Sanni Heinonen: Koiran sosiaalinen kognitio

Eläinkoulutuskeskuksen luennolla Sanno Heinonen esitteli uutta tutkimusaineistoa koirien käytöksestä ja sosiaalisesta kognitiosta. Sanni Heinonen on agronomi ja tutkija Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskusessa.

KOGNITIO JA UUSIMPIA TUTKIMUKSIA KOIRILLA

• Kognitiossa kaikki liittyy kaikkeen (tunteet, kieli, tarkkaavaisuus, muisti, oppiminen, ongelmanratkaisu...)
  - kaikki toiminnot sosiaalisessa kanssakäymisessä (lajin sisäisesti tai lajien välisesti)
  - vertailu käydään pitkälti lajien välillä
  -> evolutiivinen näkökulma, evolutiivinen kehitys
• Tutkimuksissa on tutkittu lähinnä susia, villikoiria ja laitoskoiria
  - näistä ei voi vetää suoria johtopäätöksiä ihmislaumassa elävään koiraan
• Koiraa pidetään tyhmänä sutena (degeneroituminen) -> ei pidä paikkaansa!
• Kesyyntyminen: susi huomasi ihmisen ruoanlähteeksi ja hakeutui ihmisten lähelle -> molemminpuolinen hyötysuhde
• Sekalauma (ihmiset+koirat) on koiralle luonnollisin ympäristö.
  - Koira haluaa olla ihmisen kanssa, ei vaeltaa yksin metsässä.

Koirasta tullut tärkeä tutkimuskohde:

• Budapestin yliopisto, Unkari
• Max Planck instituutti, Saksa
• Wienin yliopisto, Itävalta
• USA: Duke, Florida, Harvard

USA:ssa mm. Brian Haren "purkkitesti": edes simpanssit eivät tajunneet ihmisen eleitä, joita koira tajusi

• Koira ymmärtää ilman opettamista mm. käsimerkin, katseen, nyökkäyksen, jalalla näyttämisen.
  - ihmislapset ymmärtävät tehtävän 14 kk tasolla
  - koira on siis suunnilleen 1,5-2-vuotiaan lapsen tasolla
• Ilmeisesti kyseessä ei ole pelkkää ehdollistumista.
  - lajityypillinen taipumus oppia?
  - sisäsyntyinen taito ymmärtää eleitä?

Unkarissa Miklósin susitestit: sudet eivät ymmärrä ihmiseleitä koiran tavoin, vaikka ne olisi pentuina vahvasti sosiaalistettu.

• - Susi ottaa kesynä katsekontaktin omistajaansa 10 sekunnin päästä, koira 2 s päästä.
• - Kesyksi jalostetut ketut pärjäsivät koiran tavoin, villit hyvin sosiaalistetut ketut eivät
  - Kesyys on geeneissä, ei sosiaalistamalla aikaansaatu asia.
  - Jo 9-viikkoiset koiranpennut ymmärtävät ihmiseleet, vaikka ne olisi kasvatettu tynnyrissä.
• Ongelmanratkaisutehtävät kasvatetuille koiran- ja sudenpennuille: nami purkissa tai nami narun päässä häkissä.
  - Koirat katsoivat omistajiaan nopeammin ja pitempään. Susi ei hakenut apua ihmiseltä vaan sinnikkäästi yritti itse.
• Koira hakee katsekontaktia synnynnäisesti, sudelle on vaikea opettaa katsekontaktia edes pikkupentuna.
• Opetettu susi oli 11-kuisena samalla tasolla kuin 4-kuinen treenaamaton koiranpentu.

Koira ei ole susi.

• - yhteistyöhalu (kontaktin haku, synnynnäinen kesyys)
  - koira neofilinen = utelias uusia asioita kohtaan, susi neofobinen = pitää kaikkea uutta uhkana
• Sudesta ei saa koiraa kesyttämällä ja kasvattamalla!
• Koirien sosiaalinen älykkyys on jalostunut kesyyntymisen sivutuotteena.
  - Aggressiivisuus ja stressiherkkyys ovat vähentyneet, sosiaaliset taidot kehittyneet.
• Ero tunteiden säätelyssä.

Koiraa ja ihmistä yhdistää:

• lojaalius laumalle
  - vähentynyt aggressiivisuus
• herkkyys laumanjäsenten tunnetilojen havaitsemiseen (myös lajien välillä)
• kommunikaatio ja yhteistyö yhteisten päämäärien saavuttamiseksi (myös lajien välillä)

Koirat eivät hahmota visuaalista tehtävää kuten ihmisapinat: kyse ei ollut ihmisen kanssa kommunikoinnista.

• Koira valitsi ihmistä lähinnä olevan kupin. -> Ihminen koiralle iso vihje: täällä on ruokaa.

Ihmisen keskittymiskyky on omaa luokkaansa.

• Koiraa ei kiinnosta, jos se ei pääse itse osallistumaan.
• Koira kiinnostunut piilottamisesta ja etsimisestä.
• Koira on kiinnostuneempi ihmisestä kuin toisesta koirasta.

-> Koirat eivät loista non-sosiaalisessa ongelmanratkaisussa.


Esinepysyvyystesti: koirat käyttäytyvät testissä kuten 10 kk ikäiset lapset -> luottivat testaajan vihjeisiin enemmän kuin näkemäänsä

• Koiralle jalostunut taito huomioida ihmisen vihjeet silloin kun se itse hyötyy niistä.

Huijaustesti: koirat oppivat nopeasti, ettei "huijarin" vihjeitä kannata noudattaa.

• Koirat eivät kuitenkaan itse osaa "valehdella" huijarille (vrt. simpanssit, jotka eivät suostu yhteistyöhön huijarin kanssa).

Koirat hakevat katsekontaktia kerjätessään.

• Simpanssit eivät ymmärrä katseen merkitystä -> voivat kerjätä selkää ruoan toivossa.

Koirat ovat tietoisia, milloin ihminen näkee tai ei.

• Simpanssit ovat häikäilemättömiä ihmisen katseen alla, koira odottaa "silmän välttämistä".

• Koira pystyy näyttämään herkun piilopaikan omistajalle -> koiran täytyy ohjata ihmisen huomio sekä itseensä että kohteeseen.
• Johtajan rooli vaihtuu tilanteen mukaan -> opaskoirien tilannetaju.

• Synkronointi = tehdään samaan aikaan samaa asiaa
• Fasilitaatio = kiinnostus tehtävän suorittamista kohtaan
• Imitaatio = toisen matkiminen = sosiaalinen oppiminen
• Opettaminen

• Sosiaalinen oppiminen: oppimista tapahtuu, vaikka koira ei saisi suoraa palkintoa toiminnastaan.
• Esimerkin antaja voi olla koira tai ihminen -> huomion kiinnittäminen on tärkeää kun ihminen demonstroi.
• Sosiaalinen asema vaikuttaa -> opit siirtyvät ylhäältä alas
• Ei kyse pelkästään motoriikan kopioimisesta -> mallin tarkkailu vaatii mielikuvaa toisen näkökulmasta
• Esim. unkarilaistutkimuksen "tee niin kuin minä tein" -leikki, jonka koira yleisti uuteen temppuun

Koira pystyy erottamaan valokuvat toisistaan

• ehdollistettu koirakuvat maisemakuvista

Bordercolliet Rico ja Betsy:

Betsy

• tunnistaa 350 sanaa
• kykenee yhdistämään valokuvien esineet todellisiin
• osaa nimetä esineitä nopeammin kuin ihmisapinat

Rico

• tunnistaa yli 200 sanaa
• oppii sanat samalla tekniikalla kuin ihmislapsi (sulkemalla pois jo sen sanavalikoimassa olevat sanat)

Mielikuvat

• koira ymmärtää esineen symbolisen (edustavan) merkityksen
• koira tunnistaa omistajansa kasvot kuvasta

Onko koulutettu koira fiksumpi?

• koiran elämänkokemus vaikuttaa ongelmanratkaisukykyyn
• agilitykoirat hakevat enemmän kontaktia kuin pelastus- ja kotikoirat
• pihakoirat ratkaisivat ongelmia paremmin itsenäisesti, kotikoirat odottivat apuja/käskyjä
• rotukohtaiset erot eleiden tunnistuksessa
  - paimen- ja työkoirarodut etevämpiä tulkitsemaan ihmiseleitä
  - näkökyky? halu katsoa? jalostettu hakemaan ihmiseltä ohjeita!

KOIRIEN TUNTEISTA

• koirien tunteita ei hirveästi tutkittu
• perustunteet (ilo, suru, viha, inho, pelko, yllätys) löytyvät kaikilta nisäkkäiltä (laumaeläimiltä)
• sosiaaliset tunteet monimutkaisempia (huumorintaju, syyllisyys, mustasukkaisuus, rakkaus), niitä on ainakin ihmisillä ja ihmisapinoilla

• Koira lakkaa tottelemasta käskyä, jos se näkee toisen koiran pääsevän vähemmällä
• "Kateus" on laumaeläimelle hyödyllinen tunne
• Tutkimustulos: koiran ei voi sanoa olevan kateellinen, mutta se näyttää siltä (kaikki oireet löytyvät) <- ei voi kuitenkaan tutkia, on tulkittava.

• Koiran "syyllinen ilme" on vaste torumiseen, eikä siihen, että koira ymmärtäisi tehneensä väärin.
• Toisaalta, miten voidaan selittää syyllinen ilme jo ennen kuin omistaja toruu? (vrt. omistaja tulee kotiin, eikä vielä tiedä/ole nähnyt, että koira on tehnyt pahojaan)
• Syyllisyyden tarkoitus vahvistaa lauman yhtenäisyyttä?
  - ihmisillä ennaltaehkäisevä voima

Osaako koira lohduttaa?

• Tyypillistä ihmisapinoille
• Koirien ja susien on todettu "lohduttavan" aggression uhriksi joutunutta laumatoveria.
  - vähentää konflikteja, vahvistaa suhdetta
• Onko koirilla kyky empatiaan?

Koiran ja omistajan suhde

• täyttää ystävyyssuhteen tuntomerkit (psykologia)
• muistuttaa läheisesti myös emo-jälkeläissuhdetta
  - mm. Ainsworthin testi: eroahdistus samanlaista kuin ihmislapsilla
• Omistajan oksitosiinin eritys kiihtyy katsekontaktin aikana.
• Koiran ja omistajan persoonallisuuksissa yhtäläisyyksiä.
  - ulospäinsuuntautuneisuus ja pelokkuus korreloivat parhaiten
• Koiran persoonallisuus vaikuttaa koira-omistajasuhteen laatuun
  - avoimuus, yhteistyöhalukkuus
• Omistajan persoonallisuus vaikuttaa koiran stressitasoon.

Kuinka ihmiset tulkitsevat koiria?

• eri kokemustaustaiset henkilöt tunnistivat koiran käyttäytymisestä pelokkuuden ja leikkiinkutsun
  - aggression, itsevarmuuden ja leikin tulkinta vaikeaa
• Pennunomistajat tulkitsevat koiraansa usein heikommin kuin kuvittelevat.
  - karkeisiin kehon liikkeisiin ja ääntelyyn kiinnitetään eniten huomiota
• Koiraharrastajan aivot tulkitsevat koiran eleitä kuten ihmiseleitä, koiria harrastamattoman ei.
• Jopa koirakokemusta omaamattomat ihmiset tunnistavat koiran tulletilan haukusta.
• Haukkuvat koirat ovat saattaneet pärjätä paremmin ihmisyhteisössä tai niitä on suosittu.

YHTEENVETO

• Mitä enemmän koiraa tutkitaan, sitä kehittyneemmiksi sen kognitiiviset taidot osoittautuvat.
  - Asiaa ei voida selittää pelkästään perinteisillä oppimisteorioilla tai suden luontaisen käytöksen perusteella.
• Koira on monissa sosiaalisissa taidoissaan yllättävän lähellä ihmistä.
  - hyvä vertailevan tutkimuksenkohde
• Katseen välttäminen, selän kääntäminen ym. voivat olla koiralle negatiivinen asia eivätkä rauhoittava signaali.
  - varsinkin, jos koira on oppinut, että ihmiset yleensä tuijottavat

Sannin oma koiratutkimus Helsingin yliopistolla: http://koiranmieli.edublogs.org/