- eläinfysioterapiaan erikoistunut fysioterapeutti
- MSc, PgDip in Veterinary physiotherapy programme, Royal Veterinary College, London, UK
www.suomenelainfysioterapeutit.fi
Harrastuslajit
- Koira on otettu ihmisen tarpeisiin → hyötyeläin
- Harrastuslajit on tehty ihmissääntöjen mukaisiksi
- vaikka hyppiminen on koiralle luontaista, koira ei tekisi luonnostaan esim. agilityrataa
- tämä ei ole paha asia, mutta se pitää tiedostaa ja ottaa huomioon
→ aikarajat, korkeusrajat, tehorajat...
→ siksi lihashuolto on tärkeää! - Koira suorittaa meille ehtojemme mukaan
- ihmisellä vastuu
- paremmassa kunnossa oleva koira on parempi (täyttää ehtomme paremmin) - Lihakset nivoutuvat toisiinsa ja yhteen monimutkaisilla tavoilla toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi, eikä niitä siksi voida täysin erotella toisistaan
→ laaja kuvio, samoin lihashuolto on laajempi kokonaisuus
Muutokset normaalitilasta
- Kaikki tulehdukset ja infektiot → treenitauko!
- hevosihmisillä on periaate: 1 hevosen kuumepäivä vastaa 1 lepoviikkoa - Koirapuolella monesti unohtuu, että kuntoutumisjakson pitää olla suhteessa pitempi kuin akuutti kipuvaihe
- Koirilla voi esimerkiksi olla mustelmia siinä missä ihmiselläkin, turkin takia ne eivät yleensä näy
- Koira kehittää todella nopeasti kompensaatioita, nelijalkaiselle eläimelle se on paljon kaksijalkaista helpompaa
- kompensaatiot helposti jäävät, vaikka primääriongelma hoidetaan
→ pienestä jutusta voi kehittyä suuri vaiva (jännetulehdukset, lihastulehdukset...)
- pienienkin vaivojen annettava parantua hyvin - Ylipaino on koirillakin elintasosairaus
- rajut rehut ja liian vähän aikaa liikkua
- painonvaihtelut pitää suhteuttaa koiran kokoon: ½ kg ylipainoa terrierille/bichonille on hurja määrä
→ tarkoittaa paljon lisärasitusta agilitykentällä, mikä hajottaa koiran nopeasti
- EI YLIPAINOLLE!
- ylipaino ei kuulu lajien vaatimuskuvioon
Yksilöllisyys
- Omat venytys-/harjoittelu- ym. ohjelmat omille koirille
- Urheilutasolla lasketaan kyseessä olevan koirayksilön yksilölliset syke-/tehoalueet ym. ja suunnitellaan treenaus näiden perusteella
Kipu
- Koiran/eläimen kivun tunnistaminen on todella vaikeaa!
- joskus koirassa on vain "joku vika"
- sekin on kuitenkin tärkeä tunnistaa, eläinlääkärit, fysioterapeutit ym. asiantuntijat ovat olemassa selvittääkseen asiaa tarkemmin - Esim. äänenkäyttö kivussa on yksilöllistä
- harva koira huutaa tai valittaa muuta kuin akuuteimman ja yllättävimmän kivun - Miten tunnistat esim. koiran päänsäryn?
- oireet ovat todella vaihtelevia kaikessa kivussa: onnutko jos päätäsi särkee? - Tunnettava koiransa, seurattava sitä, tiedettävä kun jossain mättää
Juominen
- Kuinka paljon koirasi juo? Kuinka paljon sen pitäisi juoda?
- riippuu kaikesta - Vrt. greyhoundkisat
- koira väsyy enemmän kuljetuksesta ja odottelusta kuin suorituksesta
- läähätys, haukkuminen ym. kuluttaa
- nesteytys tärkeää - Juomisen määrä on yksilöllinen
- nollakeli, nollarasitus → peruskulutus
- helle, treeni → kulutuksen pitäisi kasvaa - Kuivaa lihaksistoa ei voi hieroa → erilainen jäykkyys, aiheuttaa kipua
- Hyvä apu on esim. maksamakkaravesi, piimävesi, hylamaitovesi, lihaliemi (vesi haaleaa), elektrolyytit
- koira on saatava juomaan, jos se ei muuten juo
- koiran juotava, tai leikitään sen terveydellä - Varmista juominen
- joillekin ongelma on vieras kuppi, väärä kuppimateriaali, väärä paikka, hälinä... - Ravitsemus myös tärkeää, sitä omistajan on opiskeltava
- mutta se ei ole fysioterapeutin erikoisalaaa
Peruskunto
- Kaiken A ja O
- On turha lajiharjoitella, jos ei ole peruskuntoa
- Jos koira pääsee lajin- ja rodunomaisesti liikkumaan, se ylläpitää kuntoaan luonnostaan, toisin kuin ihminen
- Lajiharjoittelu(muu urheilu vaatii harjoitusohjelman ja peruskuntoharjoittelun
- Peruskunnossa vaaditaan kestävyys, nopeus ja voima
- ilman yhtä ei ole toista ja kolmatta - Tunnettava lajin vaatimus, mitä ja miten treenattava, missä järjestyksessä...
- Hevosten urheilupuoli on paljon koirapuolta edellä, mutta koirat ovat kirineet hyvin
- Harjoitusfysiologiaa hyvä ymmärtää ainakin vähän
- Tavoitteellinen treenaus vaatii harjoituspäiväkirjan
- tiedettävä, mitä tehty ja milloin
- auttaa myös tulevien treenien suunnittelussa - Jos kesällä aikoo kisaan, on jo talvella treenattava systemaattisesti
- treenaus alkaa jo joulukuussa peruskuntokaudella - Harva koira menee vuoden treenisyklillä, kausia voi olla jopa 4-5 vuodessa
- silti jokin hahmotelma pitäisi olla - Myös isot elämänmuutokset vaativat paljon tuki- ja liikuntaelimistöltä
- esim. kun töölöläiskoira aikoo kesäksi maalle, on jo keväällä treenattava sitä varten - Oman koiran kuntotaso pitää määrittää ja miettiä treeniohjelma sen perusteella
- Lajin ongelmat ja haasteet tulee tietää
- useimmissa lajeissa vauhti ym. aiheuttaa uskomattomat voimat
→ hyvän mittakaavan saat, kun katsot omaa lajia high speed -kameralla kuvatuista videoista
- lajin vaarat tulee tuntea → mistä koira hajoaa sitten kun se hajoaa - Peruskuntoa pitää harjoittaa muutenkin kuin oman lajin treeneissä
- Pahinta on staattinen rasitus (vrt. tokon seuraaminen)
- vältä staattisia asentoja → yliviety staattisuus on pahempi kuin yliviety dynaamisuus
- yksi koira kykenee oppimaan satoja eri asioita ja erottaa eri käskyjä → miksei voisi opettaa tokokoiran seuraamaan myös oikealla puolella?
Lajin harjoittelu
- Voima
- lyhyitä suoritussarjoja, paljon vastusta, kaikki pelissä
- taakanveto, lonkkasyvyisessä vedessä täysillä juokseminen, hiekkakuoppamäen ylösjuoksu - Nopeus
- minimivastus, paljon tehoja, räjähtävyys
- viestin lähetys, lajiharjoitteen alku, räjähtävät lähdöt
- noutoleikit, temput, ihmisten väliä juoksutus, agilityharjoitteet - Kestävyys
- hidas ja pitkä, matalat tehot, rasitus tulee pituudesta
- pyöräily, potkupyöräily, hölkkä/juoksu...
- Toisten koirien kanssa laumassa leikkiminen ei ole treeni (ei juuri kohota kuntoa)
→ silti se vaatii hyvät lämmittelyt ja lihashuollon - Potkupyörä on kestävyystreenissä parempi kuin pyörä
- pyörällä ajaessa ihminen istuu perseellään ja koira rehkii, jolloin treeni on liian helppo vetää täysin överiksi (pituuden ja vauhdin puolesta)
- potkupyörä on turvallisempi (omistajakin tietää perseen polttelusta, paljon on kuljettu) ja enemmän koiran tahtinen - Kasvavat ja ongelmaiset koirat ovat kunnonkasvatuksessa uhriryhmä
- Tervettä aikuista koiraa et saa liikuttamalla hajalle (niin kauan kun samalla liikut itse), kunto pitää kuitenkin ottaa huomioon
- Asfaltti on huono pohja, älä ulkoiluta sillä, ellei ole pakko
- hiekkapohjaiset tiet muuttuvat myös kivikoviksi kesän ja käytön mittaan, voivat olla yhtä haitallisia - Ei ole olemassa kuntotestiä koirille
- Ongelma: miten tehdään/seurataan kunto-ohjelmaa ilman?
- Itsearviointi on ainoa keino! - Koirissa on rodullisia suorituseroja, samoin sukupuolieroja → ovat ongelma koirapuolen kuntomittaamisessa
Lihasvammat
- Yleisimmät syyt lihasvammoihin ihmisillä ovat huono liikkuvuus, riittämätön lämmittely, väsymys, yllättävä takareiden lihasten supistus tai polven yliojennus
- mitä muuta koirat tekee? - Lievä lihasvamma on venähdys, vakavampi revähdys
- revähdyksessä aiheutuu repeämää → aiheuttaa lihaksen toiminnan muutokset ja muuttaa nivelten liikelaajuuksia - Yleisiä revähdyspaikkoja ovat sisäreisi ja etureidet
- paranemisaika 4 vk - 6 kk, jopa 1 v.
- lihasvamma on pirullinen
- mitä isompi arpi, sen huonompi paraneminen
- valtavakin revähdys voi oireilla vain vähän → kivun mittarit, paranemisvaiheen mittarit
→ ontuma ei voi olla ainoa mittari - Arpeuma vain kasvaa ja lihaksen suorituskyky heikkenee, jos lihasta rasitetaan liian aikaisin
- Todellinen ongelma voi olla muualla kuin missä oireet näkyvät (esim. sisäreisivammat)
- Niin kauan kuin kohta on puristusarka, se ei ole parantunut
- Uusinut vamma paranee aina hitaammin kuin ensimmäinen
- Kompensaatio kuluttaa elimistön muita kohtia
- Kontrollointi: kudoksen reaktiot jatkossa
- Jokainen takapakki vie kuntoutuksen aina alkuun tai jopa taaemmas, ja joka kerta kuntoutus aloitetaan aina alusta
- Kuntoutus: lepo
- ei akuuttivaihetta lukuun ottamatta (1-2 pv) häkitetä
- akuuttivaiheen jälkeen hallittua, kontrolloitua liikuntaa
- kipu ja tulehdus otetaan heti haltuun kipulääkkeillä
- TNS sähköhoito, laser, harjoitusohjelmat, vastus- ja voimaharjoittelu loppuvaiheessa - Hyvä oletus jokaisen urheilusuorituksen jälkeen on, että koira on saattanut hajota
- tunnusteltava heti suorituksen jälkeen ja vielä uudestaan parin tunnin päästä / illalla
- sama pitäisi tehdä treenin, rankemman lenkin tai minkä tahansa korkeamman intensiteetin / suoritustason suorituksen jälkeen - Liian huono kunto + liian rankka suoritus → ER (urheiluroduilla)
- oireet vaihtelevat jäykkyydestä kuolemaan
Harjoitusympäristö
- Lihashuollossa tärkeä tekijä
- missä koira asuu/liikkuu: kaupunki/maaseutu, asfaltti/metsä, hihnassa/vapaana, kotikoira/huippu-urheilija...
- pohjat, tasot, maastonmuodot...
- perusharjoittelu, lajiharjoittelu, vaihtelevuus... - Vaihtelevuus on tärkeää!
- metsäkoirienkin on käytävä asfaltilla, kaupunkikoirien metsässä... - Koordinaatio!
- liikelaajuuksien käyttö, lihaksien käyttö, asentotunto...
→ kehittyvät vaihtelevassa maastossa, pohjilla, maastonmuodoilla, eri temmoilla... - Ihmisen maailma ei ole fyysisesti hirveän haastava koirille
- Parasta hoitoa on aktiivinen liike
- Käännöksissä pitää ottaa huomioon, ettei koira jarruta kurviin kuten ihminen tai hevonen
→ kudoksia repivä voima on valtava
Lepo
- Todella tärkeää harjoitusohjelmassa
- tarve on yksilöllinen - Tärkeää ennen kaikkea psyykkisesti, myös omistajalle
- Koira osaa levätä kunnolla, jos se vain saa
- Jollekin koiralle lepo = 2 pv täyslepo pelkillä pissatuksilla, jollekin lepo = vain 10 km lenkki/pv
- Joku tarvitsee lepopäiviä viikottain, jollekin niitä pitää lisätä vasta kun koira alkaa väsyä
- alisuorittaminen ym. on vakava levontarpeen merkki - Mieti koiran elämän ja oman elämäsi suhde!
- koira lepää työpäivät, yöt ja ison osan muustakin ajasta
- liikkuuko koira tarpeeksi, onko sillä muutakin kuin ohjatut treenit... - Lepo vs. rasitussuhde
- myöskään päivittäiselle treenille ei löydy perusteita
Psyyken vaikutus lihashuollossa?
- Psykosomaattisuus!
- Psyyke vaikuttaa lihaksiston tilaan
- kipu, pelko, raivo, seksuaalisuus...
- kilpaura, stressi, yksinäisyys, ruokahaluttomuus...? - !!! VIETTI !!!
- ihmisen paras kaveri ja pahin vihollinen
- lihashuollossa huono homma
- korkeassa vietissä oleminen saa koiran tekemään älyttömyyksiä itseään säästämättä ja rikkomaan itsensä
- jopa halvaantuneet koirat ovat karanneet omistajiltaan viettiensä voimin
→ koira pystyy, jos se haluaa - Hyvä käytös on osa lihashuoltoa!
- hallittavuus, stereotyypittömuus...
Kun kaikki edeltävä on tehty
- Käytännön asioista tärkein on ALKULÄMMITTELY ja LOPPUVERRYTTELY
- mikään ei korvaa näitä
- tehtävä aina ennen mitään suurempaa fyysistä rasitusta
→ koirapuistoilu, ryhmälenkki, metsälenkki... vaativat lämmittelyn! - Takki, BoT, autonlämmitin, sauna, helle... EI RIITÄ!
- Mikään muu kuin aktiivinen liike ei käy
- takista ei ole haittaa kylmän ehkäisyssä, mutta se ei lämmitä, ei edes ylläpidä lämpöä kovin pitkää aikaa (raja n. 15 min) - MUTTA takki / valjaat / muu ylimääräinen koiran päällä voivat estää koiraa liikkumasta kunnolla
- ehkäisevät lämpeämisen! - Lämmittely:
- systemaattinen, progressiivinen
- 20 min, teho nousee koko ajan
- tempo, tyyli (liikesuunnat ym.) oltava suoritusta vastaavia
→ ennen ratajuoksua: kovia, suoria spurtteja
→ ennen agilitya: suunnanmuutoksia, spurtteja, hyppyjä ym. - Vuoroa odotellessa on hyvä pitää yllä pientä liikettä
- 10-15 minuutin odotteluun riittää pieni liike
- sykkeen oltava korkeampi kuin levossa
- ydinlämpötilan pitää nousta ja pysyä koholla
- jos odottelu vie pidempään kuin 15 min, on jo tehtävä uusia vetoja
→ 15-30 min odottelu vaatii jo uuden lämmittelyn
- koiran rotu, rakenne, lihastyyppi, peruskunto ym. vaikuttavat lämmön säilymiseen ja aikoihin - Loppuverryttely on alkulämmittelyn peilikuva
- alkaa suoritusta vastaavista liikkeistä ja tempo laskee
- kesto vähintään 20 min
→ koiraa ei saa pistää autoon ennen kuin se on iltalenkkikunnossa → ei puhalla, läähätä, syke normalisoitunut - Koira lämmitellään ja palautetaan joka kerta, muista tekijöistä (omistajan kiire, treenikavereiden huono esimerkki, hallivuoron ajankohta/paikka...) riippumatta
- kisoissa ym. tilanteissa joutuu joskus joustamaan → supereettiseksi ei voi mennä tai ei voi kisata lainkaan
- joskus pitää lämmitellä ja jäähdytellä useaan otteeseen → agikisoissa useampi rata, yllättävä odottelu...
- hakutreeneissä ja muissa maastotreeneissä voi säästää muiden treeniaikaa kun yksi on aina lämmittelemässä koiraa edellisen treenatessa - Maitohappoa ei voi hieroa pois lihaksista!
- vain aktiivinen liike poistaa sen - Back on track -loimista HH ei ole törmännyt yhteenkään hyvään tutkimukseen → tietoa toimivuudesta ei juurikaan ole saatavilla
- käyttäjäkokemuksia on laidasta laitaan: toisten mielestä maailman paras keksintö, osa kokee tulleensa huijatuksi
- tavallisena takkina monia muita parempi: peittää koiran suuret lihakset ja kaulan
Lihasvammojen ensiapu
- Ensiapupakkaus hyvä olla aina mukana, mutta kenellä todellisuudessa on aina sellainen mukana lenkillä?
- Autossa on hyvä pitää ainakin pikajääpusseja, talvella voi käyttää lunta
- kylmän pointti on minimoida vaurio, mutta sitä on käytettävä heti vaurion synnyttä ja max. 20 minuutin ajan
- kylmä aina hoitona mikrovaurioihin
- märkä kylmä on kylmintä kylmää, menee turkin läpi ym.
- kylmä auttaa myös ER:n ehkäisyssä, greyn/koiran kuumumiseen/kiehumiseen... - KKK(K)
- kylmä, koho, kevennys, kompressio - Estä jatkovauriot (kevennys)
- Mikrovauriot (niiden paraneminen) on se, mikä lihasta parantaa (superkompensaatio)
- ylisuoritus aiheuttaa mikrovauriot
Kylmä- ja lämpöhoito
- Akuuttiin vammaan (alle 24-48 h vanhaan) aina kylmää
- Pidetään max. 15-20 min kerrallaan, vähintään 2 h taukoa hoitojen välissä
- Voi hoitaa pari ensimmäistä päivää vamman jälkeen muutaman tunnin välein
Tutkimuksia urheilukoirista
- Kyselytutkimus agilityn aiheuttamista vammoista
- 1627 koiraa, joista 33 % vammautuneita, niistä 58 % kisoissa suorituksen aikana
- eniten selkä- ja olkavammoja
- eniten loukkaantumisia A-esteellä, sitten puomilla ja hypyllä - Toisen tutkimuksen mukaan syitä vammoihin
- koirilla vammoja on jo olemassaan, vaikka niistä ei tiedetä
→ tulevat esiin vasta kun rasitetaan enemmän
→ eivät siis aina johdu urheilusta - krooniset ongelmat
- onnettomuudet
- Eräs tutkimus kategorisoi vammat ja urheilulajit
- olkanivel-/olkapääongelmat: agility, metsästys
- polvi, ristiside: kaikki lajit / kaikki urheilevat koirat
- lonkka: kaikki urheilevat koirat
- nivelsiteet: frisbee, flyball
- tendons, polvenkoukistajat: agility, paimennus
Yhteenveto
- Koirien kunto on erilainen kuin ihmisillä (koiran kunto ei häviä)
- harjoitusfysiologia erilainen - Vamman kuntoutus ei riitä
- koira valmennettava alusta asti uudelleen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti