmar Sioen: PK-tottis

Treenaamisen perusteita

• Tee aina lyhyitä treenejä.
• Älä palkkaa koiraa, jos se tekee huonomman toiston kuin mitä edellinen oli → koira oppii epätasaiseksi suorittajaksi tai testaamaan, pääsisikö se välillä helpommalla.
• Kun koira tekee täydellisen (tai muuten tasoonsa nähden yllättävän hyvän) suorituksen, pidä bileet, anna koiralle kaikki nanna maailmassa ja lopeta treeni siihen.
• Koiran pitää tietää, että palkka tulee aina lopulta, muuten se tekee vain kun palkka on näkyvissä.
  → Ei kannata hakea motivaatiota turhaumasta, jossa koira ei saa lainkaan palkkaansa.
• Kisoissa koiralle halutaan pieni stressi ja turhauma palkattomuudesta → koira petraa, mutta palkan pitää tulla aina lopulta.
  - Tätä voi aluksi treenailla eri liikkeiden kanssa vaatimalla useamman toiston, esim. esteellä pyytämällä koiran yli muutaman kerran pelkästään kehuilla ja viimeisellä kerralla palkkaamalla kunnolla.
• Koiralle annetaan aina yksi mahdollisuus palkkioon: jos koira mokaa suorituksen, ei korjata sitä ja palkata vaan otetaan koko suoritus alusta asti uudestaan ennen palkkausta.
• Pakotekoulutuksen tapa palkata aina (aktivoivan) pakotteen jälkeen opettaa koiralle nopeasti, että pakotteesta seuraa palkka, ei että oikeasta toiminnasta seuraa palkka → koira jää helposti toistamaan virhettä eikä paranna suoritustaan.
  - Ainoa keino päästä tästä eroon on toistaa treeniä ilman pakotetta kunnes koira onnistuu ja se päästään palkkaamaan.
  - Pakote tarkoittaa koiralle "olit väärässä", siksi sen jälkeen ei pidä palkata.
• Jos tarvitset ylimääräisiä apuja, käytä aina mielummin kroppaasi kuin hihnapakotetta tai ylimääräisiä käskyjä → kroppaasi saat käyttää myös kokeissa.
  - Esim. seuraamisessa edistävälle koiralle hidasta omaa vauhtiasi hieman → tuomari ei tätä näe, mutta koira saa palautteen korjata suoritustaan (koira seuraa ohjaajaa eikä toisinpäin).
  - Samoin esim. seuraamaan lähdössä älä maiskuttele/nyi/tms. vaan odota että koira ottaa kontaktin ennen käskyä ja liikkeellelähtöä (koira hakee aktiivisesti kontaktia ohjaajaan eikä toisinpäin).
  - Sinun ei tarvitse etsiä virheitä joista päästä korjaamaan, vaan odota, että koira toimii oikein (tai provosoi se toimimaan oikein) jotta pääset palkkaamaan.
• Aina kun poistat ongelmaa (esim. väärin suoritetun liikkeen uudelleenkoulutus), opeta koiralle ENSIN oikea tapa toimia ja vasta SITTEN häivytä vanha (estä koiralta mahdollisuus toimia väärin).
• Aina uudella kentällä treenatessa tee samaa perustreeniä → jokaisessa uudessa paikassa tehdään aina tuttuja perusjuttuja.
• Varo tahattomia vartaloapuja → kun niitä ei tulekaan kisoissa, koiralla menee pakka sekaisin eikä se yhtäkkiä "osaakaan mitään".
  - Opeta koiralle vahvat käskyt = koira ymmärtää pelkät suulliset vihjeet.
  - Pyydä avustajaa huomauttamaan tiedostamattomista vartalovihjeistäsi ja varmista käskyt koiralle niin, että se tekee liikkeen vaikka käskisit sitä oven/seinän takaa, autosta, selkä koiraa kohti...
• Oikeaa virettä koiralle saa, kun treenaa paljon kisamaista treeniä, jossa pelkästään tullaan kentälle ja aloitetaan liike → palkka tästä.
• Kun koira on jo kisatasoinen, tule kentälle aina kisamaisesti (valmistelut, virittelyt, odottamiset, ilmoittautumiset...) → tee tästä tapa sekä itsellesi että koiralle.

Leikkiminen

• Lopeta treenit aina leikkimiseen (kahden lelun leikki varsinkin pennuille), vaikka treenauspalkkana muuten käyttäisit ruokaa.
  - Anna koiran lopuksi voittaa lelu, tehdä kunniakierros sen kanssa ja kantaa se autolle.
  - Koiran pitää lähteä kentältä häntä ylhäällä, voittajana.
• Voit mieluusti myös aloittaa treenin leikillä, jotta saat koiran heräämään ja kontaktiin, vaikka muuten käyttäisitkin palkkana ruokaa.
• Jos haluat koiralta lelun takaisin, irrottamiskäskyn (ja mahdollisen konfliktin) sijaan mene koiran lähelle ja paijaile sitä kunnes se pudottaa lelun itse → voit sitten jatkaa leikkiä tai treeniä.
• Koiralle on rangaistus, jos lelu vain otetaan sen suusta (mahdollisesti uhkaavalla irti-karjaisulla varustettuna), siksi irrotus haetaan pitämällä koiraa paikallaan ja antamalla sen pudottaa lelu itse.
• Opeta toimiva irrotuskäsky erillään leikistä.
• Siirtymistä namipalkkauksesta lelupalkkaukseen ei saa tehdä liian nopeasti, koira hämmentyy ja liikkeet hajoavat.
  - Lelun kanssa pitää käydä läpi kaikki samat vaiheet (kriteerit) kuin namiopetuksessa on tehty → opetetaan koiralle sama liike alusta lelulla (kriteerien kertaus).

Häiriöherkkyys

• Häiriöherkälle koiralle ei saa antaa liikaa aikaa miettiä ja keskittyä ympäristöönsä → pidä se koko ajan kontaktissa leikin tai ruoan avulla.
• Jos haluat kontaktia koiralta, pidä itse kontaktia koiraan.
• Vierailla kentillä (jossa paljon uusia ärsykkeitä) pitää treenata tuttuja juttuja ja perusasioita → vaikea ympäristö => helppo treeni ja toisinpäin.
• Selvitä, kuinka monta treenikertaa koira vaatii tottuakseen uuteen kenttään/paikkaan → kokeessa se pitää ottaa autosta kentälle yhtä monta kertaa.

Seuraaminen

• Perusasento saa olla liian takana, mutta ei koskaan liian edessä.
• Seuraamista ei voi treenata jos koira ei ota kontaktia = nosta katsetta heti käskyn kuultuaan. Seuraaminen ON kontakti, seuraamista ei ole jos ei ole kontaktia. 
• Seuraamisliike aloitetaan vasta, kun koira jo valmiiksi katsoo ohjaajaan → ohjaaja ei anele koiralta kontaktia vaan koira anelee katseellaan liikkeellelähtöä.
• Seuraa-sanasta koiran pitää ottaa ja pitää katsekontakti, lähdettiin liikkeelle tai ei → osaavaa koiraa jopa provosoidaan katsomaan muualle.
• Seuraa-käsky tarkoittaa kontaktinpitoa ohjaajaan sivullaollessa eikä päiväkävelylle lähtöä → koira ei saa nousta tai lähteä liikkeelle ellei ohjaaja lähde.
• Seuraa-käskyn jälkeen kannattaa lähteä myös suoraan peruuttamaan tai kääntyä paikallaan vasemmalle → liike ei aina ala eteenpäin → ei kannata ennakoida.
• Seuraamisessa palkkaa koiraa suoraan suuhun (ts. palkka juuri siihen missä haluat koiran pään olevan liikkeen aikana).
  - Saat aukeavan seuraamisen, jos lelu tulee edestä oikealta (oikeasta kädestä) ja/tai leikki/palkkaus tapahtuu ohjaajan edessä.
• Tee aukeavalle koiralle paljon vasempaan käännöksiä → seuraaminen ei ole muuta kuin käännöksiä vasempaan, kunnes paikka korjaantuu (+ muista palkan suunta).
• Aukeavalle koiralle voi myös tehdä 360 asteen käännöksiä tai neliöitä vasemmalle kesken kaavion ja jatkaa sitten alkup. suunnitelman mukaan.
• Jos koiran seuraamispaikka on epävarma, tee pelkkiä vasemmalle käännöksiä ja seuraamista hitaassa käynnissä (koira joutuu aktiivisesti ajattelemaan oikealla paikalla pysymistä)
  - Vasta kun paikka niissä on varma, ota mukaan normikäynti ja oikealle käännökset → näitä kannattaa olla tekemättä kunnes muut asiat ovat kunnossa.

Jäävät

• Käskyn sanottuasi joko pysähdy koiran kanssa ja jatka matkaa kun koira on ottanut asennon (jos se tarvitsee vielä apuasi) tai tee kokonaan kisamainen suoritus, jossa koira pysähtyy ja sinä et.
  - Älä tee minkäänlaisia hidasteluja tai himmailuja saadaksesi koiran jäämään paikalleen, vaan joko täysstoppi tai ei stoppia ollenkaan.
• Jäävissä ohjaajan palatessa koiran luokse koiran tulisi pitää kontaktia = luulla, että minä hetkenä tahansa voi lentää lelu.
  - Palaa siksi koiran luokse hitaasti ja sen näköisesti että olet juuri aikomassa kaivaa lelun esiin → hae kontaktinpito.

 
Eteentulo/Luoksetulo

• Tee paljon eteentuloja lyhyeltä matkalta esim. lelu leuan alla.
  - Voit myös auttaa koiraa pitämällä käsiä edessä sivullasi, jolloin koira tähtää päänsä niiden väliin.
• Monilla on paha tapa luoksetuloon nopeutta hakiessaan palkata koirajoka kerta kesken matkan tai alkaa kaivaa lelua esiin ennen kuin koira on perillä, jolloin koira alkaa ennakoimaan ja odottamaan palkkausta (ja siksi himmailemaan).
  - Tämmöinen on pentutreeniä, kisatasoisen koiran pitää osata tulla koko matka luokse asti ennen kuin se saa palkan, eikä tämän tasoista koiraa pidä enää joutua houkuttelemaan.

Nouto

• Opeta tuolin tai jakkaran avulla, että nouto on jalkojesi välissä kapula suussa istumista.
• Noutoliikettä on turha hakea saalisvietin tai leikin avulla.
• Aloita noudon opettaminen lähellä, kapula edessäsi ja koira sivullasi tai edessäsi. 
• Pitotreenissä koiran tulee olla rauhallinen, aktiivista noutotreeniä (iskuja) voi tehdä kun koira on korkeassa vireessä.
• Pitotreeniä ei kannata treenata ylivireällä/stressaantuneella koiralla, silloin tehdään iskutreeniä.
• Kun nouto on valmis ja koira sen osaa, tee pääosin hyvin lyhyitä iskunoutoja ja 1/20 kerroista todella pitkän matkan nouto jossa tulovaiheessa juokset karkuun.
  - Luovutusasentoa treenataan tuolin kanssa erikseen.
  - Ota palautuksia antamalla kapula koiralle ja antamalla sen tulla eteen.
• Nopeaa iskua kapulaan saa juoksuttamalla koiraa hihnassa kapulan yli ja antamalla koiralle niin vähän löysää hihnaa että sille jää vain sekunti aikaa tarttua kapulaan → noston jälkeen jatketaan juoksemista koska niin koiran halutaan noutaessakin tekevän.
• Jos kapulasta tulee koiralle tärkeämpi kuin palkkana käytetystä lelusta, palkataan koira antamalla sen kantaa kapulaa kunniakierroksen verran.
  - Kapulan saa koiralta pois samoin kuin lelut leikkiessä: pidetään koiraa aloillaan ja joko annetaan sen pudottaa kapula itsekseen tai pyydetään se pudottamaan (jos irrotuskäsky toimii).
• Koiran ote voi olla levoton muistakin syistä kuin rauhattomuuden tai väärän asian vahvistamisen takia → koira voi olla väsynyt (ei jaksa enää purra) tai se läähättää (pakko pitää suuta auki) → tällöin siltä ei voi vaatia parempaa otetta.

Hyppy/A-este

• Älä opeta estettä heittämällä lelua sen toiselle puolelle.
  - Kun palkka (lelu) on esteen takana, koira keskittyy ainoastaan siihen ja este on vain välttämätön paha siinä välissä → koira haluaa välttää esteen ja alkaa kiertää.
  - Esteellä koiran halutaan keskittyvän itse esteeseen ja katsovan sitä, siksi lelu esteen takana on huono kohde (koira keskittyy vain leluun).
• Opeta hyppyeste kulkemalla koiran kanssa sen yli ja naksauttamalla hypystä (aluksi myös ohjaaja ylittää madalletun esteen, myöhemmin ohjaaja kävelee esteen sivusta koiran hypätessä) → koira ei keskity palkkaan suorituksen aikana vaan palkka tulee näkyviin vasta naksauksen jälkeen.
• A-esteen on hyvä olla säädettävä alkeisharjoittelua varten, jotta koiraa voi kävelyttää yli madalletusta A:sta samalla tavalla kuin matalasta hyppyesteestä.

Vappu Alatalo: Hyppytekniikka

Vappu Alatalo
- Susan Salon opissa USA:ssa hyppytekniikkaa opiskellut psykologi ja valmentaja

Susan Salon metodi

• tavoitteena itsenäinen koira
• hyppääminen = taito
  - sitä voi oppia, hyppäämisen taitoa ei ole koiralla luonnostaan
  - jo pennuille voi tehdä hyppytyylisiä harjoituksia (liikkuminen, suhtautuminen keinotekoisiin hyppyihin...)
  - aikuisille kropanhallintaa
  → vanhoille, pitkän hyppyuran tehneillä koirille voi olla vaikeampi muuttaa tekniikka lopullisesti
• koira oppii hyppäämään turvallisesti ja kroppaansa säästäen
  - vähemmän arviointivirheitä ja yleistä roiskintaa
• harjoittelu jatkuu ikuisesti
  - pentuna opettelu ei riitä
  - agilityradalla juostessa koira painuu aina etupainoiseksi
  - hyvä hyppytekniikka vaatii jatkuvaa ylläpitoa (viikottaista treeniä läpi koko agilityuran)
  - ylläpitotreeni ei vie paljoa aikaa, vaatii vain viitseliäisyyttä

Hyppäämisen osataidot

1. reitti
   
   • mitä kautta koira esteelle tulee
     - tehokkuus, nopeus
     - hyvä reitti rasittaa koiraa mahdollisimman vähän
     - koira pyrkii luonnostaan optimaalisiin reitteihin, jos sen motivaatio on kunnossa
2. etäisyys (esteiden välinen etäisyys metreissä ja senteissä)
   • koiran näkökulma: kuinka monta laukka-askelta esteväliin tarvitaan
     - oman voiman mitoitus (mihin koira itse pystyy)
     - oma tekniikka (tasapaino)
     - alustan vaikutus työhön
   • koiran itseluottamus
     - ei himmaile tai täpötä
     - harjoitteet tehdään mukavuusalueella, jotta koira rentoutuu ja liikkuu hyvin
     → lähdetään aina koirasta, ei omista oletuksista → treenataan, mitä TÄMÄ koira pystyy
     → lisää uskallusta ja itseluottamusta
     - itseluottamukseen liittyy paitsi tunnepuoli, myös itsetuntemus (käsitys omista taidoista)
     - Vappu pitää koirista, jotka osaavat kieltäytyä liian vaikeista jutuista
     - jos homma ei toisella yrityksellä toimi, helpotetaan harjoitusta kunnes se on taas koiralle mahdollinen suorittaa
   • motivaatio
     - miten paljon koiraa huvittaa agility
     - koiralla on aivan eri tekniikka, silloin kun se on todella motivoitunut ja silloin kun se on vain tekevinään
     - toisaalta ongelma ovat myös täysin ylivirittyneet koirat
     
     - vahvisteiden vaihtelulla säädellään virettä, kaikessa kouluttamisessa
   • esteitä ei voi hahmottaa kuin silmillä
     - halutaan, että koira katsoo esteitä
     - ohjauksen kyllä havaitsee muillakin aisteilla
   • tekniikkatreenissä ei ole haitaksi koiran fokusoituminen eteenpäin → se on jopa tarkoituskin
3. ponnistuspaikka
   
   • hyppykorkeus/-pituus
   • vauhti, suunta (mistä ja minne menossa)
   • koiran ominaisuudet: voima, tekninen taito
   • koira ei käänny ilmassa, käännös tapahtuu ponnistuspaikalla (tai vasta laskeutuessa, jos informaatio käännöksestä tulee myöhässä)
   • ennakoiva ohjaus: koiran pitää tietää jo ennen estettä, mihin käännytään ja mikä on seuraava este
   • yksittäishypyssä hyppykaaren korkein kohta on riman päällä, okserissa taaemman riman päällä
   • ponnistuskohta tulee sitä lähemmäs estettä, mitä tiukempi käännös sen jälkeen pitää tehdä
   • hypyssä (ponnistuksessa) voima (ponnistus) tehdään takaosalla
     - vauhti auttaa yli pääsemisessä, joten vauhditon korkeushyppy on monille koirille vaikeaa → aiheuttaa ponnistamista etujaloilla ja rykäisyä ylöspäin niskalla
   • oravaistunta on hyvä harjoitus, jos koiran ruumiinhallinta on jo valmiiksi hyvä, muuten ei
     - istu/seiso-vaihdot ovat useimmille koirille hyviä ja jo riittäviä ruumiinhallinnan kehittämiseen
     - kurottaminen ylös hyvä vartalonhallintatreeni
   • ponnistuspaikan valinta ja etäisyyden arviointi useille koirille vaikeaa
   • koiran takajalat kulmauksineen ovat kuin jouset, josta ponnistusvoima tulee
     - työ tehdään lihasvoimalla (ja mukana on ehkä joitain refleksiivisiä kalvorakenteita)
4. painonsiirto
   
   • koirat ovat luonnostaan etupainoisia, 60-70 % painosta etupäällä koiran kävellessä
     - painonsiirto takapäälle on usein koirille vaikeaa
     - treenissä ihmiset hoputtavat koiraa, eikä koira ehdi oppia painonsiirtoa taakse
     - siksi ohjaus- ja hyppytreeni on hyvä olla erikseen
   • painonsiirtoon vaikuttaa:
     
     • taito
       - pitää olla voimaa ja hyvä lihaksisto lonkissa ja polvissa, rangan pitäisi pyöristyä (tukevia lihaksia myös selkärangassa)
       - syvät lihakset selässä vetävät nikamia irti toisistaan → tekee selän joustavaksi ja rennoksi
       - monet koirat vetävät selkänsä lankuksi suojatakseen sitä → lihaksia ei ole tarkoitettu tähän
     • fyysinen kyky
       - rodunomaisuus muistettava: mäyräkoiralla on omanlaisiaan haasteita
       - kesykoirilla rangan taipumista pitäisi ylläpitää päivittäisillä harjoituksilla
       - neliömäiset koirat jumittuvat selästään jo varhain (esim. monet terrierit)
       - pitkäselkäisille vaikea rakentaa kestävyyttä ja napakkuutta → vaikea saada hyvää painonsiirtoa
       - laskevaselkäisillä paimenilla (esim. saksanpaimenkoira) selän tasapainotus ja stabilointi vaikeaa
       - kulmauksiltaan liian suorat takaosat eivät toimi hyvin vipuvarsina ponnistuksessa
       - rakenne ei kuitenkaan ole mikään tekosyy → koirat ovat syntyneet kroppaansa, osaavat ja oppivat kyllä käyttämään sitä hypyilläkin
       - monet koirat eivät hahmota jalkojaan (hermotus aivoihin puutteellinen)
       - pennulla takaosan koskettelu, aikuisilla sheippaus takaosan käyttöön... → aktivoidaan takaosa hermotuksineen hereille kuin kuntouttaessa
       - epätasaisella ravaaminen on hyvää selkäjumppaa (kehittää ja ylläpitää fysiikkaa)
       - jo pieni lihasjumi voi saada koiran olemaan tekemättä (vrt. tekisitkö itse syväkyykkyjä kaatumisen jälkeen)
       - fysioterapia tärkeää jo pienestä omituisuudesta tai ontumisesta
       - koiraa saa huoltaa sitä tiheämmin, mitä enemmän treenaa → huippuagilitykoira käy fyssarilla 3 viikon välein, normitreenillä pari kuukautta on hyvä väli
       - vaivat kroonistuvat nopeasti, jos niitä ei huomata → seurannaisongelmat, kompensaatio
       - uiminen kehittää lähinnä etuosaa, takaosa on vain peräsimenä: rantavedessä juokseminen on takaosalle parempi
     • tapa
       - koira oppii nopeasti väärän tavan
       - metsässä vapaana juostessa ja hyppiessä oppii itsenäisesti hyväksi hyppijäksi, mutta myös keinotekoisia esteitä tarvitaan
     • tasapaino
       - melkein jokaisella radalla koira on jossain vaiheessa poissa tasapainosta
       - eroa on siinä, mennäänkö epätasapainossa este, kaksi vai koko rata
5. hyppykulma
   
   • oikea hyppykulma on tilannesidonnainen → laaka ja tiukka kuuluvat eri tilanteisiin
   • hyppykorkeus sekä vauhti ja suunta vaikuttavat yhdessä
   • takaakierto on ääriesimerkki korkeasta hyppykulmasta, jota ei voi tehdä laakana
   • tarvitaan fysiikkaa
     - etupää vaikuttaa → suorat kulmaukset omaava koira joutuu aina ponnistamaan kovempaa (ns. heil hitler -hyppy jossa etujalat nousevat eteen)
6. korkeus
   
   • korkeuden arviointi on helppoa, uskallus voi loppua
   • tuleeko rima alas vai ei on vain yksi osa osataitojen listaa
   • riman putoamista ei koskaan rankaista
     - riman putoaminen on vain seuraus ongelmasta tai hetkellisestä häiriöstä, tasapainon menettämisestä tai arviointivirheestä
     - rankaisemalla riman tiputtamisesta palaute on auttamatta myöhässä, koska tippumiseen johtanut virhe on tapahtunut jo 3-5 metriä aiemmin
   • agilityssä ei kannata/tarvitse ottaa koskaan koiran nopeutta pois
     - sillä vain ampuu itseään jalkaan, nopeuttahan lajissa nimenomaan halutaan
     - ongelma voi olla koiran liian suuri vire → time-outit (pannasta kiinni)
     - vauhti ei tule vireestä, vaan taidoista ja motivaatiosta (koira osaa tehdä, tietää mitä halutaan, haluaa toimia)
     - oppiminen on helppoa matalammalla vireellä, automatisoidun käytöksen kanssa voi jo hetsata
     - moottori = motivaatio + toimintakyky + kestokyky
   • korkeuden kanssa edetään koiran edellytysten mukaan
     - pennuilla voi aloittaa speed bumpeilla 4-6 kk iässä, jos motoriikkaa toimii
     - 10-12 kk iässä aletaan näyttää rimoja
     - 14 kk iässä pennuilla luutuu viimeiset luut kintereissä
     - rimat esitellään hitaasti vuorotellen rimoja ja speedbumpeja ja muutellen rimojen korkeutta joka kerta → pentu oppii alusta asti katsomaan korkeuksia
   • treeneissä aikuisellakin rimoissa pitäisi aina olla vaihtelua
     - makseilla vaihdellen korkeutta 35-65 cm saman radan esteissä, medeillä 10-45 cm, mineillä 5-35 cm
     - rimat voivat olla myös vinossa eri suuntiin
     → koira oppii huomaavaiseksi ja lukemaan esteitä
   • mikäli hyppyeste opetetaan sheippaamalla koira siivekkeiden välistä, pitäisi jo ensimmäisestä vaiheesta asti mukana olla speedbump tai matala rima siivekkeiden välissä
     → koira tajuaa hökötyksen esteeksi alusta asti ja oppii ottamaan laukka-askeleen oikeaan kohtaan
     - Vappu opettaa esteen seisoen sen vieressä ja heittämällä leluja esteen molemmille puolille
   • hyppytekniikkatreenissä hyppyjen korkeutta nostetaan hitaasti
     - kun koira hyppää mukavasti ja rennosti treenin ylintä korkeutta, voi rimaa nostaa
     - heti kun MITÄÄN omituista hypyssä ilmenee, jäädään tähän ongelmakorkeuteen ja treenataan sitä niin kauan, että hyppy muuttuu mukavaksi ja rennoksi
     - esim. makseilla alun hyppykorkeuden nosto 25→35 cm tapahtuu yleensä nopeasti, 35→45 cm voi viedä jo pari kuukautta ja 45→65 cm jopa puoli vuotta (jos treeni on viikottaista)
7. tasapainottaminen (hypyn jälkeen)
   • jousto hypyn jälkeen
     - jos ponnistus on pilalla, ei koira taatusti pääse oikein alas
   • koirilla ei ole solisluuta, lapa on kiinni jänteillä ja lihaksilla → etuosan lihaksisto tärkeä alastulossa
     - kulmauksiltaan suoriin etusiin on hankala rakentaa hyvää lihaskuntoa
   • koiralle yksilölliset jumppa- ja pilatesharjoitukset saa fyssarilta
     - enemmän asentoa ylläpitäviä kuin aktiiviliikkeitä
   • koiran koolla ei ole väliä → laskeutuminen on tekniikasta ja hallinnasta kiinni, ei koiran painosta
   • jokainen laukka-askel radalla maksaa 0,3-0,4 sekuntia
   • tasapainottaminen ja painonsiirto tapahtuu ensimmäiselle alastulolaukka-askeleella, toinen askel vie koiraa jo eteenpäin
   • laskeutuminen kuluttaa paljon, rikkoo koiran väärin tehtynä → jokaisella agilityradalla se tehdään n. 20 kertaa 

• Symmetrinen hyppy on usein hyvä hyppy
  - selkä pyöreä, pää alhaalla
  - pää nousee vasta laskeutumisvaiheessa
• Lupa suorittaa tehtävä annetaan vasta kun koira lukitsee hypyt (katsoo estettä)
• Hyppytekniikkatreenillä koira oppii lukemaan linjoja, joita ohjaaja ei huomaa → löytää niitä myös radoilla → hylkäysvaara, jos ohjaaja ei tiedosta/osaa ohjata
• Tekniikkatreenissä koira lähtee aina istuma-asennosta, koska silloin koiran paino on jo valmiiksi takana
  - maassa maatessaan koira tarvitsisi 3-kertaisen matkan 1. esteeseen
  - seisominen on OK, jos koira osaa viedä painonsa takaosalle
• Hyppytekniikkatreeni tapahtuu aina matalilla rimoilla, jo 20 cm voi olla liikaa korkeutta isollekin koiralle → hyppykulmaa (ponnistuskulma) harjoitellaan omana harjoituksenaan
  - Tavoitteena on hyvä, laakea hyppy, jota ei korkeushypyssä saa aikaan → mielummin leveyttä esteisiin vaikkapa tekemällä niistä oksereita, mikä vähentää töminää
• Koiran into tehdä töitä harvoin hiipuu siksi, että se väsyy → ennemminkin siksi, että harjoitus on liian vaikea tai ikävystyttävä
• Aloita treeni aina helposta harjoituksesta, vaikeuta kohti loppua ja lopeta taas helpottamalla hieman → motivaatio säilyy
• Treenaa kaikkea toispuoleisia tehtäviä (pyöriminen, siivekkeenkierto, taipuminen) yhtä paljon molempiin suuntiin → pidä kirjaa, johon dokumentoit treenimäärät ja puolien suhteet
  - Jos jompaakumpaa puolta pitää treenata enemmän, niin aina sitä koiralle vaikeampaa/heikompaa ja sitäkin vain aavistuksen verran enemmän kuin toista
  - Koiralta löytyy aina heikompi puoli → tee vaikeampaan suuntaan vähän (1-2 toistoa) enemmän, mutta älä jää jankkaamaan vain siksi että on vaikeaa
• Perustaipumisharjoitus on suuntien treenaamista suppeimmillaan ja suoristustreeni samassa
  - Taipumisharjoituksessa (toisin kuin perussarjoissa) kouluttajan ohjaaminen on merkityksellistä → target tai palkka on hyvä pistää kaarteen (=ideaaliympyrän) sisäpuolelle ja ohjaus tehdään kaarteen mukaisesti.
  - Sisätakajalka ohjaa, ulkotakajalka vie liikettä eteen → Etuvetoinen koira toimii kuin etuvetoinen auto liukkaalla → ei pysty kääntymään vaikka yrittäisi
  - Taipuminen on vaikea harjoitus, joka vaatii samaan aikaan sekä taipumisen sivulle että painonsiirron vaatiman selän kaareutumisen → kiertoliike selkään
  - Taipumisharjoituksen lopuksi kannattaa aina tehdä suoristustreeni hyppysuoralla → aktivoi taas molempia puolia yhtä paljon
  - Hyppyjen etäisyys kaarteissa on perussarjan mukainen
  - Kaarrehyppyjen maksimikorkeus (maksikoirille) on 20 cm → ei ikinä nouse!
• Koira lajinomaisesti tuppaa jäykistymään rangastaan (vrt. villikoirat jotka selästään aivan lankkuja) → koiraa pitää vetreyttää päivittäin jotta se pysyy kunnossa

Tommy Wirén: Koiran käyttäytyminen ja koulutus, osa 1

Tommy Wirén
- eläinkouluttaja
- kouluttanut eläimiä työkseen 15 vuotta, pääasiallisena työnä 10 vuotta
- kouluttaa eniten ihmisiä, toiseksi eniten koiria tai lintuja (kanoja)
- oma yritys Trainer's Choice

KOULUTUKSEN PERUSPERIAATTEET

• TW ei ota kantaa laumahierarkia-ajatteluun
• Laumateorioiden mytologiat vievät huomion epäolennaiseen
• Olennaista on: kouluttaminen = tekemistä
• Kouluttaminen perustuu muutamiin perusperiaatteisiin
  - kaikki muu on niiden soveltamista

Muista ainakin nämä:

• Älä ota eläimen käytöstä henkilökohtaisesti!
  - eläin käyttäytyy vain niin kuin se käyttäytyy
  - se tekee omasta (evolutiivisesta, lajinomaisesta, rodunomaisesta, yksilöllisestä) näkökulmastaan järkevästi
• Eläin ei ole etukäteen mitään mieltä, se vain reagoi
  - eläin elää koko ajan nykyhetkessä
  - ihminen aikamatkailee päänsä sisällä (mitä juuri äsken tapahtui, mitä tehdä seuraavaksi, mitä ostaa huomenna kaupasta...), eläin ei kykene siihen
  - eläin ei tiedä kaikkia käytöksensä potentiaalisia seurauksia, ihminen pohtii sellaisia
• Monimutkaisiakaan juttuja ei tarvitse opiskella
  - kaikki käytöksen muokkaamisessa on samojen perusasioiden sovelluksia
• Olit millä tasolla tahansa, sinusta tulee parempi kouluttaja, jos harjoittelet kouluttamisen perusteita

Eläimet oppivat...

• toimintansa seurauksista
• kaiken aikaa (kaiken hereilläoloaikansa)
• ovat oppineet jo kauan ennen kuin ihminen keksi alkaa niitä kouluttaa
• ihmisestä huolimatta

• Eläimet ovat oppimiskoneita
  - se on ja on aina ollut niiden olemassaolon edellytys
  - niinpä jos eläin tuntuu oppivan hitaasti, kouluttaja tekee jotain huonosti

Käyttäytyminen

• Kaikki se, mitä nähdään
• Käyttäytymiseen vaikuttavat monet eri asiat
  - laji- ja rotuominaisuudet
  - terveydentila
  - oppimishistoria
• Eläin käyttäytyy niin kauan kuin se on hengissä

Lajiominaisuudet

• Lajille tyypilliset käytökset (kiinteät käytösmallit, fixed action patterns, FAP)
  - synnynnäinen tapa toimia, ei tarvitse kouluttaa
  - kaikilla lajeilla
  - aika samantyyppisiä yli lajirajojen (ruoanhankinta, lisääntyminen, pakeneminen)
  - käynnistyvät yksilönkehityksen mukaan ("sisäinen kello")
  - koiramaailmassa nimeltään "vietti"
  - "vietti" = yksittäisiä käytöksiä, jotka on niputettu yhteen
  - tieteessä termi "vietti" on hylätty jo 60-70-l., koska sitä ei voi pitää yleispätevänä määritelmänä (toisin kuin FAP = fixed action patterns: kiinteitä käytösmalleja on enemmän kuin "viettejä")
  - koiramaailmassa termi kuitenkin elää ja voi hyvin
• Rotuominaisuudet
• Perimä

→ Näihin ei voi juuri vaikuttaa. Niitä voi kyllä muokata vähän, mutta muut asiat maailmassa ovat jo kontrolloineet niitä aiemmissa sukupolvissa.

Terveydentila

• sairaudet
• kivut
• loukkaantumiset
• ruokavalio
• liikunta

• Risteytyskoirissa on vanhempiensa (molempien) vitsaukset
• Terveydentilan muutokset näkyvät suoraan käytöksessä (käytöksen muutoksena)
• Liikunnan ja ruoan (määrän / laadun) on oltava tasapainossa
  - laske koiran aktiiviaika, hereilläoloaika ja nukkumisaika
  - nykykoiralta odotetaan uskomattomia unenlahjoja
• Lukuisat käytösongelmat ratkeavat liikunnan ja ruokinnan määrää muuttamalla
  - pahinta koiralle on paahtaa 1-2 h täysillä ja lopun aikaa olla täysin unohdettu

Oppimishistoria (asia, joka voi ylittää jopa vietit)

• Koiran elämän ensimmäiset 16 viikkoa?
  - missä, miten kasvatettu?
  - mitä asioita vahvistettu?
• Koira oppii läpi elämän toimintansa seurauksista
• Sudella varuillaanolovietti ylittää tutkimusvietin n. 7 viikon iässä
• Aivosolujen välisten yhteyksien kehitys on voimakkainta alle 16-viikkoisella
  - koiran kehitykselle tärkeimmät viikot
• Koiran käytökseen vaikuttaa paljon, mitä se tänä aikana oppii

Kaikki vaikuttaa kaikkeen

• Koulutuksessa tulee ottaa huomioon kaikki käyttäytymiseen vaikuttavat seikat
• Kouluttaminen = käytöksen muokkaamista

KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN

• ehdollinen refleksi
• ärsyke + reaktio = opittu refleksi

       ärsyke   →   reaktio
       helppo muuttaa        vaikea muuttaa

• Näiden avulla on helppo ymmärtää, mikä on synnynnäistä ja mikä opetettua
• Ominaiskäytökset klassisella puolella
  - ovat helppo saada esiin
  - kun ehdollistuvat klassisesti, vaikeampi kontrolloida
• Eri ärsykkeet voivat aktivoida saman käytöksen
  - pakenevat asiat saavat aikaan tietyn reaktion
  - ärsykkeenä voi olla pallo, keppi tai pyöräilijä
• Pelko on aina klassista ehdollistumista
  - jos harjoitetaan pelkoa saadaan pelkoa (vrt. Mehikon poika telkkarissa)
  - millä kontrolloidaan?
  - miten keskeytät/ehkäiset saalistuksen?
• Pitäisi olla varsin hyvin koulutettu käytös, jotta voisi liittää yhteen klassisesti ehdollistuneen reaktion kanssa
• Klassisesti ehdollistuneet käytökset reagoidaan kropalla (automaatiolla), ei ajatuksella

• Mitä koira hyötyy, jos se tottelee
• Mitä koira menettää, jos se ei tottele
  - vaikeaa klassisesti ehdollistuneissa käytöksissä, ympäristö vahvistaa jos ihminen ei niin tee
• Luonnolliset käytökset vahvistuvat helposti (saalistaminen, haukkuminen, astuminen...)
  - tekeminen vahvistaa tekemistä (haukkuminen vahvistuu haukkumalla jne.)
  → paras lopettaa/keskeyttää jotenkin
  → ketjutettava riittävän kauas, jottei haukkuminen vahvistu (koira saattaa liittää käytöksiä ketjuksi: ensin pitää haukkua, sitten olla hiljaa ja näin saa palkan)
  → toistuminen estettävä

OPERANTTI EHDOLLISTAMINEN
ei ärsykettä       reaktio   →   seuraus
                            jokin reaktio lisääntyy → tuottavaa (vahviste)
                            jokin reaktio vähenee → tuottamatonta (rankaisu)

• Aluksi yhtälöllä ei ole ärsykettä (ei aiheuttavaa asiaa)
  - kouluttaessa haluttu reaktio kannattaa nimetä varhaisessa vaiheessa (vihjeen liittäminen), koska koira etsii vihjeitä muuten ympäristöstä
  - ensin pitää kuitenkin tehdä käytös, käskyä ei voi olla ennen käytöstä
• Ärsykkeen paikka on vapaana, joten sellainen on luotava (nimettävä toiminto)
• Arkipäivän tilanteissa ja tilanteiden aikana kouluttaminen onnistuu harvoin
  - vaiheittain koulutus toimii paremmin
  - keskellä kaoottista tilannetta : olet jo ojassa, päästä kaasu
• Mieti aina ei-halutun käytöksen kanssa, miksi koira toimii niin kuin toimii ja poista syy
  - opeta korvaava käytös erillään autenttisesta tilanteesta ja liitä se myöhemmin mukaan, kun toiminnan osaaminen on varmistettu
• Tukahdutettu (rankaisemalla näennäisesti poistettu) käytös tulee esiin jotenkin muuten
  - ei välttämättä osata yhdistää, jos haukkuminen muuttuu rapsutteluksi, räyhääminen eroahdistukseksi jne.
• Löydettävä kiertotie, jolla kierretään ongelmakäytökset
• Kanojen kouluttamisessa katoaa kaikki turha illuusio

• Operantti ja klassinen ehdollistuminen
  - universaalit metodit
  - tiedetty psykologiassa kauan
  - ihmispsykologia ei ole suoraan sovellettavissa eläimiin
  - eläinten kanssa toiminnan oltava vain mekaanista, perustuen psykologian aakkosiin
  → yksinkertaistettava ja yksiselitteistettävä kaikki
  - ihminen on liian älykäs, liikaa tietoisuutta

• Operantin koulutuksen yhteinen termistö n. 100 vuotta vanha
  - positiivinen vahviste R+
  - negatiivinen rankaisu P-
  - positiivinen rankaisu P+
  - negatiivinen vahviste R-
  - käyttäytymisanalyysi

•  R+ (reinforcement +)
  
  • jotain lisätään ympäristöön, jonka johdosta toiminta lisääntyy
  • eläin määrittelee, mikä sille toimii vahvisteena
  • kouluttajan tehtävänä on havainnoida, lisääntyykö käytös   
• P- (punishment -)
  
  • vahviste tai sen mahdollisuus vähennetään/poistetaan eläimen ympäristöstä
  • eläin määrittelee, mikä sille toimii rankaisuna
  • kouluttajan tulee havainnoida, väheneekö käytös 
  jne.

Tunnekorrelaatio

	PALKKIO	RANGAISTUS
+	positiivinen vahviste ++ tyytyväisyys	positiivinen rankaisu +- ahdistus
-	negatiivinen rankaisu -- turhautuminen	negatiivinen vahviste -+ helpotus

                                                           ↓                                                                                             ↓
                            luodaan motivaatiota                                              luodaan hämmennystä
                                                           ↓                                                                                             ↓
                                 oppii tekemään                                                     oppii välttämään

positiivinen ≠ salliva
positiivinen = matemaattinen lisäys

• R+/P- ja P+/R- -pareja ei voi käyttää samaan käytökseen
  - sekoittaa eläimen, tekee siitä epävarman ja käytöksestä epäluotettavan
• eri käytöksiin liitettynä ne usein tukevat toisiaan
• rankaisun käyttö on ihan pätevä keino kouluttaa (muistaen, että rankaisu = asia, joka vähentää käytöstä ja jonka eläin määrittelee)
  - rankaiseminen ei kuitenkaan saa olla provosoivaa
  - käytöksen pitää ehtiä muuttua, vaatii ehdollisen rankaisun (esim. merkkiääni, kielto)
  - P+ ja R+ osuttava eri käytöksiin (ei voi rankaista ja palkita samasta käytöksestä)
• positiivista rankaisua ei voi käyttää yksinään (rankaisua ei voi jättää päälle)
  - rankaisun myötääminen / loppuminen = negatiivinen vahviste, R-
  - keskityttävä siis sekä rankaisun antamiseen, negatiivisen vahvisteen antamiseen että koiran käytöksen seuraamiseen (3 muuttuvaa tekijää)
• negatiivinen rankaisu, P-
  - mitä koira menettää, jos se ei tee
• hyvällä palkalla ja taitavalla koulutuksella eläin oppii nopeasti
  - jos ei opi, kouluttaja tekee jotain huonosti
• on täysin sattumaa, että tiede on huomannut saman koulutusmetodin tehokkaimmaksi, kuin harrastajat eettisimmäksi
• tutkimus/havainto: auktoriteetti ylettyy vain noin 6 metriin
• samoin kesto: 30 sek - 1 min eläin jaksaa keskittyä siihen, mitä oli tekemässä
• hevoset ovat "jojoja", niiden tehtävä on väistellä koko ikänsä
  - kukaan ei opeta, mitä pitäisi tehdä, hevonen oppii vain välttämään painetta
• matkalla olo (kouluttaminen) on tärkeää, ei lopputulos (valmis suoritus)

Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä...

• miten kouluttaa
• mitä menetelmää käyttää
• miten muuttaa omaa käyttäytymistään
• miten muuttaa harjoitusta

• Jos haluat kontrolloida käytöstä, muunna sitä klassisesti ehdollistamalla ja pistä se käskyn alle
• Operantti ja klassinen ehdollistuminen ovat saman asian kaksi eri puolta, eivät eri asioita
  → yhteydessä toisiinsa
• Kun käytös aiheutetaan (esim. hihnasta nykimällä), se ehdollistuu klassisesti, jolloin sen kontrollointi on vaikeaa
• Jos halutaan hallittu käytös, on otettava, mitä koira tarjoaa (operantisti)
• Sisäsyntyiset asiat ja opitut jutut sekoittuvat toisiinsa (vrt. lintujen pesänrakentaminen)
• Kouluttajan tehtävä on opettaa oppimisen kautta
• Haluatko vahvan, mutta huonosti kontrolloidun käytöksen (klassinen ehdollistuminen)
• Vai tarkalleen muotoillun, vihjeestä toimivan käytöksen (operantti ehdollistaminen)
• Jos haluat kontrolloida käytöstä, luo sellainen itse (op.)
• Jos otat luonnon luoman käytöksen, et voi hallita sitä (kl.)

VAHVISTEET OVAT KOIRAN TOIMINNAN MOOTTORI

Vahviste

• eläin määrittelee
• lisää toimintaa
• mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee

• On eri asia ruokkia koiraa ja palkita koiraa
  - sinulla voi olla ruokaa, mutta ei palkkaa
• Kouluttajan mielipiteellä ei ole merkitystä
  - objektiivisesti tarkkailtava, vahvistuuko käytös = onko vahviste toimiva

Tehokas vahviste on

• tavoiteltu
• arvostettu
• ansaittu
• välitön (mahdollisimman pieni viive, nopeasti nautittu)

• Ruoka voi olla vahviste tai ravintoa
  - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään
• Joka kerta, kun ruoan eteen joutuu tekemään hommia, sen arvo kasvaa
  → sitä parempi vahviste siitä tulee

Vahvistaminen on prosessi

• Vahviste on kokonaisuus, ei yksittäinen asia
• Sitä ei voida jakaa pienemmiksi prosesseiksi
• Tehon, voimakkuuden ja *keston* tietää vain eläin!
• Leikki voi vahvistaa itseään, mutta ei edeltänyttä käytöstä
• Ole objektiivinen, ei tarvitse julistaa - kokeile itse
  - eläin kyllä kertoo, mikä sille toimii
  - myös eri käytöksille toimii eri vahvisteet
• Käytöksestä tulee erilainen, jos palkataan käytöksen aikana ruoalla tai käytöksen jälkeen lelulla

Primääri vahviste

• ehdoton vahviste
• jotain, mistä koira pitää ja mitä se tavoittelee
  - esim. ruoka, kosketus, leikkiminen, hajut, toiset koirat, ihmiset jne.

• Ruokakupilla on eri asia, istuuko koira 14 vai 700 kertaa
• Ruoka on helppo vahviste, se on eläimen perustarve ja sitä koirille annetaan joka tapauksessa
  - ei maksa mitään (korkeintaan pienen hetken aikaa) vaatia jotain toimintaa ennen ruoan antamista
  - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään

Sekundääri vahviste

• ehdollinen vahviste
• edeltää palkitsemistapahtumaa
  - esim. kehuminen, kädenliike, makupalapussin rapina, vihellykset, jääkaapin oven narahdus, ovikello, naksuttimen ääni, taluttimen lukon kilinä, oven aukeaminen jne.

Rankaisu

• eläin määrittelee
• vähentää toimintaa
• ei opeta oikeaa tapaa toimia
• ajoitus ja voimakkuus kriittisiä
  - tärkeää myös rangaistuksen laatu
• mikä käytös vähenee? ei voi tietää ennen kuin kokeilee
  - jos käytös on tärkeä, kannattaako ottaa riski ja kokeilla?

Menetelmiä ei kannata sekoittaa

• Älä koskaan käytä rankaisua ja palkkiota saman ärsykkeen, käytöksen tai käskysanan yhteydessä
  - esim. tänne-käskyn jälkeen et voi positiivisesti rankaista (P+) koiraa tottelemattomuudesta, jos yleensä käytät positiivista vahvistetta (R+)
• Eri käytöksissä tukevat toisiaan
• Tarkoituksenmukaisuus määrittää, mitä tehdään
• Mitä milloinkin halutaan määrittelee, mitä ja miten käytetään
• Vastaehdollistuminen = ärsyke saa toisen merkityksen

Vaiheet, joiden tulisi edeltää epämiellyttävän rankaisun käyttöönottoa:
(Mary R. Burch - Jon S. Bailey)

• ongelmakäyttäytymisen funktioanalyysi ja käyttäytymisen diagnostiikka
• lääketieteellisen ongelman hoitaminen
• ensisijaisesti positiivisen vahvistetekniikan käyttö
• ympäristöratkaisut, mikäli tarkoituksenmukaisia
• harjoittelutapojen tai muiden harjoitteluympäristön muuttujien muuntelu
• rangastuksen käyttöönotto viimeisenä keinona