Näytetään tekstit, joissa on tunniste vietit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste vietit. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Jessica Ristimäki: PK-tottis/Toko

 Pentuiän harjoittelu
  • Jessica siitä erikoinen, että käyttää koiran pentuajan tutustumiseen ja leikkimisen opetteluun, ei liikkeiden hiomiseen
  • Aluksi pennun kanssa vain leikitään, ensin tutuissa tilanteissa ja myöhemmin eri tottiskentillä vähintään viikottain
  • Kun pentu osaa leikkiä hyvin, aletaan odottaa, että pentu esittää omaa aktiviisuutta saadakseen omistajan aktiiviseksi ennen leikin aloittamista
  • Kaikki koirat eivät syty saalisleikkeihin nuorena → älä luovu toivosta
    - vietin löytyminen ja kehittyminen voi viedä aikaa

Kisamaiset treenit
  • Jessicalla on samat rutiinit aina kentälle tullessa, sekä jokaisessa treenissä että kisoissa
    → konkreettinen rutiini riippuu koirasta: Jessican malinoisille sopii odottelu kentän laidalla, bc on otettava melkein suoraan autosta kentälle
    - rutiini sisältää aina valmistautumisen kentälle menoon (kuten kisoissa), ilmoittautumisen tuomarille (voi olla treenikaveri, muu tuttu tai vaikka mielikuvitustuomari) ja juoksutarkastuksen (joko vieraan henkilön tai omistajan toimesta)
  • Pennun voi antaa kentälle tullessa häslätä hetken ja aloittaa sitten, kun se ottaa oma-aloitteisen kontaktin
  • Käyttäydy eri tavalla treenien aikana kuin treenejä edeltävässä odottelussa ja ympäristön katselussa
  • Joillekin koirille sopii kaavamainen, koemainen treeni joka kerralla, osalle pitää järjestää jatkuvasti yllätyksiä jottei niiden vire lässähdä
    → yllätyksellisyys auttaa myös liikaan terävyyteen → koira ei ehdi keskittyä muuhun kuin suoritukseen
  • Terävän koiran kanssa voi olla hyvä aloittaa treeni antamalla koiran katsella ympärilleen → pystyy keskittymään töihin paremmin
  • Osaavalle koiralle on hyvä järjestää ylivaikeita treenejä
    - poislukien huonohermoiset koirat, jos ne eivät selviydy tehtävistä → luottamus ohjaajaan menee
    - esim. noutokapuloiden heittoa seuraamisen aikana, lelujen heittelyä ennen noutokapulan heittämistä, vieraat ihmiset silittämässä koiraa sen ollessa paikallaan ym.
  • Odottelu ennen treenejä (autossa tai kentän laidalla)
    - koira oppii siirtymään odottelutilasta viettitilaan heti
    - joillekin koirille yksi puru ennen treenejä on OK, useimpien kanssa ei kannata leikkiä ollenkaan
    - odota, että koira on itse aktiivinen ja hakee kontaktia
  • Jessicalla on eri seuraamiskäskyt liikkeiden välisessä seuraamisessa ja varsinaisessa seuraamisliikkeessä → molemmissa on vähän eri intensiteetti
  • Tietynlaisille koirille konflikti voi tuoda lisää suoritusvoimaa
    → asiat tehdään treeneissä täysin eri tavalla kuin kisoissa → kisatilanteen erilaisuus ja koiran hallintaan ottaminen luovat tarvittavan konfliktin
  • Itsenäiselle koiralle pitää järjestää jännitystä treeneihin
    → tee 3 treeniä samalla kaavalla, 4. kerralla alku samanlainen ja loppuun jotain täysin erilaista
    → tee kaava, riko se, tee kaava, riko se, jne.
  • Vaadi, mitä aloitat, älä anna koiran palkata itseään muulla hauskalla
    → koira arvostaa antamaasi palkkaa enemmän
    → tulet itse suuremmaksi auktoriteetiksi
  • Treenejä edeltävät rutiinit ovat tärkeitä myös omistajan jännittämisen kannalta
    → jännitys ei tartu niin paljon koiraan, kun siihen otetaan mahdollisimman vähän kontaktia ennen suoritusta
    - kun rutiinit ovat tuttuja, ei tarvitse jännittää omaa tekemistään
  • Opeta koiralle vauhdikas vireennostatustemppu (pyöriminen, kierto tms.)
  • Tokossa käyttöön kannattaa ottaa liikekohtaiset virittelysanat, sillä liikkeiden järjestys on aina eri ja kuhunkin liikkeeseen pitää saada oma vireensä

Liikeharjoittelu
  • Vauhtinoudot kapulalla tunne-ehdollistavat koiralle, että tarttuessa kapulaan on kiire ohjaajan luo
    - kovaa juokseminen antaa koiran jaloille tekemistä → koira ei ehdi/tajua pureskella kapulaa
  • Kapulan pureskeluongelmat johtuvat yleensä siitä, että kapulan pito ohjaajan lähellä on stressaavaa
    - Jessica itse ei tee lainkaan kapulanpitoharjoituksia/vaatimista
  • Noudossa voi ja kannattaa palkata paljon lennosta
    - Jessica tekee luovutukset ainoastaan kokeessa
  • Hypyssä ja hyppynoudossa kannattaa käyttää aluksi matalaa, mutta aina vaihtelevaa korkeutta
    - jos noudon lisääminen hyppyyn saa koiran liikaa saalisvietille, seurauta koiraa pieni pätkä heiton jälkeen ennen noutokäskyä
    - noudon voi tehdä myös jättämällä koiran toiselle puolelle estettä kapula selkänsä takana → liikemallit kuin normaalissa noudossa mutta ilman saalisärsykettä (heittoa)
  • Tokon tunnistusnouto kannattaa tehdä ylivaikeana, mikä pakottaa koiran rauhoittumaan ja keskittymään
    - ulkona oikean kapulan voi peittää nurmella, sisällä muovipussilla...
  • Ota ylivaikeat treenit paikkamakuuseen, jotta koiralle saadaan hyvä fokus kohti ohjaajaa → koira kanavoi konfliktin katsekontaktiin
    → ylipaljon häiriötä
  • Lonkkailemattomuus tulee helpoiten vireen/vietin kautta, ei fyysisesti korjaamalla
  • Maahanmenoon saa nopeutta turhauttamalla koiraa
    - aluksi opetus tehdään namilla, myöhemmin avustaja pitää koiraa hihnassa niin ettei se pääse namille → turhauman kautta pitäisi saada nopeus
    - varmuus ja vahva osaaminen liikkeissä nopeuttaa myös, rakenna ensin paljon vahvistehistoriaa, älä huolestu liian aikaisin
  • Eteenmenoon/lähetyskäskyihin kannattaa ottaa virittelysana tai -kosketus (esim. taputus rintaan)
    - vie lelu ensin koiran kanssa kauas ja lähetä, myöhemmin avustaja vie koiran odottaessa piilossa
    - lähetyksen jälkeisen maahanmenon opetus: avustajan taluttaessa koiraa kaukana hihnassa annetaan käsky → kun käsky alkaa toimia, sen voi yhdistää valmiiseen eteenmenoon
    - lopeta liike aina koiran vierelle menoon, jottei koira opi aina juoksemaan takaisin palkattavaksi
  • Palveluskoirakokeiden A-esteellä kannattaa koira ohjata laskeutumaan alas asti lelulla
    → paljon toistoja, jotta koiran motoriseen muistiin jää oikea suoritus esteen suorittamisesta mahdollisimman alas (harjalta hyppäämisen sijaan)
    - yhdistä vasta vahva suoritus noutoon, koska saalisviettiliike saattaa provota koiran taas hyppäämään
  • Jessica ei opeta seuraamista imuttamalla vaan perusasennon kautta askel kerrallaan
  • Koiran venkoillessa seuraamisessa (jätättäminen, poikittaminen, etäisyys, hyppiminen...), älä ala itse venkoilla vaan pysähdy ja anna koiralle mahdollisuus itse korjata
    → älä palkkaa korjaamisesta, vain kehu ja liikkeen jatkaminen
    - palkkaa hyvin, kun seuraaminen näyttää haluamaltasi
  • Käsky "seuraa" → koira ottaa kontaktin → palkaksi kehu ja liikkeelle lähtö → heti lähdön jälkeen palkka
  • Lelupalkkaukseen siirtyessä koira alkaa usein edistää, mistä koiraa pitää aina korjata → korjaamalla koiralle kerrotaan korrekti paikka
  • Takaa sivulletulo ei ole itsestäänselvyys koiralle, joka on opetettu tulemaan sivulle edestä
    - korjata/opettaa voi avustajan kanssa apparin pitäessä koiraa hihnassa ohjaajan takana ja estäen siten ylimääräisen venkoilun
  • Koiralle kannattaa opettaa itsenäinen oikean perusasennon paikan katsominen ja oikealle paikalle tuleminen eri suunnista
  • Koiran inhokkiliike tai muuten vain hitain liike kannattaa sijoittaa ensimmäiseksi liikkeeksi treenissä
    → koira saa tällä liikkeellä omistajan aktiiviseksi ja mukavaksi → kaikki kiva alkaa siitä → tunne-ehdollistuminen
    - tee treeniä vain tutulla kentällä, vieras ympäristö hidastaa koiraa entisestään
  • Luoksetulon pysäytykset Jessica opettaisi kierrättämällä koiraa esteiden ympäri
    - myös lenkillä koiraa kannattaa pysäytellä paljon eri suuntiin

Maastolajit
  • Haukkumattomasta koirasta tuskin saa haukkuen ilmaisevaa koiraa
    - rullailmaisu on kuitenkin usein helpompi kuin yleisesti luullaan
  • Jäljillä keppi-ilmaisun Jessica tekee takaperinketjuttaen
    - esineet eivät saa aiheuttaa painetta, muuten ne jäävät ilmaisematta

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Tommy Wirén: Koiran käyttäytyminen ja koulutus, osa 1

Tommy Wirén
- eläinkouluttaja
- kouluttanut eläimiä työkseen 15 vuotta, pääasiallisena työnä 10 vuotta

- kouluttaa eniten ihmisiä, toiseksi eniten koiria tai lintuja (kanoja)
- oma yritys Trainer's Choice

KOULUTUKSEN PERUSPERIAATTEET
  • TW ei ota kantaa laumahierarkia-ajatteluun
  • Laumateorioiden mytologiat vievät huomion epäolennaiseen
  • Olennaista on: kouluttaminen = tekemistä
  • Kouluttaminen perustuu muutamiin perusperiaatteisiin
    - kaikki muu on niiden soveltamista

Muista ainakin nämä:
  • Älä ota eläimen käytöstä henkilökohtaisesti!
    - eläin käyttäytyy vain niin kuin se käyttäytyy
    - se tekee omasta (evolutiivisesta, lajinomaisesta, rodunomaisesta, yksilöllisestä) näkökulmastaan järkevästi
  • Eläin ei ole etukäteen mitään mieltä, se vain reagoi
    - eläin elää koko ajan nykyhetkessä
    - ihminen aikamatkailee päänsä sisällä (mitä juuri äsken tapahtui, mitä tehdä seuraavaksi, mitä ostaa huomenna kaupasta...), eläin ei kykene siihen
    - eläin ei tiedä kaikkia käytöksensä potentiaalisia seurauksia, ihminen pohtii sellaisia
  • Monimutkaisiakaan juttuja ei tarvitse opiskella
    - kaikki käytöksen muokkaamisessa on samojen perusasioiden sovelluksia
  • Olit millä tasolla tahansa, sinusta tulee parempi kouluttaja, jos harjoittelet kouluttamisen perusteita

Eläimet oppivat...
  • toimintansa seurauksista
  • kaiken aikaa (kaiken hereilläoloaikansa)
  • ovat oppineet jo kauan ennen kuin ihminen keksi alkaa niitä kouluttaa
  • ihmisestä huolimatta

  • Eläimet ovat oppimiskoneita
    - se on ja on aina ollut niiden olemassaolon edellytys
    - niinpä jos eläin tuntuu oppivan hitaasti, kouluttaja tekee jotain huonosti

Käyttäytyminen
  • Kaikki se, mitä nähdään
  • Käyttäytymiseen vaikuttavat monet eri asiat
    - laji- ja rotuominaisuudet
    - terveydentila
    - oppimishistoria
  • Eläin käyttäytyy niin kauan kuin se on hengissä

Lajiominaisuudet
  • Lajille tyypilliset käytökset (kiinteät käytösmallit, fixed action patterns, FAP)
    - synnynnäinen tapa toimia, ei tarvitse kouluttaa
    - kaikilla lajeilla
    - aika samantyyppisiä yli lajirajojen (ruoanhankinta, lisääntyminen, pakeneminen)
    - käynnistyvät yksilönkehityksen mukaan ("sisäinen kello")
    - koiramaailmassa nimeltään "vietti"
    - "vietti" = yksittäisiä käytöksiä, jotka on niputettu yhteen
    - tieteessä termi "vietti" on hylätty jo 60-70-l., koska sitä ei voi pitää yleispätevänä määritelmänä (toisin kuin FAP = fixed action patterns: kiinteitä käytösmalleja on enemmän kuin "viettejä")
    - koiramaailmassa termi kuitenkin elää ja voi hyvin
  • Rotuominaisuudet
  • Perimä
Näihin ei voi juuri vaikuttaa. Niitä voi kyllä muokata vähän, mutta muut asiat maailmassa ovat jo kontrolloineet niitä aiemmissa sukupolvissa.

Terveydentila
  • sairaudet
  • kivut
  • loukkaantumiset
  • ruokavalio
  • liikunta

  • Risteytyskoirissa on vanhempiensa (molempien) vitsaukset
  • Terveydentilan muutokset näkyvät suoraan käytöksessä (käytöksen muutoksena)
  • Liikunnan ja ruoan (määrän / laadun) on oltava tasapainossa
    - laske koiran aktiiviaika, hereilläoloaika ja nukkumisaika
    - nykykoiralta odotetaan uskomattomia unenlahjoja
  • Lukuisat käytösongelmat ratkeavat liikunnan ja ruokinnan määrää muuttamalla
    - pahinta koiralle on paahtaa 1-2 h täysillä ja lopun aikaa olla täysin unohdettu

Oppimishistoria (asia, joka voi ylittää jopa vietit)
  • Koiran elämän ensimmäiset 16 viikkoa?
    - missä, miten kasvatettu?
    - mitä asioita vahvistettu?
  • Koira oppii läpi elämän toimintansa seurauksista
  • Sudella varuillaanolovietti ylittää tutkimusvietin n. 7 viikon iässä
  • Aivosolujen välisten yhteyksien kehitys on voimakkainta alle 16-viikkoisella
    - koiran kehitykselle tärkeimmät viikot
  • Koiran käytökseen vaikuttaa paljon, mitä se tänä aikana oppii

Kaikki vaikuttaa kaikkeen
  • Koulutuksessa tulee ottaa huomioon kaikki käyttäytymiseen vaikuttavat seikat
  • Kouluttaminen = käytöksen muokkaamista


KLASSINEN EHDOLLISTUMINEN
  • ehdollinen refleksi
  • ärsyke + reaktio = opittu refleksi
       ärsyke   →   reaktio
       helppo muuttaa        vaikea muuttaa
  • Näiden avulla on helppo ymmärtää, mikä on synnynnäistä ja mikä opetettua
  • Ominaiskäytökset klassisella puolella
    - ovat helppo saada esiin
    - kun ehdollistuvat klassisesti, vaikeampi kontrolloida
  • Eri ärsykkeet voivat aktivoida saman käytöksen
    - pakenevat asiat saavat aikaan tietyn reaktion
    - ärsykkeenä voi olla pallo, keppi tai pyöräilijä
  • Pelko on aina klassista ehdollistumista
    - jos harjoitetaan pelkoa saadaan pelkoa (vrt. Mehikon poika telkkarissa)
    - millä kontrolloidaan?
    - miten keskeytät/ehkäiset saalistuksen?
  • Pitäisi olla varsin hyvin koulutettu käytös, jotta voisi liittää yhteen klassisesti ehdollistuneen reaktion kanssa
  • Klassisesti ehdollistuneet käytökset reagoidaan kropalla (automaatiolla), ei ajatuksella

  • Mitä koira hyötyy, jos se tottelee
  • Mitä koira menettää, jos se ei tottele
    - vaikeaa klassisesti ehdollistuneissa käytöksissä, ympäristö vahvistaa jos ihminen ei niin tee
  • Luonnolliset käytökset vahvistuvat helposti (saalistaminen, haukkuminen, astuminen...)
    - tekeminen vahvistaa tekemistä (haukkuminen vahvistuu haukkumalla jne.)
    → paras lopettaa/keskeyttää jotenkin
    → ketjutettava riittävän kauas, jottei haukkuminen vahvistu (koira saattaa liittää käytöksiä ketjuksi: ensin pitää haukkua, sitten olla hiljaa ja näin saa palkan)
    → toistuminen estettävä

OPERANTTI EHDOLLISTAMINEN
ei ärsykettä
      reaktio   →   seuraus

                            jokin reaktio lisääntyy → tuottavaa (vahviste)
                            jokin reaktio vähenee → tuottamatonta (rankaisu)

  • Aluksi yhtälöllä ei ole ärsykettä (ei aiheuttavaa asiaa)
    - kouluttaessa haluttu reaktio kannattaa nimetä varhaisessa vaiheessa (vihjeen liittäminen), koska koira etsii vihjeitä muuten ympäristöstä
    - ensin pitää kuitenkin tehdä käytös, käskyä ei voi olla ennen käytöstä
  • Ärsykkeen paikka on vapaana, joten sellainen on luotava (nimettävä toiminto)
  • Arkipäivän tilanteissa ja tilanteiden aikana kouluttaminen onnistuu harvoin
    - vaiheittain koulutus toimii paremmin
    - keskellä kaoottista tilannetta : olet jo ojassa, päästä kaasu
  • Mieti aina ei-halutun käytöksen kanssa, miksi koira toimii niin kuin toimii ja poista syy
    - opeta korvaava käytös erillään autenttisesta tilanteesta ja liitä se myöhemmin mukaan, kun toiminnan osaaminen on varmistettu
  • Tukahdutettu (rankaisemalla näennäisesti poistettu) käytös tulee esiin jotenkin muuten
    - ei välttämättä osata yhdistää, jos haukkuminen muuttuu rapsutteluksi, räyhääminen eroahdistukseksi jne.
  • Löydettävä kiertotie, jolla kierretään ongelmakäytökset
  • Kanojen kouluttamisessa katoaa kaikki turha illuusio

  • Operantti ja klassinen ehdollistuminen
    - universaalit metodit
    - tiedetty psykologiassa kauan
    - ihmispsykologia ei ole suoraan sovellettavissa eläimiin
    - eläinten kanssa toiminnan oltava vain mekaanista, perustuen psykologian aakkosiin
    → yksinkertaistettava ja yksiselitteistettävä kaikki
    - ihminen on liian älykäs, liikaa tietoisuutta
  • Operantin koulutuksen yhteinen termistö n. 100 vuotta vanha
    - positiivinen vahviste R+
    - negatiivinen rankaisu P-
    - positiivinen rankaisu P+
    - negatiivinen vahviste R-
    - käyttäytymisanalyysi
  •  R+ (reinforcement +)
    • jotain lisätään ympäristöön, jonka johdosta toiminta lisääntyy
    • eläin määrittelee, mikä sille toimii vahvisteena
    • kouluttajan tehtävänä on havainnoida, lisääntyykö käytös   
  • P- (punishment -)
    • vahviste tai sen mahdollisuus vähennetään/poistetaan eläimen ympäristöstä
    • eläin määrittelee, mikä sille toimii rankaisuna
    • kouluttajan tulee havainnoida, väheneekö käytös 
    jne.


Tunnekorrelaatio


PALKKIO
RANGAISTUS
+
positiivinen vahviste
++ tyytyväisyys
positiivinen rankaisu
+- ahdistus
-
negatiivinen rankaisu
-- turhautuminen
negatiivinen vahviste
-+ helpotus
                                                                                                                                                       
                            luodaan motivaatiota                                              luodaan hämmennystä

                                                                                                                                                       
                                 oppii tekemään                                                     oppii välttämään

positiivinen ≠ salliva
positiivinen = matemaattinen lisäys

  • R+/P- ja P+/R- -pareja ei voi käyttää samaan käytökseen
    - sekoittaa eläimen, tekee siitä epävarman ja käytöksestä epäluotettavan
  • eri käytöksiin liitettynä ne usein tukevat toisiaan
  • rankaisun käyttö on ihan pätevä keino kouluttaa (muistaen, että rankaisu = asia, joka vähentää käytöstä ja jonka eläin määrittelee)
    - rankaiseminen ei kuitenkaan saa olla provosoivaa
    - käytöksen pitää ehtiä muuttua, vaatii ehdollisen rankaisun (esim. merkkiääni, kielto)
    - P+ ja R+ osuttava eri käytöksiin (ei voi rankaista ja palkita samasta käytöksestä)
  • positiivista rankaisua ei voi käyttää yksinään (rankaisua ei voi jättää päälle)
    - rankaisun myötääminen / loppuminen = negatiivinen vahviste, R-
    - keskityttävä siis sekä rankaisun antamiseen, negatiivisen vahvisteen antamiseen että koiran käytöksen seuraamiseen (3 muuttuvaa tekijää)
  • negatiivinen rankaisu, P-
    - mitä koira menettää, jos se ei tee
  • hyvällä palkalla ja taitavalla koulutuksella eläin oppii nopeasti
    - jos ei opi, kouluttaja tekee jotain huonosti
  • on täysin sattumaa, että tiede on huomannut saman koulutusmetodin tehokkaimmaksi, kuin harrastajat eettisimmäksi
  • tutkimus/havainto: auktoriteetti ylettyy vain noin 6 metriin
  • samoin kesto: 30 sek - 1 min eläin jaksaa keskittyä siihen, mitä oli tekemässä
  • hevoset ovat "jojoja", niiden tehtävä on väistellä koko ikänsä
    - kukaan ei opeta, mitä pitäisi tehdä, hevonen oppii vain välttämään painetta
  • matkalla olo (kouluttaminen) on tärkeää, ei lopputulos (valmis suoritus)

Kouluttajan tulee tehdä nopeita päätöksiä siitä...
  • miten kouluttaa
  • mitä menetelmää käyttää
  • miten muuttaa omaa käyttäytymistään
  • miten muuttaa harjoitusta

  • Jos haluat kontrolloida käytöstä, muunna sitä klassisesti ehdollistamalla ja pistä se käskyn alle
  • Operantti ja klassinen ehdollistuminen ovat saman asian kaksi eri puolta, eivät eri asioita
    → yhteydessä toisiinsa
  • Kun käytös aiheutetaan (esim. hihnasta nykimällä), se ehdollistuu klassisesti, jolloin sen kontrollointi on vaikeaa
  • Jos halutaan hallittu käytös, on otettava, mitä koira tarjoaa (operantisti)
  • Sisäsyntyiset asiat ja opitut jutut sekoittuvat toisiinsa (vrt. lintujen pesänrakentaminen)
  • Kouluttajan tehtävä on opettaa oppimisen kautta
  • Haluatko vahvan, mutta huonosti kontrolloidun käytöksen (klassinen ehdollistuminen)
  • Vai tarkalleen muotoillun, vihjeestä toimivan käytöksen (operantti ehdollistaminen)
  • Jos haluat kontrolloida käytöstä, luo sellainen itse (op.)
  • Jos otat luonnon luoman käytöksen, et voi hallita sitä (kl.)


VAHVISTEET OVAT KOIRAN TOIMINNAN MOOTTORI

Vahviste
  • eläin määrittelee
  • lisää toimintaa
  • mikä tahansa, mitä eläin tavoittelee

  • On eri asia ruokkia koiraa ja palkita koiraa
    - sinulla voi olla ruokaa, mutta ei palkkaa
  • Kouluttajan mielipiteellä ei ole merkitystä
    - objektiivisesti tarkkailtava, vahvistuuko käytös = onko vahviste toimiva

Tehokas vahviste on
  • tavoiteltu
  • arvostettu
  • ansaittu
  • välitön (mahdollisimman pieni viive, nopeasti nautittu)

  • Ruoka voi olla vahviste tai ravintoa
    - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään
  • Joka kerta, kun ruoan eteen joutuu tekemään hommia, sen arvo kasvaa
    → sitä parempi vahviste siitä tulee

Vahvistaminen on prosessi
  • Vahviste on kokonaisuus, ei yksittäinen asia
  • Sitä ei voida jakaa pienemmiksi prosesseiksi
  • Tehon, voimakkuuden ja *keston* tietää vain eläin!
  • Leikki voi vahvistaa itseään, mutta ei edeltänyttä käytöstä
  • Ole objektiivinen, ei tarvitse julistaa - kokeile itse
    - eläin kyllä kertoo, mikä sille toimii
    - myös eri käytöksille toimii eri vahvisteet
  • Käytöksestä tulee erilainen, jos palkataan käytöksen aikana ruoalla tai käytöksen jälkeen lelulla

Primääri vahviste
  • ehdoton vahviste
  • jotain, mistä koira pitää ja mitä se tavoittelee
    - esim. ruoka, kosketus, leikkiminen, hajut, toiset koirat, ihmiset jne.

  • Ruokakupilla on eri asia, istuuko koira 14 vai 700 kertaa
  • Ruoka on helppo vahviste, se on eläimen perustarve ja sitä koirille annetaan joka tapauksessa
    - ei maksa mitään (korkeintaan pienen hetken aikaa) vaatia jotain toimintaa ennen ruoan antamista
    - kupista ilmaiseksi saatu ruoka ei vahvista mitään

Sekundääri vahviste
  • ehdollinen vahviste
  • edeltää palkitsemistapahtumaa
    - esim. kehuminen, kädenliike, makupalapussin rapina, vihellykset, jääkaapin oven narahdus, ovikello, naksuttimen ääni, taluttimen lukon kilinä, oven aukeaminen jne.

Rankaisu
  • eläin määrittelee
  • vähentää toimintaa
  • ei opeta oikeaa tapaa toimia
  • ajoitus ja voimakkuus kriittisiä
    - tärkeää myös rangaistuksen laatu
  • mikä käytös vähenee? ei voi tietää ennen kuin kokeilee
    - jos käytös on tärkeä, kannattaako ottaa riski ja kokeilla?

Menetelmiä ei kannata sekoittaa
  • Älä koskaan käytä rankaisua ja palkkiota saman ärsykkeen, käytöksen tai käskysanan yhteydessä
    - esim. tänne-käskyn jälkeen et voi positiivisesti rankaista (P+) koiraa tottelemattomuudesta, jos yleensä käytät positiivista vahvistetta (R+)
  • Eri käytöksissä tukevat toisiaan
  • Tarkoituksenmukaisuus määrittää, mitä tehdään
  • Mitä milloinkin halutaan määrittelee, mitä ja miten käytetään
  • Vastaehdollistuminen = ärsyke saa toisen merkityksen

Vaiheet, joiden tulisi edeltää epämiellyttävän rankaisun käyttöönottoa:
(Mary R. Burch - Jon S. Bailey)
  • ongelmakäyttäytymisen funktioanalyysi ja käyttäytymisen diagnostiikka
  • lääketieteellisen ongelman hoitaminen
  • ensisijaisesti positiivisen vahvistetekniikan käyttö
  • ympäristöratkaisut, mikäli tarkoituksenmukaisia
  • harjoittelutapojen tai muiden harjoitteluympäristön muuttujien muuntelu
  • rangastuksen käyttöönotto viimeisenä keinona

tiistai 15. helmikuuta 2011

Maare Kaiperla: Koiran hyvä elämä

Osteopaatti DO, CranOst (UK)

Hyvä elämä
  • Ihmiset haluavat luoda koiralleen hyvän elämän
    - eivät tiedä, miten
    - koirat elävät hyvin epänormaaleissa oloissa → kaupunkikoirat kovilla, elämä stressaavaa
  • Nykykoira muuttunut paljon siitä, mitä se on ollut
  • Sairastavat koirat jalostuksen takia
    - nykyään vain määrän lisäämistä?

Nykykoiran evoluutio
  • jalostus vai kasvatus
  • käyttötarkoitus ja mieltymys
  • taustalla kuitenkin suden DNS ja luuston rakenne
  • käyttäytyminen ja lauman hierarkaalisuus
  • nykyään paljon käyttäytymisongelmia → stressi → sairaudet
  • kipukoiria paljon → ongelmia

Hyvän elämän peruspilarit:
Saada elää lajityypillistä elämää!
  • koirarodulle tyypilliset aktiviteetit
    - metsästys: liikunta, leikki → OVAT KOIRAN TYÖTÄ
  • sosiaaliset suhteet
    - suhde omistajaan, ympäristöön
    - laumassa: lauman dynamiikka ja harmonia = perhe → säännöt
    - pentuikä ja sosiaalistumisvaihe tärkeä
  • ravinto
  • terveydenhoito
    - hoidetaan terveyttä, ei sairautta
    - mututuntuma tärkeä, kun oman koiransa tuntee

Seurauksia korostetusta jalostamisesta:
  • luustorakenne
  • kallo → hermorakenne
  • konstituurio (kokonaisuus) → immuniteetti
  • fertiliteetti
  • iho
  • käytös

Epigenetiikka
  • epigeneettinen periytyminen
  • geenit ovat kuin tietokoneen kovalevy, epigeenit ohjelmia
  • DNA:sta "roska-DNA:ta" 95% → epigeenejä
    → ympäristöllä suuri vaikutus perimään ja jälkeläisiin
  • yksilön olosuhteet elämän aikana tärkeä perintötekijä
  • proteiinien vaikutus epigeneettiseen perimään/geenien toimintaan

Käyttäytyminen
  • lempeästä pennusta rähjääväksi häiriköksi
    - opitut asiat
    - pennun kokemukset (paljon vaikutusta!)

Koira vai ihmisongelma?
  • fyysinen tila: kipukoira (kivun ilmentäminen käyttäytymisen kautta)
  • pentuiän traumat → purkautuvat aikuisiällä kun stressi kasvaa
  • suhde ihmiseet: sosiaalistuminen, kasvatus
  • tarvitaanko kasvatusta ja millaisilla metodeilla?
  • johtajuus ja laumahierarkia (käsite, jossa mennään usein harhaan)
  • syvempi vuorovaikutus
    - kun huutamista ym. ei tarvita, kehonkieli ja kauniit käskyt riittävät, ei lahjomista

Laumadynamiikan tärkeys
  • koiran lauma = omat ihmiset + muut perheeseen kuuluvat
  • laumavietti = yksi vietti
  • koira hakeutuu laumaan selvitäkseen hengissä
  • heikon lauman koira alkaa ottaa johtajuutta

Lauma
  • laumahierarkia, noudattaa esim. susilauman järjestystä
  • johtaja, leader, neuvonantaja, vastuunottaja
  • henkiinjäämisen edellytys
  • yksi pahimmista rangaistuksista = laumasta karkoitus

Vietit
  • koiralla useita viettijärjestelmiä
    - laumavietti (paimenkoirat: miellyttämisenhalu)
    - saalisvietti (leikkisyys)
    - henkiinjäämisvietti
  • vietit huomioonotettava koiraa koulutettaessa
  • eri tulkintoja viettijärjestelmistä
  • laumaviettiset eroahdistuvat helposti
  • saalisviettiset stressaavat liiasta leikistä

Kommunikaatio
  • nonverbaalia viestintää
    - mitä enemmän ihminen koiralle puhuu, sitä huonompi johtaja hän on
  • kehokieli
    - koiralle tärkeämpi
    - koira sivuuttaa verbaalisen viestinnän ja katsoo kehonkieltä (saksalainen, vanhakantainen koulutus)
  • eleet, signaalit, ilmeet
    - koirakieli
    → kannattaa seurata ja opetella

Muita kasvatuksellisia metodeja
  • operantti oppiminen
    - koira opetetaan oppimaan
    - palkinto, oikea ajoitus
  • rangaistus
    - nonfeedback parempi virhetoiminnoissa (sammuttaminen)
  • namien ja naksuttimen käyttöä voi käyttää mausteena
    - laumahierarkia kaiken pohja
  • kun hierarkia on kunnossa, voi ottaa namit mukaan
    → vasta toimivan lauman koira on toimiva harrastuskentällä

Yleisiä ongelmia laumassa
  • melkein aina syynä puuttuva johtajuus
  • kun hierarkia on kunnossa, ongelmia ei ole
  • eroahdistus, koira askartelee
  • pissailee sisälle
  • haukkuu
  • tuhoaa kotia
  • ylivilkkaus
  • aggressiivisuus
  • remmiräyhäys
  • polkupyörien metsästys
  • arka äänille  
 → johtajuusharjoitukset
  • koiran korjaus ei tapahdu hetkessä, vaatii säännöt
  • koiraan ei saa purkaa vihaa
    - koira korjataan tunteettomasti
    - yliemotionaalisuus pois
  • koiran koulutuksen oltava rauhallista
    - tietoisuus, asenteen muuttaminen 
  • hengitysharjoitukset

Lääkkeet ongelmiin
  • liikunta (metsästys) → koira purkaa itseään 1
  • ravinto (lisäaineet ovat ongelma) 2
  • vuorovaikutus (rauhallisuus) 3
  • ovat yhteydessä toisiinsa
  • liikunta ei ole pallonheittämistä tai koirapuistossa seisomista
  • ennen muita "koirankorjauskeinoja" tehdään tyhjennysharjoitus: 2 tunnin lenkki
    - poistaa stressin
    - pitkä juoksulenkki/metsälenkki
  • sitten oman rauhoittumisen etsiminen, kun koira on purkanut omat paineensa ulos

Ongelmien monimuotoisuus: bydymind-kokonaisuus
  • keho ja mieli niin punoutuneet yhteen, ettei voida erotella
  • käyttäytymisongelmien taustalla voi olla pitkään jatkunut kiputila/stressi

Kipu
  • fyysinen, fysiologinen, aina yksilöllinen
  • psyykkinen
  • emotionaalinen
  • akuutti (alle 7 h)
  • krooninen (yli 7-48 h)
    - aikaansaa neurotoksisia muutoksia
    → kipuporttisolut alkavat tuhoutua
  • pitkäaikaisena luo stressitilan elimistöön
    - fight or flight -tilanne
    - adrenaliinituotanto korkealla → sairaustilat
  • stressi ylhäällä - tietoisuus (oppiminen) alhalla
  • muutokset solumuistitasolla
    - kompensatoriset liikeradat

Kivun synty
  • tietty ärsyke aktivoi kipureseptorit, jotka viestivät nosiseptisten tuntoratojen kautta aivoihin
    - puretaan lääkkeillä / akupunktiolla / osteopatialla
  • kipu on kehon luonnollinen oire, ei koskaan syy
    → todellinen syy selvitettävä

Kipu näkyy koirassa
  • stressi
  • pelokkuus, äänet, haukkuminen
  • vaikea keskittyä, rentoutua, oppia, nukkua
  • venyttelemättömyys, ylivenyttely
  • sijaistoiminnot
  • käyttäytymismuutokset
  • muutokset liikkeessä

Avainalueet, jotka vaurioituvat herkimmin
  • lantio, lonkat, liitoskohdat ristiluuhun ja lannerankaan
  • lanneranka, lannerangan ja rintarangan ylimenoalue
  • kaula-rintarangan ylimeno
  • kallo-kaularankaliitos
  • lavat (vaikuttaa hyppyihin)
  • leukanivelet, kallonpohja
→ näistä seuraa muita ongelmia
→ näiden avulla koira voidaan hoitaa

Miten terve koira liikkuu?
  • liikkeen synty takaosassa, lantio laskee
  • ohjautuu takaa eteen selkärankaa pitkin
  • etupää tasapainottaa ja ohjaa
  • selkäranka = kaiken keskus

Kipukäyttäytyminen → noidankehä
  • aiheuttaa käytösmuutoksia
  • kipukoiran hoidossa tarjolla erilaisia vaihtoehtoja perinteisen lääketieteen keinoista luontaislääketieteeseen
  • hoidon oltava ammattitaitoista, nopeaa, lempeää, pysyvää
  • tekijä ammattitaitoinen
  • iho ei koskaan primäärisairaus
    - aina oire jostain muusta
    - hermosto ja iho kehittyneet samasta sikiöaikaisesta kerroksesta
    - stressissä iho kukkii
    - hermosto-oireet näkyvät ihossa
  • koulutettavuus huononee

"Ravinto olkoon lääkkeenne"
  • erityistarpeet ongelmien ilmetessä
  • koirilla enemmän ongelmia kuin ikinä ennen
  • lisäaineet
  • hyödynnettävyys

Ravinnon merkitys koiran terveyteen
  • selkeä ruokavalio (bakteerifloora häiriintyy)
  • ravinnon biologinen hyötysuhde
  • teollinen vai kotiruoka
    - HUOM! koira ei ole puuronsyöjä → gluteenipitoiset viljat
  • raakaruoka
  • lisäravinteet
  • kuinka paljon
  • ravinnon ja kemikaalien merkitys
  • metylaatio (BHA ja BHT-säilöntäaineet)
    - metylaatio sammuttaa säätelytekijöitä
    - syövän kasvua heikentävä geeni vaimentunut

 Voiko rakennevikaisella koiralla harrastaa?
  • lonkkavika
  • vinolantio
  • kyynär-/olkapääongelmat
  • riskitekijät tiedostettava
  • onko huono rakenne ylipäänsä este
  • seurattava koiraa
  • useampi lausunto eri asiantuntijoilta
  • harjoittelu aina koiran ehdoilla (kuten aina)
  • ongelmien/kivun hoito
  • ravinto